Day

heinäkuu 1, 2019

Vaikuttaminen näyttäytyy monelle pelottavana mörkönä. Etenkin nuorista vaikuttamistyö tuntuu kovin etäiseltä.

Vaikuttamista ajatellessa ensimmäisenä mieleen tulee politiikka. Se ei kiinnosta nuoria, sillä sitä on kapulakielisyydessään hankalaa ymmärtää. Merkittävin syy vaikuttamispelkoon on kuitenkin se tunne, ettei omaa ääntä saa kuuluviin. Yhteiskunta ei voi olla tasa-arvoinen, elleivät kaikki väestöryhmät saa ääntään kuuluviin. 

Vaikuttamisen ongelmia ja ratkaisuja

Ongelma ja tunne mykkyydestä on todellinen etenkin vammaiselle. Vammaisuuteen liittyy kamalasti ennakkoluuloja. Arkipäiväisessä elämässä joudumme kyräilyn kohteeksi ja esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa ylitsemme saatetaan puhua.

Meidät uuvutetaan byrokratialla. Joudumme esimerkiksi perustelemaan avuntarpeemme hyvin tarkasti saadaksemme tarvitsemamme avun päivittäisiin toimiimme. Vaikka perustelut ovat kuinka hyviä, voi päätös tulla bumerangina takaisin kerta toisensa jälkeen. Tämä aiheuttaa sen, että (vammainen) nuori ajattelee, ettei hänen äänillään ja mielipiteillään ole merkitystä. Ettei hänellä ole merkitystä. Parhaassa tapauksessa tästä kyykytyksestä syntyy raivoa ja taistelutahtoa, mutta todennäköisemmin vaikuttamisinto laantuu.

Tietyt asiat herättävät ihmisissä voimakkaita tunteita. Välillä tähän tunnereaktioon voivat riittää  vahingossa provosoivat sanavalinnat. Keskustelua herättävässä vaikuttamistyössä voi saada lokaa niskaan tuohtuneilta ihmisiltä.  Vaikuttajan tuleekin miettiä, kykeneekö hän prosessoimaan negatiivisen palautevyöryn.

Fyysinen esteellisyys aiheuttaa usein illuusion siitä, että vammainen ei voi vaikuttaa. Monet äänestyspaikat ovat valitettavasti vielä tänäkin päivänä esteellisiä, eikä apua välttämättä saa, vaikka sitä tarvitsisi. Tiedän tapauksia, joissa vaalisalaisuutta on rikottu. Useat järjestöjen kokoustilat ovat esteellisiä tai sokkeloisia. Tähän tulisi puuttua. Lisäksi on huomioitava heidät, jotka tarvitsevat tulkkausapua. Erilaisille vaikuttamisen areenoille on saatava tulkit.

Keinoja on monia

Vammainen ajattelee usein, että koska hänellä on rajoite, hänen tulisi ajaa vain ”vammaperheensä” asioita. Tämä ei ole totta. Rajoitteistaan huolimatta vammainenkin voi ajaa vaikkapa eläinten tai sateenkaariväen asioita, jos ne ovat lähellä sydäntä. Vamma ei lokeroi meitä rajoittavasti, vaan on yksi ominaisuutemme. Ennakkoluuloisuuden pelko saattaa aiheuttaa sen, ettei erityisnuori uskalla lähteä terveiden ihmisten pariin.

Jokaisen mielipiteellä on merkitystä, jokainen meistä voi vaikuttaa, oli taustastamme, kanavamme tai ajattelutapamme, mikä hyvänsä. Meidän täytyy vain uskoa itseemme ja löytää oma polkumme.

Nuorille on näytettävä, etteivät kaikki vaikuttamisen areenat ole poliittisia. Yhtälailla voi kirjoittaa mielipidekirjoituksen itsestä tärkeästä aiheesta.  Ihmisten mielipiteitä voi muuttaa kirjoittamalla blogia tai tekemällä videoita. Se on ruohonjuuritason vaikuttamista. Jos tahtoo huomiota itselleen tärkeälle asialle, voi järjestää tapahtuman tai mielenosoituksen. Vaikuttaminen on avoimen keskustelun synnyttämistä.

Itse olen pitänyt blogia alkuvuodesta lähtien ja tehnyt kokemustoimijan keikkaa vuodesta 2015. Olen luennoillani nähnyt, kuinka ihmisten silmät ovat auenneet erilaisuudelle. Teksteistäni olen saanut kiitosta yksityisviestein. Toivon, että omien tekemisteni kautta arkipäiväiset kohtaamiset muuttuisivat tasa-arvoisemmiksi

Politiikasta kiinnostavampaa?

Jotta nuoret kiinnostuisivat enemmän politiikasta, on siitä tehtävä ihmisläheisempää. Tällä tarkoitan helposti ymmärrettävää kieltä. Poliitikkojen tulisi kohdata ja kuunnella kansaa aiempaa paremmin esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa.

Ennen kaikkea heidän tulisi säilyttää uskottavuutensa nuorten silmissä pitämällä antamansa vaalilupaukset. Nykyään politiikka näyttäytyy hirvittävän epärehelliseltä ja työntää siksi ihmisiä luotaan.

Teksti: Pinja Eskola

Kuva: Milla Lähtevänoja

Kirjoittaja on bloggaaja, vammaisaktivisti ja kokemustoimija. Lue Pinjan blogia täältä.