Category

Nuorten ääni maakunnissa

Hankkeen kokemukset, tulokset ja opit on koottu yksiin kansiin. Julkaisu Nuorten ääni maakunnissa – tuloksia ja oppeja Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa on nyt kaikkien saatavilla. Oppeja voi hyödyntää myös muualla tapahtuvaan nuorten vaikuttamistoimintaan. Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään maakunnissa, on aika laittaa uutta vaihetta kehiin.

Hanke toteutettiin hyvin laajalla verkostotyöllä niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti. Jokainen maakunta kokosi julkaisuun omannäköisensä koonnin. Näiden lisäksi on kuvattu keskeisimmät yhteiset toiminnot ja suosituksia ja hyviä käytäntöjä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen. Julkaisu sisältää myös paljon linkkejä eteenpäin, joista löytyy syventävää tietoa ko. teemasta. Julkaisun löydät täältä.

Nuorten maakunta -hankkeessa on koottu hankkeen kokemuksia ja havaintoja yhteen hieman tavallisesta poikkeavassa muodossa: podcastina.

Kuusiosaisessa podcast-sarjassa pohditaan muun muassa nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toimintaa, kaikkien nuorten osallisuutta, nuoria poliittisina toimijoina, virkamiesten ja päättäjien vastuuta nuorten kuulemisesta sekä osallisuuden ja nuorten vaikuttamisen edistämisen erilaisia malleja. Sarjassa kuullaan hankkeen projektikehittäjien Eeva Mäntylän ja Tarja Kovasen lisäksi nuorten osallisuuden asiantuntijoita sekä tietysti nuoria vaikuttajia.

Tavoitteena on pohtia nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja niiden edistämisestä monipuolisesti. Sarja tarjoaa myös käytännön vinkkejä nuorten vaikuttamisen ja osallisuuden edistämiseen.

Sarjan voit kuunnella täältä.

Nuorten maakunta -hankkeessa edistettiin nuorten maakunnallista vaikuttamista ja yhteiskunnallista osallisuutta vuosina 2017–2019.

 

Nuorten ilmastolakko

Nuorten ilmastoaktivismi on noussut näkyville tämän vuoden aikana ilmastolakkoina, marsseina, keskusteluina ja kannanottoina. Kuullaanko nuorten ilmastohuolta kuitenkaan päätöksenteossa? Miten ilmastonmuutosta voitaisiin torjua ja miten nuorten ilmastoaktivismia tuettaisiin parhaiten?

Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureudutaan tiistaina 16.7. Porin SuomiAreenalla Nuoret vaativat: ”Tuntekaa vapina – ilmastokapina” -keskustelutilaisuudessa. Nuorten ilmastoaktivismista keskustelevat opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo Sitrasta, Planin lastenhallituksen puheenjohtaja Minttu Saarinen sekä lukiolainen, nuori vaikuttaja Mea Vähä-Jaakkola Satakunnan maakunnallisesta nuorisovaltuustosta SataNuvasta.

Nuorten ääni kuuluu keskustelutilaisuudessa monella tavalla. Paneelikeskusteluun osallistuvien nuorten lisäksi lavalla kuullaan kolmen vaikuttajanuoren puheenvuoro. Lisäksi Nuorten Suomi ja Plan International ovat keränneet nuorilta kysymyksiä ja teemoja keskustelua varten. Kysymyksiä on kerätty talven ja kevään 2019 aikana eri puolilla Suomea.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Nuorten Suomi, All-Youth-tutkimushanke, Plan International ja Sitra.

 

SuomiAreena: Nuoret vaativat: ”Tuntekaa vapina – ilmastokapina!”

Tiistai 16.7. klo 14.30–15.30 | Purje, Raatihuoneenpuisto

 

Kuva: Milla Lähtevänoja

Pirkanmaan Nuorisofoorumi kokosi yhteen noin 50 nuorta vaikuttajaa Pirkanmaan 15 eri kunnasta Tampereen Monitoimitalo 13:een lauantaina 11.5. Tapahtumaa isännöi Pirkanmaan Nuorisotyöryhmä, joka on maakunnallinen nuorten vaikuttajaryhmä.

Päivä alkoi Pirkanmaan nuorisotyöryhmän avoimella kokouksella, jossa käytiin läpi muun muassa Euroopan nuorisoviikolla toteutettua kampanjaa ja kuulumisia valtakunnalliselta maakuntien nuorten vaikuttajaryhmien leiriltä. Kokouksessa puheenjohtajana toimi Jonna Lehto Kangasalan nuorisovaltuustosta.

Päivän aikana pohdittiin vaikuttamisen mahdollisuuksia niin Pirkanmaan kuin Euroopan Unioninkin tasolla ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin muun muassa kantaaottavien rap-lyriikoiden ja kuvakollaasien avulla.  Pajoissa kierrettiin seppo.io-alustalla pelattavan mobiilipelin avulla.

”Peli jossa mentiin ympäri taloa pajoja etsien oli varmaan parasta päivässä. Pelin aikana opin mm. EU:sta enemmän ja tutustuin uuteen ihmiseen”, kertoo Ava Koskinen Pirkkalasta.

Myös Yaser Rahim Tampereelta piti työskentelytavasta.

”Päivässä hyödyllistä oli seppo.io pelin tehtävät. Siinä opin itse tosi paljon uutta ja tutustuin muihin Pirkanmaan nuorisovaltuutettuihin”, hän kommentoi.

Työpajojen lisäksi perehdyttiin Pirkanmaan Liiton toimintaan. Päivän lopuksi pirkanmaalainen kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) vastaili nuorten kysymyksiin kansanedustajan työstä ja vaikuttamisesta valtakunnanpolitiikkaan. Nuoret nostivat keskustelussa esiin muun muassa translain uudistuksen, maksuttoman 2. asteen ja eutanasian sallimisen sekä kyselivät niin valiokuntatyöskentelystä kuin nuorten kuulemisesta valtakunnallisella tasolla.

”Pirkanmaan liiton esittely oli hyödyllistä, koska itse en tiennyt liitosta aiemmin” kertoo Yaser.  ”Kaikkein parasta päivässä oli kuitenkin se, että pystyi tutustumaan muihin Pirkanmaan nuorisovaltuustoihin ja sai kuulla, mitä he ovat tehneet omissa kunnissaan nuorille”, hän jatkaa.

Päivä huipentui vapaamuotoisen tutustumisen ja verkostoitumiseen päivällisen lomassa. Sekä verkostoituminen että ideoiden vaihto keräsivät runsaasti kehuja.

”Parasta päivässä oli uusien ihmisten tapaaminen! Kaikki olivat niin ulospäinsuuntautuneita ja positiivisia”, kertoi Sastamalasta tapahtumaan tullut Hertta Hongisto.

”Todella ihanaa porukkaa ja meidän pöydässä oli erittäin mielenkiintoiset keskustelut”, jatkaa Ava.

Samoilla linjoilla oli myös Vilhelmiina Vierjoki Punkalaitumelta.

”Uusien ja vanhojen tuttujen tapaaminen on aina parasta. Muita nuorisovaltuustolaisia näkee niin harvoin vapaa-ajalla, että on mahtavaa päästä vaihtamaan kuulumisia ja oppimaan uutta porukassa, jossa ketään ei jätetä yksin.”

 

 

 

 

Kun vaikuttamisesta kiinnostuneet nuoret kokoontuvat viikonlopuksi yhteen, tärkeintä on päästä jakamaan kokemuksia aidosti. Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien ja nuorisovaltuustojen leirillä parasta olivatkin satakuntalaisen Marii-Helen Masurin mukaan nuorten väliset vapaat keskustelut.

– Verkostoituminen on parasta, mieluisinta ja hauskinta oppimista.

Masur osallistui 35 muun nuoren kanssa Pieksämäellä 4.–5.5. järjestetylle nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien leirille. Leiri kokosi Partaharjun toimintakeskukseen nuoria seitsemästä maakunnasta, joissa kaikissa on kehitetty nuorten maakunnallista vaikuttamista. Mukana oli nuoria Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Satakunnasta, Etelä-Savosta, Keski-Suomesta, Pohjois-Karjalasta sekä Kainuusta.

Viikonlopun aikana jaettiin kokemuksia nuorten maakunnallisesta vaikuttamisesta, verkostoiduttiin ja opittiin uutta. Alustuksissa käsiteltiin muun muassa maakuntaliittojen toimintaa, päivänpoliittista tilannetta sekä julkista liikennettä. Lisäksi perehdyttiin hyvän puheen pitämiseen draamatyöpajassa.

– Leiristä jäi tosi hyvä fiilis. Olen täynnä intoa ja uusi ideoita täynnä sekä onnellinen uusista ystävistä ympäri Suomen, sanoo Masur.

Yksi leirin tärkeimmistä tavoitteista oli pohtia yhdessä, miten nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toiminta jatkuu nyt, kun maakuntauudistuksen valmistelu on päättynyt.

Yksiselitteistä vastausta tähän ei saatu, sillä ryhmien toiminta on erilaisessa vaiheessa eri maakunnissa. Tärkeää kuitenkin on tiivistää yhteistyötä sekä maakuntaliittojen että muiden nuorten vaikuttajaryhmien kanssa.

– Maakunnilla on ehkä pian enemmän valtaa. Nuoria on kuultava ihan kaikessa päätöksenteossa, Masur pohtii.

Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien tehtävä on ottaa kantaa nuoria koskeviin ja kiinnostaviin asioihin omassa maakunnassa. Ryhmät ovat jo vaikuttaneet esimerkiksi oman maakuntansa tulevaisuustyöhön, kuntien nuorten kesätyömahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen ja maakunnan ilmastostrategiaan. Lisäksi ryhmät ovat tavanneet kansanedustajia ja muita alueen päättäjiä sekä innostaneet muita nuoria vaikuttamaan.

Leirin järjestivät yhteistyössä Nuorten Suomi ry ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry.

Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toiminta jatkuu, vaikka maakuntauudistuksen valmistelua ajetaan alas. Nyt onkin aika pohtia, miten nuorten ryhmät voisivat vaikuttaa päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen maakunnan tasolla jatkossakin.

Tähän aiheeseen pureudutaan maakunnallisten nuorisovaltuustojen ja nuorten vaikuttajaryhmien verkostoleirillä Pieksämäen Partaharjulla la-su 4.–5.5. Leirille osallistuu noin 50 yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta eri puolilta Suomea.

Mukana on nuoria seitsemästä maakunnasta, joista jokaisessa on kehitetty nuorten vaikuttajaryhmää osana maakuntauudistuksen valmistelua. Yksi leirin tärkeimmistä tavoitteista on pohtia, miten ryhmien toiminta jatkuu nyt, kun uudistuksen valmistelu on päättynyt. Lisäksi leirillä jaetaan kokemuksia nuorten maakunnallisesta vaikuttamisesta, verkostoidutaan ja opitaan uutta. Kahden päivän aikana käsitellään muun muassa maakuntaliittojen toimintaa, nuorten mielenterveyspalveluita sekä julkista liikennettä.

Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien tehtävä on ottaa kantaa nuoria koskeviin ja kiinnostaviin asioihin omassa maakunnassa. Ryhmät ovat jo vaikuttaneet esimerkiksi oman maakuntansa tulevaisuustyöhön, kuntien nuorten kesätyömahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen ja maakunnan ilmastostrategiaan. Lisäksi ryhmät ovat tavanneet kansanedustajia ja muita alueen päättäjiä sekä innostaneet muita nuoria vaikuttamaan.

Leirin järjestävät Nuorten Suomi ry ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry.

Nuoret, nuorisovaltuusto-ohjaajat ja virkamiehet kehittivät Jyväskylässä järjestetyssä työpajassa kuntien osallisuustaitoja. Mukana kehittämistyössä oli neljä keskisuomalaista kuntaa.

Nuoret saavat äänensä kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa, vaikka alueellista vaihtelua onkin. Nuorten osallisuus ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan siihen tarvitaan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tietoa, tahtoa ja oikeaa asennetta sekä nuorten sinnikkyyttä.

Näin pohtivat lukiolaiset Mikko Kanerva Keuruulta sekä Olli-Pekka Louniala Jyväskylästä.

Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Olli-Pekka Louniala pohti erilaisia tapoja lisätä nuorten osallisuutta kunnissa osallisuuskasvastuksen koordinaattori Anne-Mari Ojanperän kanssa.

– Nuorisovaltuustotoiminta on edunvalvontaa eli töitä saa tehdä. Kuulluksi tuleminen ei tule ilmaiseksi, sanoo Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimiva Louniala.

Tarvitaan tietoa ja oikea asennetta

Kanerva ja Louniala osallistuivat omien kuntiensa edustajina Jyväskylässä tiistaina 16.4. järjestettyyn koulutustilaisuuteen. Päivän tavoitteena oli pohtia, millaista osaamista kuntien virkamiehet tarvitsevat nuorten osallisuuden edistämiseen.

Työtä tehtiin kuntakohtaisissa pienryhmissä, joissa oli mukana nuorisovaltuusto-ohjaajia, nuoria ja virkamiehiä. Mukana oli Keuruun ja Jyväskylän lisäksi osallistujia Uuraisilta ja Saarijärveltä.

Saarijärven vapaa-aikasihteeri Janne Haapasen mukaan nuorten osallisuus vaatii erityishuomiota kunnan virkamiehiltä.

– Nuoret tarvitsevat tietoa erilaisista vaikuttamisen keinoista. Heitä pitää kuunnella oikeasti sekä näyttää että asiat etenevät ja että heillä on oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa.

Nuorilla on lakien ja kansainvälisten sopimusten valossa tarkasteltuna vahva oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Suomen perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi nuorten oikeus vaikuttaa on kirjattu muun muassa kuntalakiin, nuorisolakiin sekä muun muassa perusopetuslakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta.

Keuruun nuorisovaltuuston ohjaaja Niina Savilahti muistuttaa, että nuorten osallisuudessa on lainmukaisten oikeuksien toteutumisen lisäksi kyse nuorten ja samalla koko kunnan hyvinvoinnista.

– Jos ajattelee, miten saadaan nuoret muuttamaan aikuisina takaisin pieniin kuntiin, niin totta kai sillä on vaikutusta, että on päässyt jo nuorena osallistumaan kunnan asioihin ja tullut sellainen tunne, että kuunnellaan.

”Politiikka ja päätöksenteko kiinnostaa nuoria”

Louniala muistuttaa, että alle 18-vuotiaat eivät saa äänestää, jolloin heille pitää tarjota muita mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.

– Nuorten mielipiteitä täytyy kuulla myös siksi, että he ovat samalla lailla kansalaisia kuin kaikki muutkin.

Keuruulainen Mikko Kanerva sanoo, että politiikka ja päätöksenteko kiinnostaa monia nuoria, vaikka usein luullaankin toista.

– Nuorilta saa mielenkiintoisia ja tärkeitä näkökulmia asioihin.

Nuorisovaltuusto-ohjaaja Marjo Ruuska Uuraisilta ja vapaa-aikasihteeri Janne Haapanen Saarijärveltä pelaamassa osallisuusbingoa.

Koulutuspäivän aikana käytiin läpi nuorten osallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja poliittisia linjauksia, tutustuttiin osallisuusbingon avulla, ideoitiin pienryhmissä kuntalaisten osallistumisen keinoja ja pelattiin Kuntaliiton osallisuuspeliä.

Osallistujat perehtyivät myös Euroopan unionin laatimaan, suomennettuun Map of Competences -karttaan, johon on koottu vaadittavat tiedot ja taidot nuorten osallisuuden toteutumiseen päätöksenteossa.

Vuoropuhelun pitää vaikuttaa

Päivän ydin oli tunnistaa, millaisia tietoja ja taitoja nuorten osallistumisen edistämiseen tarvitaan erityisesti omassa kunnassa. Ryhmät nostivat esiin muun muassa vuorovaikutus- ja viestintätaidot, rohkeuden sekä oikean asenteen.

–  Meidän pitää lisätä kommunikaatiota ja yhteisymmärrystä. Nytkin käydään paljon vuoropuhelua, mutta meneekö se sinne käytäntöön? Eli kuulen, mutta kuuntelenko, Haapanen sanoo.

Keuruun ryhmän keskusteluissa yhtenä tärkeimmistä taidoista korostui ennakkoluulottomuus.

– On tärkeää heittäytyä ja uskaltaa mennä uuteen tilanteeseen. Lisäksi pitää olla sosiaalisia taitoja, että uskaltaa ottaa rohkeasti yhteyttä, Kanerva kommentoi.

Koulutuspäivän järjestivät yhteistyössä Nuorten Suomi, Nuorten Akatemia ja Opetushallitus. Päivä oli osa Euroopan unionissa toteutettavaa koulutusohjelmaa.

 

Jokaisella on oikeus vaikuttaa, mutta onko kaikilla reilu mahdollisuus saada oma äänensä kuuluviin? Vaaditaanko vaikuttamistoiminnassa mukana olevilta vammaisilta nuorilta paljon enemmän kuin vammattomilta ikätovereiltaan? Millaisin kaikin keinoin voi yleensäkin vaikuttaa?

Muun muassa näitä asioita pohdittiin Invalidiliiton nuorten vaikuttajien viikonlopussa 15.–16.3. Helsingissä. Mukana tapahtumassa oli 11 vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta sekä alustamassa nuori vaikuttaja Jaana Tiiri, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson, Invalidiliiton koulutuksen ja työelämän asiantuntija Anne Mäki, opiskelija Henrik Ihalainen, pyörätuolikelaaja, olympiamitalisti Henry Manni sekä projektikehittäjät Eeva Mäntylä ja Tarja Kovanen Nuorten maakunta-hankkeesta.

Viikonlopun aikana käytiin läpi vaikuttamisen eri keinoja, perehdyttiin viestinnällä vaikuttamiseen ja kuvattiin nuorten viestejä eduskuntavaaliehdokkaille. Tavoitteena oli tarjota nuorille tietoa ja tukea vaikuttamistyöhön sekä mahdollisuus tuoda omaa ääntään esiin.

Kahden päivän tiiviin työskentelyn aikana ehdittiin käydä monta mielenkiintoista keskustelua. Esiin nousi lukuisia epäkohtia, joihin Invalidiliiton nuoret haluavat vaikuttaa. Muutettavaa on niin lainsäädännössä, ihmisten asenteissa kuin ympäristön esteettömyydessäkin. Esimerkiksi koulutustukien riittämättömyys, työllistymisen joustamattomuus ja erilaisiin tukiin sekä korvauksiin liittyvä paperisota puhuttivat viikonlopun aikana.

Viikonloppu järjestettiin Nuorten maakunta -hankkeen ja Invalidiliiton yhteistyönä.

Kuva: Milla Lähtevänoja

Nuorten maakunnalliset vaikuttajaryhmät ovat tärkeitä vaikuttamisen, oppimisen ja verkostoitumisen paikkoja. Nuorille ne tarjoavat mahdollisuuden tuoda omaa ääntään esiin ja vaikuttaa päätöksentekoon isommalla porukalla ja kunnallistasoa laajemmasta näkökulmasta.

Tämä selvisi Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien aktiiveille suunnatusta verkkokyselystä. Helmikuussa 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 56 nuorta Etelä-Savosta, Kainuusta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta.

”Myös maakunnallisesti päätetään nuoria koskevista aiheista. Lisäksi Manu (maakunnallinen nuorisovaltuusto) yhdistää nuoria eri puolilta maakuntaa ja toimii näin vertaistukena ja idearinkinä, sekä voi saada nuorista vaikuttavampaa porukkaa, kun heitä on yhdessä enemmän”, kirjoitti eräs kyselyyn vastannut nuori.

Vaikuttamisen merkityksen lisäksi nuorilta kysyttiin, miksi he ovat lähteneet maakunnallisiin vaikuttajaryhmiin mukaan ja mikä niiden toiminnassa on parasta.

Vastausten perusteella maakunnallisiin vaikuttajaryhmiin houkuttaa mukaan halu vaikuttaa asioihin ja tutusta uusiin ihmisiin. Tärkeinä osallistumisen syinä mainittiin myös halu muuttaa maailmaa ja rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

”Uudet ihmiset ja kaverit! Ja kun saa kertoa oman näkemyksen asioihin ja ilmasta itseään”, kommentoitiin yhdessä kyselyvastauksessa syytä lähteä mukaan nuorten maakunnalliseen vaikuttajaryhmään.

Toiminnassa parasta ovat nuorten mukaan muun muassa vaikuttaminen, uuden oppiminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.

Kyselyyn vastanneet ovat pääosin vaikuttajaryhmien aktiiveja eli jo lähtökohtaisesti maakunnallisesta vaikuttamisesta innostuneita nuoria. Heidän vastauksistaan voidaan kuitenkin kartoittaa laajemminkin, miksi niin paikallinen, alueellinen kuin valtakunnallinenkin vaikuttaminen on nuorille tärkeää.

Nuorten maakunnallisia vaikuttajaryhmiä on valmisteltu osana maakuntauudistusta. Niiden perustamisen taustalla on maakuntalakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Nuoret ovat olleet tiiviisti mukana valmistelemassa ryhmien toimintaa.

Etelä-Savon nuorten maakuntapäivä kokosi yhteen noin 90 nuorta, päättäjää ja nuorten kanssa työskentelevää aikuista. Päivän aikana pohdittiin monipuolisesti vaikuttamisen mahdollisuuksia ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin.

Mikkelin Saimaa Stadiumilla kaikui maanantai-iltana 18.2. iloinen puheensorina, kun lähes satapäinen joukko nuoria ja aikuisia eri puolilta maakuntaa pohti päivänpolttavia kysymyksiä yhteisissä teemapöydissä. Keskustelunaiheina olivat muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen, nuorten maakunnallinen vaikuttaminen, osallisuus sekä mielenterveyspalveluiden saatavuus.

Päivän aikana kuultiin puheenvuorot maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja Nuorten Agenda 2030-ryhmän Jonna Könkkölältä.  Päivän lopuksi nuoret tutustuivat erilaisiin vaikuttamisen tapoihin ja syventyivät päivän teemoihin Vaikuta Etelä-Savossa mobiilipelin kautta.

17-vuotias mikkeliläinen Okko Soila kertoi päivän täyttäneen odotukset.

– Oli todella hauskaa, eikä tunnelma ollut yhtään kireä.

Päättäjien kanssa keskustelu oli Soilan mukaan mullistava kokemus.

­– Oli hyvä kuulla erilaisten ihmisten näkökulmia. Päättäjien näkemyksistä kuuli, että osa oli ihan oikeasti perehtynyt asioihin.

Jokaiselle on oma tapa vaikuttaa

Päivän avanneen maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mukaan aikuisten on välillä vaikea tiedostaa nuorten ajatuksia ja odotuksia.

– Me päättäjät olemme täällä pelkkänä korvana, Mäkinen sanoi.

Nuorten Agenda 2030 -ryhmän 17-vuotias agentti Jonna Könkkölä johdatti päivän osallistujat ympäristöteemaan. Hän sanoi ilmastonmuutoksen aiheuttavan nuorissa paljon aiheellista huolta.

– Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmisten toimien aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä jää meidän nuorten harteille.

Puheessaan Könkkölä korosti, että vielä ei kannata vaipua epätoivoon. Hän kehotti jokaista nuorta etsimään oma tapansa vaikuttaa.

– Miettikää vaikka, voisitteko käyttää julkista liikennettä tai tarvitseeko koko ajan ostaa uusia vaatteita. Olkaa sisukkaita. Seuratkaa uutisia, sillä niiden kautta voi oppia uusia asioita ja pysyä mukana maailman menossa.

– Meissä nuorissa on voimaa, me olemme fiksuja ja meitä myös halutaan kuunnella, Könkkölä sanoi.

1 2 3