Lapin hyvinvointialueen kanssa toteutettu Hyvinvointia!-peli keräsi noin 900 lappilaisen nuoren ajatukset yhteen. Lappilaiset nuoret haluavat aikuisten puuttuvan ensimmäisenä kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön. Tuloksia hyödynnetään muun muassa Lapin hyvinvointialueen palvelustrategiassa. Palvelustrategiassa määritellään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan hyvinvointialueen asukkaille.

Hyvinvointia!-pelin suunnittelu alkoi maaliskuussa 2023. Mukana suunnittelussa oli laaja joukko hyvinvointialueen toimijoita: osallisuustyöntekijöitä, perhekeskuskoordinaattoreita sekä sosiaali- ja terveysalan johtajia.

Peliä testattiin Rovaniemellä Muurolan koulussa sekä nuorisotila Murkussa toukokuussa 2023. Peliä kehitettiin edelleen nuorten antamien kehittämisehdotusten pohjalta. Peliä mainostettiin kuntajohtajille, sivistysjohtajille sekä opettajille loppukeväästä alkusyksyyn.

Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön

Peliä pelattiin elokuussa kolmen viikon ajan Lapin oppilaitoksissa. Pelissä nuoret kertoivat ajatuksiaan ajankohtaisiin teemoihin. Nuoret tekivät muun muassa ajatuskarttoja turvallisista aikuisista ja meemejä, jotka kuvastavat heidän mielestään Lappia.

Nuoret toivoivat lisää tietoa hyvinvointialueesta sekä sen palveluista. Tiedon pitää olla riittävän selkeää ja kaikille ymmärrettävää. Nuoret kokivat, että sähköisiä palveluita tarvitaan, mutta ne eivät saa kokonaan korvata kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia ympärilleen, jotka esimerkiksi puuttuvat erilaisiin ongelmiin.

Pelin tuloksista koottiin julkilausuma, joka pohjautuu nuorten vastauksiin. Julkilausuma jaetaan Lapin hyvinvointialueen päättäjien, johdon ja palvelujen järjestämisohjelman laatijoiden tietoon. Lisäksi julkilausuma jaetaan Lapin alueella kuntiin, sidosryhmille sekä medialle. Tutustu julkilausumaan TÄÄLTÄ

Nuorten esittämiin kysymyksiin pääsi vastaamaan aluehallituksen jäsen Ilkka-Petri Välitalo. Katso videohaastattelu TÄÄLTÄ

Lue lisää:

https://lapha.fi/w/nuoret-toivovat-aikuisten-puuttumista-kiusaamiseen

https://www.nuortensuomi.fi/hyvinvointia-peli/

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

NUORI2023-tapahtumassa järjestimme yhdessä Ohjaamo Porin kanssa Mikä vituttaa nuorisoalalla? -keskustelun. Yli 80 ammattilaista jakoi ajatuksiaan, mikä on pielessä nuorisoalalla.

Eniten nuorisoalalla turhautti liian matala palkkaus. Moni koki, ettei palkkaus vastaa työn vaativuutta. Sen lisäksi myös muut resurssit, kuten käytössä olevat budjetit, koettiin liian pieniksi. Moni toivoi, että erilaiset kehittämishankkeet toisivat mukanaan myös pysyvämpää rahoitusta, eikä hyvä toiminta loppuisi heti hankkeen päätteeksi.

Työolojen ja työympäristön osalta parannuksia toivottiin työtaakan keventämiseen, jaksamisen tukemiseen ja työvuorojen tasaiseen jakamiseen. Useampi koki, että työntekijät palavat loppuun, eikä työhyvinvointiin saa tukea riittävästi. Henkilökuntavaje, sijaisprosessit sekä ainainen kiire tuovat haasteita työn tekemiseen. Myös johtamiseen toivottiin osaamisen vahvistamista. Byrokratia ja kankeat kirjausjärjestelmät mainittiin monta kertaa hermoja koettelevana asiana. Urakehitys etenkin kunta- ja seurakuntapuolella koettiin myös ontuvaksi tai kokonaan puuttuvaksi.

Moni koki ongelmana sen, ettei yhteiskunnassa laajemmin tiedetä nuorisoalasta tai -työstä riittävästi. Alan arvostus niin sisällä kuin ulkopuolella koettiin vähäiseksi. Osa koki, että työtä suorastaan vähätellään ihmettelemällä, että nuorisotyöntekijät saavat palkkaa työstään. Myös nuorten pahoinvointi, koronan jäljet ja jengiytyminen huolettivat nuorisoalan ammattilaisia. Nuoriin kohdistetaan paljon huolipuhetta ja syytöksiä, mutta parannusta ei tarjota yhteiskunnan puolesta. Nuoret itsessään eivät vituta alalla, vaan he ovat voimavara ja syy työn tekemiseen.

Voit tutustua listaukseen kokonaisuudessaan täältä.

Teimme vitutuksen aiheista listauksen sekä koosteen, jonka lähetimme Kirkkohallitukselle ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssille. Saimme ainoastaan Kirkkohallitukselta vastauksen elokuun alkuun mennessä. Kiitämme lämpimästi Kirkkohallitusta asiaan perehtymisestä sekä kattavasta vastauksesta työntekijöiden huoliin.

Lue Kirkkohallituksen vastaus alta:

Nuorten Suomi ry ja Ohjaamo Pori järjestivät NUORI2023-tapahtumassa tilaisuuden nimellä ”Mikä vituttaa nuorisoalalla?”. Tilaisuudessa tarjottiin paikka suoralle puheelle ja purkautumiselle asioista, jotka koetaan olevan pielessä nuorisoalalla.

Kirkkohallitus kiittää Nuorten Suomi ry:tä ja Ohjaamo Poria tarttumisesta tärkeään kysymykseen ja nuorisotyöntekijöiden kuulemisesta. Huolenaiheet nuorisotyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työssä ovat hyvin pitkälti yhteisiä. Teemat eivät ole uusia, mutta ne tuntuvat vahvistuneen viime vuosien aikana.

Keskeisiä turhautumisen aiheita ovat palkkataso, vaihtelevat työolot sekä arvostuksen puute.  Kuntien, järjestöjen ja kirkon nuorisotyön tulevaisuudessa iso haaste on saada hakijoita alan koulutuksiin, virkoihin ja toimiin. Työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuksiin tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. Työhyvinvoinnin ja ammattitaidon ylläpitämisen resursseissa ei kannata säästää.

Juhlapuheissa lapset ja nuoret nähdään usein tärkeimpänä, mitä meillä on. Arjen työssä ja sitä koskevissa ratkaisuissa tärkeysjärjestys on toisenlainen. Nuorisotyö mielletään helposti yhdessäoloksi ja ”hengailuksi” nuorten kanssa, eikä sen vaativuutta riittävästi tunnisteta. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää merkitystä ei myöskään ymmärretä tarpeeksi. Hyvin hoidettu, monipuolinen ja kokoava nuorisotyö tarjoaa mielekästä vapaa-ajantoimintaa ja kasvuympäristöä nuorille. Useiden eri tutkimusten mukaan harrastaminen on merkittävä tekijä nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, oppimisen ja yhteisöllisyyden kokemisen kannalta.

Nuorisotyö vaatii erityisosaamista. Nuorisotyöntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia, joiden osaamisessa yhdistyvät ammatillinen koulutus, elämänkokemus ja valmius pysähtyä nuoruuden kaikenlaisten kysymysten ja ongelmien äärelle nuorilähtöisesti ja osallistavasti. Nuorten mielenterveyden kasautuvat haasteet ja koronan pitkä jälki edellyttävät nuorisotyöläisiltä kärsivällisyyttä, moniammatillisuutta ja jatkuvaa kouluttautumista. Nuorista itsestään työntekijät saavat uskoa, iloa ja voimaa. Nuoret eivät työssä ole ongelma.

Nuorisotyötä on usein toteutettu hankkeina ja määräaikaisuuksina. Kasvu kuitenkin vaatii aina aikaa. Lasten ja nuorten kasvua tukeva toiminta tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja luottamusta rakentavaa. Laadukas nuorisotyö ja sen järjestelyt ovat ennustettavia ja ennakoitavia, sekä työntekijöiden että nuorten näkökulmasta. Nuorisotyötä tehdään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat parhaita nuoruuden asiantuntijoita, siksi heitä tulee kuulla, kun nuorisotyön sisältöjä ja resursseja suunnitellaan. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamista myös hallinnollisiin päätöksiin tulee vahvistaa kehittämällä erilaisia menetelmiä nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Myös kirkon toiminnassa nuorten osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan niin paikallisella, alueellisella kuin kokonaiskirkon tasolla.

Kirkko on koulutusmyönteinen yhteisö ja koulutuksiin osallistumiselle on yleisesti hyvät mahdollisuudet. Johtamisen taso kuitenkin vaihtelee liiaksi, ja etenemismahdollisuudet uralla ovat vaatimattomia. Tiimien vetovastuussa oleville työntekijöille lankeaa helposti esihenkilön velvollisuuksia vailla vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotyöntekijöillä on myös vaatimattomat mahdollisuudet vaikuttaa kokonaiskirkon päätöksentekoon ja hallintoon.

Kirkkohallitus sitoutuu pitämään edellä mainittuja teemoja esillä omassa viestinnässään ja toiminnan kehittämisessään. Nuorisoalan kehittäminen on pitkäkestoinen ja jatkuva prosessi, siksi teemojen esillä pitämiseen eivät riitä yksittäiset somenostot tai kampanjat. Kirkon työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuteen Kirkkohallitus pyrkii kiinnittämään pitkäjänteistä huomiota yhdessä kouluttavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Jarmo Kokkonen

Yksikön johtaja, Kirkkohallitus

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on ollut reilun vuoden verran hyvinvointialueiden tukena nuorten osallisuuden edistämisessä. Hanke on tarjonnut hyvinvointialueille maksuttomia koulutuksia ja sparraushetkiä niin nuorille kuin aikuisille. Lisäksi alueilla on tehty useampi menetelmäkokeilu.

Ensimmäisen hankevuoden aikana kaikilta hyvinvointialueilta tavattiin nuorten osallisuuden parissa toimivia työntekijöitä ja viranhaltijoita. Alueiden työntekijöille ja viranhaltijoille annettiin räätälöityä tukea osallisuustyön käynnistykseen. Hankkeessa pidettiin usean alueen kanssa tuki- tai sparrailutapaamisia, autettiin pistemäisesti eri tilanteissa sekä tehtiin aikajänteeltään pidempiä tukiprosesseja.

Nuorten osallisuuden parissa toimiville työntekijöille luotiin yhteinen Nuorten hyvinvointialue -verkosto. Verkostossa on mukana myös järjestöjä ja maakuntaliittoja, jotka ovat mukana esimerkiksi alueen nuorisovaltuuston ohjaamisessa. Verkosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Verkostolle on luotu oma säännöllisesti päivittyvä materiaalipankki, jossa on hyödyllistä tietoa nuorten osallisuuteen liittyen. Verkostosta voit lukea lisää täällä: nuortensuomi.fi/nuortenaanialueilla

Ensimmäisen vuoden aikana ehdittiin myös kokeilemaan erilaisia menetelmiä ja työkaluja nuorten kuulemiseen hyvinvointialueilla. Hyvinvointia!-pelillä kuultiin  tai kuullaan nuoria Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä sekä Lapissa. Nuorilta kerättiin tietoa ja samalla nuoret pääsivät vaikuttamaan muun muassa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen työhön ja valmisteilla olevaan palvelustrategiaan. Pohjois-Savossa kokeiltiin myös Vaikuta!-teemapäivää kahdella paikkakunnalla. Teemapäivissä nuoret pääsivät kehittämään palveluita sekä kertomaan ajatuksiaan tulevaan hyvinvointialueen strategiaan.

Menetelmäkokeiluja tehty tai tekeillä:

• Erätauko-keskustelu (Kanta-Häme, Etelä-Savo, Itä-Uusimaa)
• Hyvinvointia!-peli (Pohjois-Savo, Kanta-Häme, Lappi)
• Vaikuta!-teemapäivä (Pohjois-Savo)
• Digiraati (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala)

Hyvinvointialueille on luotu myös mm. valtuustoaloitepohjia aluevaltuutetuille sekä materiaalipankki alueellisille nuorisovaltuustoille. Lisäksi hyvinvointialueista on tehty useampi video.

”Täyttä asiaa, suoraan nuorilta”

Millainen on matalan kynnyksen palvelu? Miten moninaisuus tulee huomioida nuorten kanssa työskennellessä? Muun muassa näihin kysymyksiin eri taustoista tulevat nuoret pääsivät vastaamaan Kohtaa meidät -webinaarissa maaliskuussa. Webinaarissa nuoret kokoontuivat keskustelemaan toiveistaan ja kokemuksistaan sote-palveluissa. Webinaari järjestettiin yhteistyössä Moniheli ry:n Mikki sulle -hankkeen, Diakonissalaitoksen Nuorten Ohjelman, Seta ry:n, Vamlaksen, THL:n Sokra-hankkeen ja kansallisen lapsistrategian kanssa.

Tilannekatsaus nuorten osallisuudesta hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden nuorten osallisuuden tilanteesta kerättiin ensimmäisenä hankevuonna tietoa yksiin kansiin. Tilannekatsaus sisältää muun muassa tietoa nuorisovaltuustoista, esimerkkejä hyvinvointialueiden ja maakuntaliittojen yhteistyöstä sekä nostoja erilaisista osallisuutta edistävästä toiminnasta.

Hyvinvointialueet kehittyvät koko ajan myös nuorten osallisuuden osalta. Tämä onkin suuntaa antava katsaus tilanteesta. Syvemmät analyysit tehdään myöhemmin hankkeen aikana. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen tilanteesta tehdään tarkempi selvitys syksyn 2023 aikana ja julkaistaan vuoden 2024 alussa.

Tutustu tilannekatsaukseen TÄSTÄ

Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten äänet kuuluviin

Huhtikuussa alkaneen toisen hankekauden aikana on tarkoitus kehittää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten äänen kuulumista hyvinvointialueilla. Ensi syksylle on suunnitteilla muun muassa kaksi Mikä vituttaa? -iltaa nuorille mielenterveyspalveluiden kehittämistä varten.

Mukaan mahtuu myös muita kokeiluja ja etsimmekin tällä hetkellä teemasta kiinnostuneita hyvinvointialueiden palveluiden kehittäjiä ja muita nuorten parissa toimivia tahoja. Jos aihe herättää kiinnostusta, ota rohkeasti yhteyttä osallisuuden asiantuntijaan Laura Saartoalaan!

Työntekijän välikatsaus: mitä jäi käteen ensimmäisestä hankevuodesta?

Kesän 2022 aikana siirryin edellisestä työstäni tähän hankkeeseen töihin. Huomasin pohtivani, mitä kaikkea hanke tulisi tarjoamaan seuraavaksi.

Enpä olisi uskonut, että työ veisi näin mukanaan. Hanketiimimme on uskomaton pakkaus erilaisia vahvuuksia, joita käytetään yhdessä yhteisen tavoitteen edistämiseksi. Tiimissämme uskaltaa nauraa, itkeä ja olla eri mieltä. Ensimmäiseen hankevuoteen on sisältynyt myös pari mahtavaa harjoittelijaa, jotka ovat tuoneet apua hankkeen työhön ja ottaneet oman paikkansa tiimissämme.

Hanketiimin lisäksi on onni olla osa Nuorten Suomen toimiston porukkaa. Toimistolta löytyy ihmisiä, joihin voi tukeutua missä tahansa tilanteessa. Töitä tehdään intohimolla, mutta rennolla otteella. Niin hanketiimissä kuin toimiston väen kanssa saa tuntea vahvaa osallisuuden kokemusta.

Erityisen iloiseksi tekee se, kuinka mahtavia hyvinvointialueiden työntekijöitä nuorten osallisuuden parissa työskentelee. Hyvinvointialueilta löytää työntekijöitä ja viranhaltijoita, jotka kaiken kiireen ja suurien työmäärien keskellä pyrkivät aidosti edistämään nuorten osallisuutta ja kuulemaan nuoria. Menetelmiä, vinkkejä ja työkaluja löytyy jaettavaksi vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei ole hyötyä, jos ei ole myönteistä asennetta toimintaa kohtaan.

Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja siksi on tärkeää, että nuoret itse pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin ja palveluihin. Nuorten osallisuuteen panostaminen onkin investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun palveluita kehitetään yhdessä nuorten kanssa, palveluista tulee nuorille sopivampia. Merkityksellinen osallistumisen kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuoren hyvinvointia sekä vahvistavat itseluottamusta ja turvallisuuden tunnetta, vähentäen näin nuorten syrjäytymistä.

Hyvinvointialueilla ollaan vielä todella alussa monessakin asiassa. Ja onneksi ollaan, sillä nyt on loistava hetki rakentaa perusteista asti nuorilähtöisiä hyvinvointialueita. Työ jatkukoon yhdessä!

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuva: Werneri Turunen

Alkuvuodesta päätetty valtion lisätalousarvio sisälsi hyviä uutisia hyvinvointialueille. Lisätalousarviossa hyvinvointialueet saavat yhteensä 350 miljoonaa euroa uutta valtionavustusta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtymästä aiheutuviin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.

Lisätalousarvio tarjoaa hyvinvointialueille mahdollisuuden valita kehittämiskohteeksi myös osallisuuden, joka usein jää resurssipulan jalkoihin. Nyt kun lisärahoituksen käytöstä päätetään, kannustammekin aluevaltuutettuja vahvistamaan osallisuutta hyvinvointialueilla alusta alkaen kokeilemalla rohkeasti erilaisia keinoja ottaa asukkaat ja asiakkaat mukaan päättämään yhteisistä asioista.

Erityisesti lasten ja nuorten mukaan ottaminen on syytä ottaa suurennuslasin alle. Lapset ja nuoret ovat noin kolmasosa koko Suomen väestöstä, mutta heidän äänensä ei kuulu vaaleissa eikä aluevaltuustoissa. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa. Tarvitaankin erilaisia keinoja, joiden kautta myös nuorten näkemykset kuuluvat päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Näitä voivat olla esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen perustelumuistiossakin mainitut asukaspaneelit, -raadit ja nuorten vaikuttamistapahtumat.

Nuorten osallisuuteen panostaminen on hyvinvointialueille investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Palveluita yhteiskehittämällä saadaan paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita, joista tiedetään aiempaa paremmin ja joihin myös hakeudutaan oikea-aikaisemmin. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa vahvistavat paitsi demokratiaa, myös nuorten itseluottamusta, hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Lopputuloksena saadaan hyvinvoivia asukkaita, tyytyväisiä asiakkaita ja säästettyjä euroja.

Kirjoittajina Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen työntekijät Laura Saartoala Nuorten Suomesta, Ella Rouhe Nuorten Akatemiasta ja Milla Lamminsivu Nuva ry:stä.

Mielikirjoitus on julkaistu:

4.5.2023 Turun Sanomissa, Keskipohjanmaassa ja Lapin Kansassa
5.5.2023 Länsi-Suomessa ja Iisalmen Sanomissa
8.5.2023 Kainuun Sanomissa

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Pohjoissavolaiset yläkoulu- ja toisen asteen ikäiset nuoret pääsivät syksyllä 2022 kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Osallistumalla peliin nuoret saivat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista. Peliä pelasi noin 200 oppilasta ympäri Pohjois-Savoa.

Hyvinvointia! -peli on Nuorten Suomi ry:n luoma peli, jossa nuoret saavat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja pääsevät kertomaan omia näkemyksiään hyvinvointipalveluiden kehittämisen tueksi. Pelialustana käytetään Seppo.io-oppimisalustaa. Pelin tavoitteena on tarjota nuorille tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista pelillisen menetelmän kautta. Pelissä nuoret kertovat ajatuksiaan ja mielipiteitään esimerkiksi kuntien, hyvinvointialueiden, oman koulunsa sekä muiden toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Tehtävät ovat joko informatiivisia tai mielipidettä kysyviä.

Nuoret nostivat esiin vastauksissaan erityisesti mielenterveyspalveluiden pitkät jonot. He toivoivat, että nuorten huolet otettaisiin tosissaan. Lisäksi esimerkiksi kouluihin tarvitaan lisää turvallisia aikuisia, joilla on aikaa pysähtyä ja kiinnostusta keskustella nuorten kanssa.

Myös kiusaamisen ehkäisy näkyi useammassa vastauksessa. Nuoret toivoivat, että kiusaamiseen puututaan kunnolla ja sitä pyritään ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Nuoret kokivat, että nuorille voitaisiin järjestää erilaisia tapahtumia, joissa pystyisi tutustumaan uusiin ihmisiin.

Pelin tuloksia viedään eteenpäin osaksi palveluiden kehittämistä ja päätöksentekoa. Tuloksia on esitelty jo muun muassa perustason mielenterveystoimijoiden verkostotapaamisessa.

Pohjois-Savon Hyvinvointia!-pelin koonnin pääset katsomaan TÄÄLTÄ

Tutustu Pohjois-Savon demo-peliin kirjautumalla pelaajana osoitteessa: play.seppo.io. Syötä pin-koodi: AEGA9G

Lisätietoja: osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Hyvinvointia!-pelin järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Päättäjät ja nuoret kokoontuivat syksyllä 2022 yhteen Erätauko-keskustelun äärelle Hämeenlinnassa, Lopella ja Forssassa. Keskusteluissa oli mukana muun muassa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja, hyvinvointialueen työntekijöitä, etsivän nuorisotyön tekijöitä sekä eri taustoista tulevia nuoria. 

Keskustelujen aiheena oli nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tärkeimpinä toiveina keskusteluissa nousivat esiin monipuoliset vaikuttamiskeinot, päättäjien ja työntekijöiden jalkautuminen nuorten pariin sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Keskusteluissa syntyneitä oivalluksia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa ja -työssä.

Monipuoliset tavat vaikuttaa ja aikuiset nuorten luokse

Kuten on aiemminkin huomattu, yksi ja sama vaikuttamisen keino ei sovi kaikille. Yksi haluaa vastata kyselyihin, toinen taas osallistuu mieluiten kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun. Sama ajatus pätee myös nuoriin. Nuoret kaipaavat monipuolisia vaikuttamisen keinoja, jotta mahdollisimman monen nuoren ääni kuuluisi. Ja vaikka nuoret viettävät aikaa puhelimien ja muiden laitteiden äärellä, pelkkä digitaalisuus ei houkuttele kaikkia nuoria. Kyselyillä saadaan arvokasta tietoa, mutta aidosti kohtaamalla ymmärrystä nuorista ja heidän maailmastaan voidaan syventää entisestään.

Nuorten kuulemisessa on tärkeää huomioida, kenen turvallisessa tilassa toimitaan. On eri asia pyytää nuoret luokse kuin mennä sinne, missä nuoret ovat jo valmiiksi. Keskusteluihin osallistuneet nuoret toivovatkin, että päättäjät ja viranhaltijat jalkautuisivat kouluille, nuorisotiloille, sosiaalisen median alustoille ja muihin nuorille tuttuihin paikkoihin. Näin nuoret saisivat enemmän tietoa hyvinvointialueesta, ja päättäjät ja palveluiden kehittäjät voisivat kuulla nuorten ajatuksia.

“silmät aukesi, että meitä päättäjiä on vaikea lähestyä” -kantahämäläinen päättäjä

Positiivinen kokemus osallistumisesta vahvistaa omistajuutta ja halua sitoutua. Merkityksellinen osallistumisen kokemus kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa sekä pitovoimaa. Nuorten kiinnittymistä tarvitaan etenkin alueilla, joista nuoret muuttavat pois aikuistumisen kynnyksellä.

Helposti saavutettavia mielenterveyspalveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista keskustellessa nuoret kokivat haluavansa vaikuttaa erityisesti mielenterveyspalveluihin. Palveluiden tulisi olla nopeammin ja helpommin saavutettavissa kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.

Keskusteluissa toivottiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin voisi kävellä suoraan sisään, kun tilanne sitä vaatii. Nuoret toivoivat myös enemmän tietoa mielenterveyspalveluista, jotta nuoret tietäisivät mistä  ja miten apua saa. Kun kaikkia palveluita ei ole mahdollista saada yhdeltä luukulta tai palveluista ei tiedetä, tarvitaan turvallisia aikuisia ohjaamaan oikeaan paikkaan.

Nuorten kiinnostus vaikuttaa ei rajautunut pelkästään yhteen palveluun. Muita nuorille tärkeitä palveluita olivat kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, päihdetyö, ehkäisyneuvola, lastensuojelu, ensihoito ja vammaispalvelut. Kaikkien palveluiden osalta toivottiin, että palvelut ovat saatavilla lähellä nuoria paikkakunnasta riippumatta.

Oikeita asioita rennolla otteella ja selkeällä kielellä

Erätauko-keskustelut opettivat myös sen, ettei vaikuttamisen tarvitse olla vakavaa. Vaikka puhutaan vakavista ja tärkeistä aiheista, voi keskustelu olla tunnelmaltaan rento. Kuten eräs keskusteluissa ollut päättäjä totesi, “ei puhuta päättäjien slangia, vaan selkeää suomen kieltä. Ihan sama mitä sanon, jos kukaan ei ymmärrä sitä. Tärkeää on luonteva ja turvallinen ilmapiiri, jotta nuori voi ilmasta mielipiteensä.” 

Parhaimmillaan hyvään osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemukseen riittää nuorille turvallinen tila, riittävästi aikaa ja asia tai aihe, johon nuoret voivat aidosti vaikuttaa. Nuorilla riittää ajatuksia ja ideoita ja näkemyksiä, kunhan ensin menee nuorten luokse, kysyy ja aidosti kuuntelee.

Lue lisää Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen koosteesta TÄÄLTÄ

Lisätietoja: Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Erätauko-keskustelut järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Nuorten ääni ammattikouluissa -hanke on tullut päätökseen ja on aika tarkastella tuloksia. Tämän Erasmus+ -rahoitteisen hankkeen tavoitteena oli saada ammattikouluissa opiskelevien nuorten ääni esiin ja luoda mallia, jolla voitaisiin edesauttaa ammattikoululaisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 

Mukana oli viisi eri ammatillista oppilaitosta tai kampusta, joissa järjestettiin Vaikuta! -teemapäivä. Teemapäivien tuloksia käsiteltiin jälkeenpäin oppilaitoskohtaisesti opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa sekä välitettiin nuorten viestiä eteenpäin päättäjille.

Havaintoja ja tuloksia:

1. Hankkeen toteutus toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa oli erityisen tärkeää koska yhteiskunnallisten asioiden opetus on ammattikouluissa vähäistä ja ammattikoululaisten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on niukempaa kuin esimerkiksi lukiolaisilla. Lisäksi ammattikoululaisilta harvoin kysytään mielipiteitä: kun aikuiset haluavat kuulla nuoria päätöksentekoon liittyen, kysymykset esitetään joko peruskoululaisille tai lukiolaisille. Näin ollen ammattikouluisten ääni jää valitettavan usein kokonaan pimentoon yhteiskunnassa. Uusia ja innovatiivisia tapoja osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan ja Vaikuta! -teemapäivä on yksi tähän tarpeeseen vastaava konsepti.

2. Vaikuta! -teemapäivä osoittautui erinomaiseksi konseptiksi myös toisen asteen ammattioppilaitoksissa. Vaikuttamiseen ja yhteiskuntaan liittyvät aiheet tulevat esille kiinnostavasti Vaikuta! -päivän tehtävissä ja työpajoissa, joissa opiskelijat pääsevät kohtaamaan myös päättäjiä. Alun perin yläkouluihin luodun tapahtumakonseptin pelillisyys, konkretia ja monipuolisuus innostivat nuoria myös toisen asteen oppilaitoksissa. Sekä opiskelijat ja opettajat toivoivat oppilaitoksiinsa Vaikuta! -teemapäivä uudestaan, jopa säännöllisesti.

3. Esille nousseita teemoja:

-Mielen hyvinvoinnin asiat: nuoret tarvitsevat lisää matalan kynnyksen keskusteluapua.

-Huoli ilmastosta: nuoret haluavat tehdä ilmastotekoja ja päättäjiltä toivotaan kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä.

-Oppilaitosviihtyvyys: Pääsääntöisesti mukana olleissa oppilaitoksissa opiskelijat viihtyvät hyvin, mutta etenkin parkkipaikkojen vähyys, sisäinen viestintä ja etenkin väärässä ajassa olevat kellot ovat esimerkkejä konkreettisista asioita, jotka hankaloittavat arkea ja kaipaisivat parannusta.

Nuori Suomi haluaa varmistaa, että eri taustoista tulevien nuorten ääni pääsee monimuotoisesti esiin. Kaikilla nuorilla pitää olla mahdollisuus toimia ja vaikuttaa.

Hyvinvointia! -pelissä keskisuomalaiset yläkoululaiset pääsivät syksyllä 2021 kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään kuntien, hyvinvointialueen ja muiden keskisuomalaisten toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Osallistumalla peliin nuoret saivat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista.

Hyvinvointia! -pelin vastauksissa korostui, nuorten toive päästä juttelemaan helposti ja luottamuksellisesti mieltä painavista asioista turvallisten aikuisten kanssa.

Lisäksi nuoret toivoivat, että nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat otettaisiin tosissaan ja, että aikuiset olisivat aidosti kiinnostuneita nuorista ja heidän asioistaan.

Nuoret ovat myös valmiita käyttämään digitaalisia palveluita. Erityisesti palveluohjaus, neuvot ja lisätieto eri hyvinvoinnin teemoihin liittyen kiinnostivat nuoria, mutta digipalveluissakin tärkeimmäksi nousi se, että joku kuuntelee ja ymmärtää nuorta.

Hyvinvointia!-peliä pelasi 1100 nuorta koulupäivän aikana, koonnin pääset katsomaan TÄSTÄ

Asioita, jotka nuoret nimesivät omiksi voimanlähteikseen:

Nuorten Suomi on koordinoinut Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa kuluneet 12 vuotta. Toiminnan koordinointi on ollut antoisaa ja taannut meille suoran yhteyden lasten ajatusten pariin. Tämä aikakausi on kuitenkin tulossa päätökseen, sillä LastenParlamentin toiminnan koordinointi siirtyy Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden alaisuuteen elokuun alusta lähtien.

”On päässyt vaikuttamaan. On muutenkin kivaa, että lasten ääniä kuunnellaan!”

Kuluneena lukuvuonna Jyväskylän LastenParlamentissa toimittiin koronarajoitusten puitteissa etänä. Vaikka olisimme kaikki mieluusti kohdanneet toisemme myös paikan päällä, erään edustajan sanoin ”ollaan silti saatu tällein etänä järjestettyä ihan mahtavia parlamentteja”. Jokaisen alueen PikkuParlamentti valitsi lukuvuoden aluksi oman tavoitteen, johon halusivat vaikuttaa, koulun muilta oppilailta kerättiin ajatuksia valitusta aiheesta ja edustajat suunnittelivat monipuolisia vaikuttamisen tapoja. Kauden aikana muun muassa pidettiin aamunavaus pienempien auttamisesta, lähetettiin kiitoksia keittiölle sekä tehtiin mielipidekirjoitus turvallisen kotiympäristön puolesta.

”No että saa olla osana päättämässä ja tutustua toisiin ihmisiin.”

Kauden päätapahtuma, SuurIstunto, järjestettiin niin ikään etänä. Edustajat pääsivät SuurIstunnossa lähettämään terveisensä kesäkuussa valittaville kaupunginvaltuutetuille sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista asiantuntijoiden kanssa. Keskusteluiden perusteella lapset ovat melko tyytyväisiä harrastuspaikkoihin ja kouluruokaan. Toisaalta roskaaminen ja kiusaaminen huolettavat. Keskusteluissa nousi esiin myös halu vaikuttaa lisää esimerkiksi kerhoihin ja koulun arkeen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta nostettiin esiin tärkeinä asioina tasavertainen ja luottamuksellinen kohtaaminen sekä värikäs ja kodikas ympäristö palvelutiloissa.

”On ollut kivaa kun ollaan päästy juttelemaan ja vaikuttamaan. Ei mitään erikoista, oli kivaa!”

Lasten osallisuuteen on syytä panostaa riittävästi resursseja. Lapsissa on paljon potentiaalia ottaa kantaa isompiinkin asioihin ja esimerkiksi kuluneena lukuvuonna LastenParlamentissa vaikutettiin lukuisiin ajankohtaisiin asioihin. Toiminnalla on siis iso merkitys niin osallistuvien lapsien kuin kunnan palveluiden näkökulmasta. LastenParlamentti mahdollistaa yhtäältä lapsille itselleen tärkeiden asioiden esiin nostamisen ja niihin vaikuttamisen sekä toisaalta kaupungin toimijoille rakenteen, jonka kautta he voivat tuoda oman palvelunsa ajankohtaiset asiat lasten kommentoitaviksi.

”On kivaa, kun saa keksiä ideoita joita kuunnellaan.”

On tärkeää luoda lasten kuulemiselle ja vaikuttamiselle monenlaisia keinoja ja kanavia, jotta jokaisen lapsen ääni pääsee kuuluviin. Lasten osallisuuden edistämisessä myös edustuksellisella rakenteella, kuten LastenParlamentilla, on oma paikkansa. Se on yksi keino nostaa lasten ääntä kuntalaisina paremmin kuuluviin. Lisäksi edustuksellisen rakenteen puitteissa voidaan toteuttaa myös kaikkien lasten osallisuutta edistäviä toimintoja. Tällaisia ovat Jyväskylässä olleet muun muassa LastenParlamentin edustajille annetut toimeksiannot kerätä koko koulun oppilaiden mielipiteitä sekä Lapsen oikeudet -peli.

”No että on saanu vaikuttaa kaupungin asioihin ja on saanu kertoo omia mielipiteitä asioista ja tollee. On ollu parasta.”

Kiitos kaikille Jyväskylän LastenParlamentin toiminnassa mukana olleille kuluneista vuosista. Nuorten Suomi jatkaa aktiivisesti työtä lasten ja nuorten vaikuttamisen ja toimijuuden edistämiseksi niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa verkostoissa.

Lue lisää LastenParlamentin toiminnasta lukuvuonna 2020-2021 tästä

Blogin lainaukset ovat otteita lukuvuoden 2020-2021 Jyväskylän LastenParlamentin edustajien antamasta palautteesta.

Nuoria patistetaan äänestämään ja osallistumaan politiikkaan. Samalla ei kuitenkaan ajatella, kuinka
vaikeaa politiikan sanaston ja toiminnan ymmärtäminen on.

Nuorten toteuttama U wot Waldo? – sarjakuvaprojekti avaa suomalaista politiikkaa ja vaikuttamista somessa ilman vaikeaselkoista jargonia. Vuoden kestävä projekti pyrkii huomioimaan etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret.

Huhtikuussa aloitetun, EU-rahoituksella toteutettavan solidaarisuusprojektin ensimmäinen tavoite
on saada nuoret äänestämään. Sarjakuvat pyrkivät kertomaan vaikuttamisesta ja mahdollisuuksista
äänestää, jotta poliittista syrjäytymistä ei tapahtuisi ainakaan tiedonpuutteen takia.

Viikoittain Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä julkaistava sarjakuva pyritään kääntämään
mahdollisimman monelle kielelle. Tällä hetkellä sarjakuvastripit löytyvät suomeksi, ruotsiksi,
englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi ja espanjaksi. Kielien lisäksi kuvituksessa otetaan huomioon
sukupuolen moninaisuus, ihonväri, esteettömyys ja moninaisuus. Tähän mennessä on käsitelty
esimerkiksi toisen maan kansalaisuuden mahdollistamaa äänioikeutta ja ennakkoon äänestämistä.

Nuorilta nuorille

Sarjakuva on vapaaehtoisten nuorten itsensä suunnittelema ja toteuttama ilman suurempaa
taustatoimijaa. Projektia on lähdetty toteuttamaan rahoitushakemuksesta lähtien itse yhteen hiileen
puhaltaen. Vapaaehtoiset asuvat eri puolilla Suomea ja ovat eri elämäntilanteissa; Mukana on
esimerkiksi nuorisoalan ja kielten opiskelijoita, järjestötoimijoita, valokuvauksen ja digitaiteen
harrastajia sekä viestinnästä kiinnostuneita nuoria tekijöitä. Työtehtävät on jaettu mielenkiinnon ja
taitojen mukaan, ja sarjakuvaa tehdäänkin nuorilta nuorille, tekijöiden itsensä näköiseksi. Projektin
lomassa opitaan uusia taitoja ja kehitytään. Ja jos jotain ei osata, opetellaan se yhdessä.

U Wot Waldo? somessa:
Instagram – @uwotwaldo
Twitter – @uwotwaldo
Facebook – U Wot Waldo?

Lisätietoja projektista voi kysyä yhteyshenkilöltämme Milla Köykältä. Vastaamme mielellämme
kysymyksiin, ja haastattelujen kautta pystymme avaamaan projektiamme monipuolisemmin.

Lisätietoja:
Milla Köykkä
p. 045 112 4608
milla.koykka@nuortensuomi.fi