Tag

vaikuttaminen

Satakunnan nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä SataNuva piti ensimmäisen kokouksensa tiistaina 12.2. Porin nuorisotalolla. Kokoukseen osallistui 32 nuorta eri puolilta maakuntaa.

Kokouksessa SataNuvan puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Aino Grönman Pomarkusta ja varapuheenjohtajaksi Marii-Helen Masur Säkylästä.

Ryhmän sihteeriksi nimettiin Leevi Viljanen Huittisista, varasihteeriksi Elli-Noora Rintamäki Merikarvialta ja tiedottajatiimin jäseniksi Waltteri Alenius Raumalta, Viivi Salmela Jämijärveltä sekä Kalle Käkelä Porista.

Nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän tarkoitus on tuoda nuorten ja lasten mielipide esiin sekä edistää lasten ja nuorten osallisuutta maakunnassa. Ryhmän perustaminen on osa maakuntauudistuksen valmistelua. Taustalla on lakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä.

Ryhmään on nimetty 40 nuorta lähes jokaisesta Satakunnan kunnasta. Edustajat ovat 13–20-vuotiaita.

Jatkossa nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä kokoontuu vähintään joka toinen kuukausi Porissa.

Keski-Suomen kuntien nuorisovaltuutetut kokoontuivat yhteisleirille Kannonkoskelle pe-la 1.–2.2.

Nuorisokeskus Piispalassa järjestetyllä leirillä jaettiin hyviä käytäntöjä nuorisovaltuustotoiminnasta, pureuduttiin viestinnän eri osa-alueisiin sekä verkostoiduttiin muiden nuorisovaltuutettujen ja ohjaajien kesken.

– Täällä voi tavata uusia kavereita ja pitää hauskaa, sanoi kannonkoskelainen Veeti Leppänen.

Nuorisovaltuustot edustavat kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuustot tuovat nuorten ääntä kuuluviin päätöksenteossa, ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä toimivat linkkinä nuorten ja päättäjien välillä.

Kannonkoskelaisen Max Koitelan mukaan nuorten on tärkeä saada äänensä kuuluviin, koska päätöksenteossa käsitellään nuorille itselleen tärkeitä palveluita ja resursseja.

Joku aikuinen saattaa ajatella, että skeittaaminen on paikallisten nuorten mielestä siisti juttu ja sitten rakennetaan skeittipuisto, mutta sitä ei käytäkään kukaan. Tältä olisi vältytty, jos olisi kysytty nuorilta, halutaanko skeittipuisto, Koitela pohti.

Yhteisleirillä nuorilla oli mahdollisuus ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja vaihtaa kokemuksia kunnallisesta vaikuttamisesta.

– Keskusteluissa kävi ilmi, että nuoret tarvitsevat perehdytystä kunnalliseen päätöksentekoprosessista. Lisäksi kummivaltuutetut ja valtuutetut voisivat olla nuorten mielestä enemmän mukana nuorisovaltuustotoiminnassa, kommentoi projektikehittäjä Eeva Mäntylä Nuorten Suomesta.

Mäntylän mukaan nuoret ovat hyvin tietoisia erilaisista tavoista vaikuttaa, mutta niitä ei osata hyödyntää nuorisovaltuustotoiminnasta niin paljon kuin voisi.

Leirille osallistui noin 30 nuorisovaltuutettua kymmenestä Keski-Suomen kunnasta.

Leiri oli osa Nuorten Suomi ry:n toteuttamaa Osallistuva nuori – osallistava kunta -hanketta, jota rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. Tavoitteena on edistää Keski-Suomen lasten ja nuorten toimijuutta ja paikallistason vaikuttamistoimintaa, mm. lasten ja nuorten äänen kuulumista kuntahallinnossa ja muissa yhteisöissä. Lisätietoa TÄÄLTÄ


Oona Koskela (vas.) ja Aino Savola edustivat leirillä Karstulan nuorisovaltuustoa ja Veeti Leppänen, Max Koitela sekä Miisa Tikkanen Kannonkosken nuorisovaltuustoa.

 

Lisätietoja:

Carita Hännivirta
0440 124 606
carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

 

 

Jere Huotari kirjoittaa blogissa nuorten vaikuttamiseen liittyvistä haasteista. Jere toimii Nuorten ääni maakunnissa -hankkeen nuorena asiantuntijana ja suunnittelee & tekee päättäjille suunnattuja nuorten vaikuttamiseen liittyviä koulutuksia.

On sysipimeää ja yhtäkkiä oksa lyö punaisen jäljen poskeen ulottuen leuasta toiseen korvaan asti. Pyörä on pakko pysäyttää, lyönnin ääni soi korvissa. Viime huoltopisteellä pyörään on lisätty ketjut mutta satula ja valo puuttuvat edelleen. Voimat ovat vähissä ja matka etenee uusista ketjuista huolimatta hitaasti. Miksi ylipäätään pyöräillä, jos ei ikinä pääse minnekään?

Nuorten osallisuudesta on määrätty monessa laissa mutta tosielämä ei aina vastaa asetettuja tavoitteita. Vaikka nuori toivoisi voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei hän siihen syystä tai toisesta pysty. Valtava määrä mahdollisuuksia ja energiaa kuluu hukkaan, jos nuorelle on annettu osallistumispyörä ilman satulaa, valoa, äänitorvea saatikka ketjuja. Tästä lähtökohdasta ei voi voittaa Ranskan ympäriajoa, vaikka nimi olisikin osallistujaluettelossa.

Ensimmäisenä esteenä osallisuuden toteutumiselle ovat puuttuvat mahdollisuudet. Päätöksenteko kulkee omia vakiintuneita polkujaan ilman, että siihen olisi mahdollisuutta vaikuttaa. Kunnassa nuorisovaltuustoa ei ole tai sen toiminta on lamaantunut, kouluissa oppilailla ei ole sananvaltaa ja palvelut kehitetään aikuisten työryhmien voimin. Vaikka nuori ottaisi yhteyttä päättäjiin, saa hän osakseen välinpitämättömyyttä tai vastaamattomuutta. Tässä tilanteessa nuoren pyörä ei liikahdakaan, koska vaikka miten kovaa polkisi, ei pyörässä ole ketjuja.

Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan.

Kun pyörää kunnostetaan ja siihen saadaan ketjut, on matkalla onnistuneeseen osallistumiseen edessä seuraava haaste: puuttuvat taidot. Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan. Vaikka nuorisovaltuustolla olisi halua osallistua, heiltä puuttuu olennaista tietoa, eivätkä he pysty vaikuttamaan päätöksenteossa käsiteltäviin asioihin. Pyörä kulkee eteenpäin mutta vauhti on auttamattoman hidas ja päämäärä pimeässä, koska lamppu puuttuu.

Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää.

Matka taittuu näppärästi valoisassa hyvin rasvattujen ketjujen kilkattaessa. Vaan reidet väsyvät nopeasti ilman satulaa, jonka päällä istua. Puuttuva tuki pysäyttää hyvin nopeasti laadukkaankin pyörän. Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää. Hän on mahdollistamassa nuorten toimintaa antaen heille kuitenkin tilan toimia ja päättää itse. Kaikki jaksavat olla mukana ja jalat eivät mene maitohapoille, kun aikuinen on avustamassa ja neuvomassa hankalissa ja uusissa tilanteissa. Jos aikuisella ei ole riittäviä resursseja toimia nuorten kanssa, tämä tuki jää vaillinaiseksi. Sovittuja asioita ei viedä eteenpäin, tieto unohtuu paluumatkalle, nuorten tapaamiselle jää vähän aikaa.

Kaikki osat paikoillaan ja nopeus kansainvälistä kärkeä. Vaan puutteiden pimeällä polulla voi tulla vielä yksi rasite vastaan. Polkijan motivaation puute. Ei ole kiinnostusta polkea yhtään minnekään. Välineurheillessa tämä on usein seurausta pyörän vaillinaisuudesta. Jos ei tiedä minne tai miksi polkee, miksi silloin pitäisi?

Koskaan ei pyöräverstaalla ole tehty riittävästi, jos polkijoita ei löydy. Pyörää voi aina nikkaroida lisää, ja jos kaikesta huolimatta käsintehtyyn italiaiseen satulaan ei ketään löydy, on siihen annettu mahdollisuus. On eri asia, jos ihminen itse tietoisesti valitsee olla polkematta kuin se, ettei siihen tarjota tilaisuutta.

Nuoret ovat itse mielellään mukana näissä huoltotalkoissa. Toimivan kulkupelin rakentaminen on hankalaa ilman aikuisten apua ja mukana oloa. Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla on mahdollista, että laissa määritelty laaja-alainen kuuleminen toteutuu ja kaikilla nuorilla on tunne, että omalla äänellä on merkitys ympäröivässä maailmassa. Tällöin pyörä rullaa eteenpäin, oli kyseessä sitten seutukunnan hiekkatie tai suuren kaupungin katukisa. Jäljelle jää vain kysymys: onko huoltotiimissä riittävästi tekijöitä?

Jere Huotari,
nuori vaikuttaja