Category

Blogi

Nuoret ovat tehneet valtavasti töitä nuorten maakunnallisen vaikuttamisen valmistelussa ympäri Suomea. Tämä tärkeä työ ei saa valua hukkaan.

 ”Nuoret tietävät oman ikäluokkansa ajatukset paremmin kuin isojen korporaatioiden laukkusedät.”

Näin vastasi eräs nuori verkkokyselyyn siitä, miksi nuorilla pitää olla mahdollisuuksia vaikuttaa maakunnallisella tasolla. Vaikka kysely käsitteli nuorten maakunnallisia vaikuttajaryhmiä ja oli suunnattu niissä toimiville aktiiveille, kiteyttää vastaus hyvin sen, miksi nuorten vaikuttaminen on tärkeää niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Kyse on nuorten äänestä ja heidän omista ajatuksistaan, toiveistaan sekä tavoitteistaan. Mitään näistä eivät päätöksiä tekevät aikuiset voi tietää, ellei nuorilta itseltään kysytä. Eikä kysyä voi vain muutamalta nuorelta. Tarvitaan laajasti nuoret tavoittavia vaikuttamisen paikkoja, ryhmiä, kyselyjä, kohtaamisia ja aktiivista kuuntelemista. Tarvitaan tahtoa huomioida nuorten näkemykset ja ennakkoluulottomuutta sen suhteen, mistä asioista nuorilta kysytään. Jokainen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa oleva asia pitäisi nähdä lähtökohtaisesti myös nuorten asiana.

Myös maakuntauudistus on ollut mitä suuremmissa määrin nuorten asia. Uudistuksen valmistelu on jäänyt julkisessa keskustelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen varjoon. Vieläkin vähäisemmälle huomiolle on jäänyt se, miten valtavasti töitä nuoret ovat tehneet eri puolilla Suomea uuden maakuntahallinnon eteen.

Olemme työskennelleet viidessä maakunnassa nuorten ryhmien kanssa ja seuranneet ihaillen millaisella innolla, osaamisella ja huolellisuudella nuoret ovat valmistelleet maakuntalakiluonnoksen mukaisia vaikuttamisryhmiä. Ryhmille on rakennettu toimintasääntöjä sekä monenlaisia tapoja, joilla virallisten vaikuttamistoimielinten edustajat voisivat kuulla laajasti kaikkien alueen nuorten näkemyksiä. Ryhmien toiminta on myös käynnistynyt ja jatkunut kaikesta ympäröivästä epävarmuudesta huolimatta ja ne ovat vaikuttaneet monin paikoin omien alueidensa päätöksentekoon. Tätä työtä nuoret ovat tehneet palkatta ja vapaa-ajallaan.

Politiikan tuulet puhaltavat arvaamattomasti, eikä suurten yhteiskunnallisten uudistusten suunnista voida tietää varmasti. Se kuitenkin tiedetään, että nuorilla on kiinnostusta, halua ja osaamista vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tämä vaikuttamistyö ei saa olla riippuvainen hallinnollisista rakenteista.

Nuorille tehdyn kyselyn perusteella maakunnalliset nuorisovaltuustot sekä avoimet nuorten ja päättäjien kohtaamistilaisuudet ovat päätöksentekoon vaikuttamisen lisäksi tärkeitä paikkoja oppia uutta ja tutusta muihin nuoriin. Mahdollisuus osallistua omaan arkeen koskevaan päätöksentekoon lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvinvointia. Lopulta kyse on ennen kaikkea nuorten oikeudesta osallistua tasavertaisina kansalaisina yhteiskuntaan ja aikuisten velvollisuudesta tarjota tarvittavia osallistumisen paikkoja sekä resursseja ja tukea. Maakuntaliitoilla onkin nyt loistava mahdollisuus hyödyntää näitä jo valmiiksi toimivia nuorten ryhmiä maakunnan tulevaisuuden rakentamisessa.

Kävi yhteiskunnan myllerryksissä miten tahansa, nuorilla on halua vaikuttaa. Annetaan heille siis siihen reilu mahdollisuus.

 

Projektikehittäjät Tarja Kovanen & Eeva Mäntylä

Nuorten maakunta -hanke

Jere Huotari kirjoittaa blogissa nuorten vaikuttamiseen liittyvistä haasteista. Jere toimii Nuorten ääni maakunnissa -hankkeen nuorena asiantuntijana ja suunnittelee & tekee päättäjille suunnattuja nuorten vaikuttamiseen liittyviä koulutuksia.

On sysipimeää ja yhtäkkiä oksa lyö punaisen jäljen poskeen ulottuen leuasta toiseen korvaan asti. Pyörä on pakko pysäyttää, lyönnin ääni soi korvissa. Viime huoltopisteellä pyörään on lisätty ketjut mutta satula ja valo puuttuvat edelleen. Voimat ovat vähissä ja matka etenee uusista ketjuista huolimatta hitaasti. Miksi ylipäätään pyöräillä, jos ei ikinä pääse minnekään?

Nuorten osallisuudesta on määrätty monessa laissa mutta tosielämä ei aina vastaa asetettuja tavoitteita. Vaikka nuori toivoisi voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei hän siihen syystä tai toisesta pysty. Valtava määrä mahdollisuuksia ja energiaa kuluu hukkaan, jos nuorelle on annettu osallistumispyörä ilman satulaa, valoa, äänitorvea saatikka ketjuja. Tästä lähtökohdasta ei voi voittaa Ranskan ympäriajoa, vaikka nimi olisikin osallistujaluettelossa.

Ensimmäisenä esteenä osallisuuden toteutumiselle ovat puuttuvat mahdollisuudet. Päätöksenteko kulkee omia vakiintuneita polkujaan ilman, että siihen olisi mahdollisuutta vaikuttaa. Kunnassa nuorisovaltuustoa ei ole tai sen toiminta on lamaantunut, kouluissa oppilailla ei ole sananvaltaa ja palvelut kehitetään aikuisten työryhmien voimin. Vaikka nuori ottaisi yhteyttä päättäjiin, saa hän osakseen välinpitämättömyyttä tai vastaamattomuutta. Tässä tilanteessa nuoren pyörä ei liikahdakaan, koska vaikka miten kovaa polkisi, ei pyörässä ole ketjuja.

Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan.

Kun pyörää kunnostetaan ja siihen saadaan ketjut, on matkalla onnistuneeseen osallistumiseen edessä seuraava haaste: puuttuvat taidot. Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan. Vaikka nuorisovaltuustolla olisi halua osallistua, heiltä puuttuu olennaista tietoa, eivätkä he pysty vaikuttamaan päätöksenteossa käsiteltäviin asioihin. Pyörä kulkee eteenpäin mutta vauhti on auttamattoman hidas ja päämäärä pimeässä, koska lamppu puuttuu.

Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää.

Matka taittuu näppärästi valoisassa hyvin rasvattujen ketjujen kilkattaessa. Vaan reidet väsyvät nopeasti ilman satulaa, jonka päällä istua. Puuttuva tuki pysäyttää hyvin nopeasti laadukkaankin pyörän. Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää. Hän on mahdollistamassa nuorten toimintaa antaen heille kuitenkin tilan toimia ja päättää itse. Kaikki jaksavat olla mukana ja jalat eivät mene maitohapoille, kun aikuinen on avustamassa ja neuvomassa hankalissa ja uusissa tilanteissa. Jos aikuisella ei ole riittäviä resursseja toimia nuorten kanssa, tämä tuki jää vaillinaiseksi. Sovittuja asioita ei viedä eteenpäin, tieto unohtuu paluumatkalle, nuorten tapaamiselle jää vähän aikaa.

Kaikki osat paikoillaan ja nopeus kansainvälistä kärkeä. Vaan puutteiden pimeällä polulla voi tulla vielä yksi rasite vastaan. Polkijan motivaation puute. Ei ole kiinnostusta polkea yhtään minnekään. Välineurheillessa tämä on usein seurausta pyörän vaillinaisuudesta. Jos ei tiedä minne tai miksi polkee, miksi silloin pitäisi?

Koskaan ei pyöräverstaalla ole tehty riittävästi, jos polkijoita ei löydy. Pyörää voi aina nikkaroida lisää, ja jos kaikesta huolimatta käsintehtyyn italiaiseen satulaan ei ketään löydy, on siihen annettu mahdollisuus. On eri asia, jos ihminen itse tietoisesti valitsee olla polkematta kuin se, ettei siihen tarjota tilaisuutta.

Nuoret ovat itse mielellään mukana näissä huoltotalkoissa. Toimivan kulkupelin rakentaminen on hankalaa ilman aikuisten apua ja mukana oloa. Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla on mahdollista, että laissa määritelty laaja-alainen kuuleminen toteutuu ja kaikilla nuorilla on tunne, että omalla äänellä on merkitys ympäröivässä maailmassa. Tällöin pyörä rullaa eteenpäin, oli kyseessä sitten seutukunnan hiekkatie tai suuren kaupungin katukisa. Jäljelle jää vain kysymys: onko huoltotiimissä riittävästi tekijöitä?

Jere Huotari,
nuori vaikuttaja

Kun ensimmäisenä palveluspäivänä pyydettiin lavalle haastateltavaksi parin tuhannen opettajan eteen, tiesi, ettei seuraava vuosi ainakaan kovin huonosti voisi mennä.

Mutta palataan ensin hetki ajassa taaksepäin. Kesällä 2017 päätin, että armeijan sijasta haluan hakeutua siviilipalvelukseen. Syitä tähän valintaan en ala sen enempää eritellä, niistä saisi aikaan ihan oman blogikirjoituksen. Tuohon aikaan olin Laukaan nuorisovaltuuston edustajana mukana Nuorten Keski-Suomi ry:n koordinoimassa Nuorten Ääni Keski-Suomessa -vaikuttajaryhmässä. Eräässä ryhmän kokouksessa osui sattumalta puheeksi alkava palvelus, sekä se, että palveluspaikka oli vielä hakusessa. Tätä seurasikin kysymys; haluaisinko suorittaa palveluksen Nuorten Keski-Suomessa. Vastausta ei tarvinnut miettiä kovin pitkään.

Tästä päästään jo hyvin takaisin ensimmäiseen palveluspäivään, kasvatus- ja opetusalan suurtapahtuma KEOSiin Jyväskylän Paviljonkiin. Alun clickbait-lauseesta huolimatta se valitettavasti päättyi antikliimaksiin. Kieltäydyin haastattelupyynnöstä vedoten huonosti nukuttuun yöhön ja väsymykseen. Tosin jos näin jälkeenpäin totta puhutaan, oikea syy oli se, että asteikolla yhdestä kymmeneen jännitti ehkä noin yksitoista.

Tuo hetki opetti kuitenkin sen, että seuraavan vuoden aikana tulisin kyllä saamaan huikeita tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, niihin pitäisi vain itse tarttua. Ja kyllähän niitä tilaisuuksia sitten tuli. Päällimmäisenä mieleen jäivät esimerkiksi Nuorten Keski-Suomen jokavuotisen perinteen, palkitsemisjuhlan, suunnittelu- ja juontovastuu jaettuna huikean työparini Millan kanssa, sekä Keski-Suomen Nuorisovaltuuston ja Toukofestin nuoren tekijäjoukon Toukotiimin kanssa vietetyt leirit, kokoukset ja suunnittelupalaverit. Voisin väittää, ettei kovin moneen ryhmään valikoidu niin mahtavia tyyppejä, kuin noihin kahteen!

 

Kulunut vuosi opetti paljon muutakin kuin tilaisuuksiin tarttumisen tärkeyden.

Pääsin esimerkiksi tutustumaan yhdistyksen taloushallintoon, tarkemmin muun muassa laskutukseen ja tiliöintiin (sekä moneen muuhun käsitteeseen, joista suurimmalle osalle lukijoista tulee varmasti mieleen lähinnä päänsärky, joten lopetan listauksen tähän 😊). Kyseisen aihepiirin tiedoista ja taidoista ei omalla kohdallani kuitenkaan ainakaan haittaa ole ollut tänä syksynä alkaneissa kauppakorkeakoulun opinnoissa.

Työnkuvani kuluneen vuoden aikana sisälsi tehtäviä todella monipuolisesti aina toimistosihteerin hommista tapahtumatuotantoon ja nuorten vaikuttajien ohjaukseen. Jo palveluksen aikana ja myös sen jälkeen olen monet kerrat miettinyt sitä, miten laajasti sain kokemusta erilaisista tehtävistä niin, että niistä silti muodostui järkevä kokonaisuus, joka palveli sekä työnantajaa, että itseäni. Tästä kokemuksesta olenkin erittäin kiitollinen.

Kiitollisuudesta puheen ollen, toinen kyseisen tunnetilan aiheuttaja koko vuoden ajan oli aivan mahtava työporukka. Alusta asti näki, että täällä jokainen tekee töitä saman tavoitteen eteen ihailtavalla asenteella. Vaikka olinkin ”vain sivari”, otettiin minut heti todella hyvin vastaan, pääsin ihan oikeasti näyttämään osaamistani, ja sain kokea olevani täysimittainen työyhteisön jäsen.

Tätä tekstiä en enää kirjoita sivarina; palvelukseni päättyi noin kuukausi sitten. Sen päättymisen ohessa menin kuitenkin kirjoittamaan nimeni paperiin, jonka johdosta olen nyt myös ihan juridisesti ajatellen sellainen työyhteisön oikea jäsen. Ilokseni voin myös lopettaa tämän tekstin toteamalla, että juuri se yhteisö tässä työssä onkin parasta!

Joonas Lampela

Etelä-Savo on yksi Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen viidestä maakunnasta, joissa kehitetään ja kokeillaan monipuolisia tapoja nuorille osallistua ja vaikuttaa Etelä-Savon maakunnan asioihin. 

“Jokainen nuori on asiantuntija.” Se on Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin slogan, joka on syntynyt nuorilta itseltään. Kielitoimiston sanakirjan mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on asiantuntemusta; asiantuntija on erikoistuntija, ekspertti, spesialisti. Sloganilla halutaan tuoda esille toimintamme tavoite vahvistaa joka ikistä eteläsavolaista nuorta siinä, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä ovat arvokkaita – ekspertin lausuntoja! Niinpä osana tätäkin blogitekstiä pääsette tutustumaan eteläsavolaisten asiantuntijoiden kommentteihin, jotka keräsin viimeisimmässä Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -tapaamisessa Pieksämäellä.

Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEa olemme maakunnassa käynnistäneet noin vuosi sitten Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -konseptin. Usein kun esittelen konseptia ammattilaisille ympäri maakuntaa, törmään kysymykseen: “Saatteko te nuoria mukaan?” Yleinen vitsaus tuntuu olevan, että maakunnassamme on erityisen vaikeaa löytää nuoria mukaan yhteiseen tekemiseen: järjestöihin vapaaehtoisiksi, nuorisovaltuustoihin, oppilaskuntien aktiiveiksi jne. Jos nuoria on saatu mukaan, he ovat usein kaikessa mahdollisessa toiminnassa ja väsyvät melko nopeasti. Pohdin usein mikä tai kuka saa nuoret aktivoitumaan?

“Alunperin tulin mukaan nuoriso-ohjaajan houkuttelemaan. Kyllä tässä tuntuu, että pääsee johonkin osallistumaan ja vaikuttamaan. Kannattaa tulla tänne käymään, kattomaan mikä on meininki.“ -Lassi

Meillä aikuisilla on valtavan iso rooli. Kannustavat sanat, rohkaiseva kutsu, ääneen lausuttu ajatus siitä, että tää juttu vois ollakin sellanen mistä tykkäät. Niillä tsemppaavilla sanoilla on painoarvoa ja voimaa enemmän kuin me usein ajatellaan. Etelä-Savon nuorten vaikuttajien toiminnassa tärkeä arvo on avoimuus. Kaikki tapaamiset on avoimia ja niihin saa tulla mukaan ihan kuka vaan ihan mistä taustasta tahansa. Pyrkimyksenä on, että ei tarvitse jännittää osaako sanoa oikeita sanoja ja kommentteja, vaan jokaiselle on tilaa.

“Mä en oo ihan varma mistä tässä on kyse, mutta täällä saa olla ihan pihalla.” -Saaraemilia

Kaikki vaikuttajien tapaamiset on teemoitettu, jotta tietystä teemasta kiinnostunut nuori voi saapua siihen itseä edes vähäsen kiinnostavan teeman tapaamiseen. Kokoamme jokaisesta tapaamisesta muistion tai muuta materiaalia ja laitamme esille verkkosivuille (www.lapeetelasavo.com/materiaalit), someen (www.facebook.com/lapees) ja/tai toimitamme viestin suoraan niille päättäjille ja toimijoille, joita asia koskettaa. Teemat liittyvät nuorten arkisiin asioihin. Kierrämme maakunnan eri kunnissa, jotta kyseisen kunnan nuoret pääsisivät näkemään mitä toiminta on ja voisivat sitten päättää haluavatko tulla mukaan uudestaan.

Vaikuttamiseen ja mielipiteiden lausumiseen ei missään nimessä voi pakottaa. Voidaan kuitenkin vahvistaa vähintäänkin sitä, että nuorella on mahdollisuus kommentoida.

“Kyllä tästä hyvä tulee. Pikkuhiljaa ruvetaan levittämään vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita kaikkialle maakunnan nuoriin.“ -Makke

Melko suuren roolin tapaamisissa on saanut myös tiedon jakaminen ja tieto-osallisuuden vahvistaminen. Nuorilla on vain vähän tietoa siitä, mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksessa tai siitä, mitkä asiat ylipäänsä ovat maakunnan vastuulla. Meidän aikuisten haastava tehtävä siinä on muotoilla meillekin vaikeita asioita sellaisiksi, jotka ovat nuorille ymmärrettäviä. Voimme luoda myönteistä ilmapiiriä sen suhteen, että uudistus ei välttämättä aina ole huono asia.

“Tapaamiset on tosi kiinnostavia sillee ja tääl on yleensä jtn hyvää ruokaa.  Sit saa tietää enemmän niinku nyt tapahtuvista asioista ku ei niistä oikei jaeta tietoo muuten.” -Salla

Kehotan lämpimästi jokaista aikuista tutustumaan oman maakuntansa nuoriin asiantuntijoihin. Mitkä asiat askarruttaa, mitä nuorten elämässä oikein tapahtuu? Kun pääsee kurkkaamaan nuorten elämään, aukeaa omakin ajattelu taas ihan eri tavalla. Joskus oma työ saattaa tuntua jähmeältä ja mietityttää miten pystyisi ottamaan seuraavan askeleen, jotta työ voi edetä. Silloin asiantuntijoiden kommenteilla on erityisen suuri painoarvo.

“Etelä-Savon nuoret jytää! Koska ne on hyviä. Ne ovat luovia ja innokkaita luomaan nuorille polkuja tulevaisuuteen. Tavotellaan vaikka sitä, että mahdollisimman moni eteläsavolainen nuori olis vuoden päästä kuullut tästä toiminnasta!” -Timoteus

 

Saara Hanhela
Hankekoordinaattori
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Etelä-Savo
Etelä-Savon nuoret vaikuttajat

Kirjoittaja on kesän 2018 Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä. Kesätyöntekijän palkkaamisen on mahdollistanut Osuuspankin Nuorten Kesätyökampanja 2018.

 

Synnyin seitsemäntoista vuotta sitten demokratian edelläkävijänä tunnettuun maahan nimeltä Suomi. Kuulunkin näin ollen toisen vuosituhannen nuoriin, joukkoon, jonka sanotaan olevan edelläkävijä tasa-arvoon ja vaikuttamiseen liittyen. Hyvin usein kuulee sanottavan, että meillä nykynuorilla on enemmän mahdollisuuksia käyttää valtaa omiin asioihimme liittyen kuin muilla meitä aiemmin.

Olen hyvinvointiyhteiskunnan nuorena mukana esimerkiksi Jyväskylän nuorisovaltuustossa ja lukioni oppilaskunnan hallituksessa – järjestöissä, joita aiemmin ei edes ollut. Nuva ry:n nettisivuston mukaan vanhimpien nuorisovaltuustojen juuret ulottuvatkin 90-luvun loppupuolelle. Laajemmalla tasolla maakuntauudistuksen myötä nuorille taas on annettu mahdollisuus vaikuttaa maakuntansa asioihin. Vaikuttamisvaihtoehtojen kirjo on siis laaja. Joskus olenkin kuullut muutaman aikuisen menevän niin pitkälle, että he väittävät nykynuorille tarjoiltavan mahdollisuuksia kultatarjottimella. Samaan aikaan kuitenkin jopa Yleisradiota myöten ollaan huolestuneita siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaan on laskenut. Miksi?

”Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon.”

Itse ajattelevan tämän selittyvän esimerkiksi sillä, että nykynuorten elämä ei liiku politiikan ympärillä. Teinit seuraavat jalkapallon mm-kisoja, notkuvat satamassa kavereidensa kanssa iltamyöhään ja kuuntelevat Spotifyn listahittejä kyllästymiseen saakka. Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon. Politiikan ajatellaan olevan vanhojen ihmisten juttu ja vaikeaselkoista sekä yksitoikkoista – vaikka itse asiassa se koskettaa myös heitäkin.

Olenkin huomannut monella olevan sellainen kuva, että poliittinen vaikuttaminen on vain laajoja poliittisia linjauksia, jotka ovat samalla turhaa hienosäätöä eivätkä kosketa nuorten elämiä. Nuorisovaltuustoedustajana taas olen havainnut harva se päivä, että nuoret ajattelevat nuorisovaltuustotoiminnan tarkoittavan oikeistoa ja vasemmistoa, konservatiiveja ja liberaaleja – että nuorisovaltuusto on ikään kuin pikkueduskunta, joka elää omassa kuplassaan irrallaan todellisuudesta. Ajatellaan, että siellä toimiakseen tulee olla poliittisesti valveutunut, sanavalmis tuleva kansallinen vaikuttaja.

”Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.”

Minusta tietämättömyys luokin kiilaa korkeamman tason vaikuttamisen ja nuorison välille. Kuitenkin samalla kun nuoret kokevat, ettei heillä ole välttämättä annettavaa vaikuttamiseen, aikuiset valittavat toisilleen kaikesta narisevista teineistä. Myös koulussa kuulee päivästä toiseen valitusta kouluruuasta, ulkovälitunneista ja bussiaikatauluista. Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.

Elämä nykypäivänä on kiireistä myös nuorten osalta, joten on täysin okei ja ymmärrettävää, jos jaksaminen tai kiinnostus ei riitä kaiken muun jälkeen vielä vaikuttamistoimintaan. Jos voimavaroja taas on käytettävissä, näihin jokapäiväisiin ongelmiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Kuulostavatko julkisen liikenteen parantaminen ja kiusaamisen ehkäisy tutuilta aiheilta? Muun muassa niitä käsiteltiin kuluneella kaudella nuorisovaltuustossa. Lähimmäs ruohonjuuritasoa kuitenkin palaa mielestäni oppilaskuntatoiminta, joka on hyvinkin käytännönläheistä. Uusi sohva koululle rikkinäisen tilalle? Onnistuu. Tai ehkä salaattipöytä ruokalaan? Sekin onnistuu.

Pointtini siis on, että näitä ryhmiä ei ole tarkoitettu nuoria jakaviksi eliittikerhoiksi. Mitä ryhmien poliittisuuteen tulee, nämä järjestöt ovat itse asiassa poliittisesti sitoutumattomia. Olen sitä mieltä, että lopulta ryhmien poliittinen luonne on ehkä enemmän mahdollisuus kuin uhka: vaikka on totta, että vaikuttamistoimintaan suuremmalla todennäköisyydellä hakeutuu politiikasta kiinnostunutta porukkaa, liittyäkseen ei tarvitse olla tuleva kansanedustaja.

Vaikka meillä nykynuorilla siis on paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin aiemmilla sukupolvilla, tiellä kohti aktiivisesti vaikuttavaa nuorisoa on kuitenkin vielä monta kiveä käännettävänä ja haastetta kohdattavana. Muutokset ovat mahdollisia – jos niitä vain pyydetään.

 

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomi ry:n kesätyöntekijä
Nuorisovaltuutettu
Jyväskylän Normaalikoulun lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Maakunnallisesta vaikuttamisesta on varmasti moni kuullut, mutta miten vaikuttaa maakunnallisesti on varmasti monelle vielä vieras asia.

Minun maakunnallinen vaikuttamistoiminta alkoi 5 vuotta sitten, kun liityin kesken kauden Kainuun Maakunnalliseen nuorisovaltustoon ja sille tielle olenkin jäänyt. En ole katunut hetkeäkään tähän toimintaan mukaan lähtemistä. Tällä hetkellä toimin nuorisovaltuuustomme puheenjohtajana. Maakunnallisen nuorisovaltuuston myötä olen saanut vaikuttamiseen liittyvää koulutusta, kavereita ja arvokkaita kokemuksia ja muistoja.

Vaikka maakunnallinen vaikuttaminen kuulostaa hankalalta, ei se sitä ole. Maakunnallisesti pystyy vaikuttamaan tehokkaasti koko maakunnan laajuisiin ongelmakohtiin. Kainuussa olemme tehneet lehtijuttuja ja aloitteita liikenneaikatauluista, sillä julkinen liikenne toimii harvassa kunnassa hyvin ja toimivasti. Lisäksi olemme tehneet aloitteen maakunnallisesta kesätyösetelistä, jonka myötä maakunta rahoitti kaikille Kainuun 9.luokkalaisille kesätyösetelit.

Lisäksi järjestämme vähintään kerran vuodessa nuorten vaikuttamiseen liittyvän tapahtuman. Tapahtuma kulkee nimellä nuorisofoorumi (nufo).  Siellä nuoret pääsee kertomaan mielipiteensä ajankohtaisista asioista. Paikalla on myös vaikuttamisammattilaisia, kuten valtuuttettuja ja kansanedustajia. Tänä vuonna nufon aihe on maakuntavaalit ja yleinen vaikuttaminen.

Kaiken tämän ohella osallistumme nuva ry:n tapahtumiin, erilaisiin työryhmiin, joissa kerromme nuorten näkökulman työstettäviin asioihin sekä maakuntavaltuuston kokouksiin, joissa meillä on puheoikeus.

Maakunnallinen vaikuttaminen on tehokasta, sillä asiaa ovat ajamassa useamman kunnan nuoret. Oman kunnan ongelmat ovat kuitenkin mitä ilmeisemmin myös naapurikunnan ongelma.

Nuorten ääntä ja mielipiteitä kuunnellaan, joten niitä kannattaa käyttää!

 

Roosa Mikkonen,
Kainuun MaNun puheenjohtaja

Projektikehittäjä Eeva Mäntylä pohtii maakunnallista nuorisovaltuustotoimintaa ja tuo esille asioita, joita toiminnassa tulisi huomioida.

Viime viikot ovat täyttyneet hienoista kohtaamisista ympäri Suomen. Olen kiertänyt Pirkanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Keski-Suomessa tavaten nuoria, nuorisovaltuustojen ohjaajia, muita nuorten parissa työskenteleviä sekä maakuntauudistusta tekeviä tahoja. Tapaamisissa on kuultu maakuntauudistuksen aikataulusta ja keskusteltu nuorten osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista jo nyt uudistusta tehtäessä ja myöskin tulevassa maakuntahallinnossa. Jo nyt on selvää, että nuorilla on paljon sanottavaa esimerkiksi joukkoliikenteestä, kouluterveydenhuollosta ja nuorten mielenterveyden hoidosta. Esimerkiksi Poriin oli saapunut lähes 50 nuorten vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta ja nuorten parissa työskentelevää ihmistä miettimään parhaita ratkaisuja Satakunnan nuorten elämän ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

Näissä tapaamisissa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on pohdittu monesta näkökulmasta. Kysymys ei ole helppo. Lakisääteiseksi tulevaa maakunnallista nuorisovaltuustotoimintaa pohtiessa niin nuoria kuin aikuisiakin on mietityttänyt maakunnan sisäiset pitkät välimatkat ja hankalat kulkuyhteydet kokouksiin. Paljon on pohdittu myös sitä, miten maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan tueksi saadaan koko maakunnan nuorten näkemykset mahdollisimman kattavasti. Onhan kyse edustuksellisesta elimestä, jolloin tehtävä on edustaa ja saattaa päätöksenteon tueksi nuorten mielipiteitä kattavasti.

Nuorisovaltuustojen ohjaajat ovat pohtineet työn resursointia ja maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan suhdetta kunnissa tehtävään nuorten osallisuustyöhön ja nuorisovaltuustotoimintaan. Kunnissa sekä järjestöissä on tehty pitkään hyvää työtä nuorten osallisuuden kehittämiseksi. Miten tämä työ hyödynnetään mahdollisimman hyvin uutta maakuntahallintoa luodessa?

Nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaipaavat tukea ja resursseja uudelta maakuntahallinnolta. Tämän työn tueksi maakunnille onkin työn alla opas maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamiseksi. Vastaavat oppaat vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston perustamiseksi ovat jo laadittu. Tähän maakunnallisten nuorisovaltuustojen opasluonnokseen oli mahdollisuus antaa kommentteja ja hankkeemme nosti monta tärkeää näkökulmaa esille, jotka maakuntatason nuorten vaikuttamistoimintaa luodessa tulisi huomioida.

Toiminnassa on tärkeää huomioida nuorten moniääninen edustus monin tavoin. Nuorille on taattava todelliset mahdollisuudet vaikuttaa, näennäisestä vaikuttamistoiminnasta ei hyödy kukaan. Nuoret tulee ottaa mukaan niihin keskustelupöytiin ja tilaisuuksiin, joissa asioista päätetään. Päätöksenteon taustaksi nuorten näkemyksiä tulisi selvittää laajasti. Samalla on huomioitava nuorten erityisyys panostamalla ohjausresurssiin ja toimintatapoihin. On esimerkiksi epärealistista olettaa, että alle täysi-ikäinen nuori sitoutuisi toimintaan valtuustokauden ajaksi, eli neljäksi vuodeksi. Matalan kynnyksen osallistumisella tavoitetaan nuoria laajasti, siitä hyvä esimerkki on Etelä-Savon Nuoret vaikuttajat -konsepti.

Toivottavasti tulevaisuuden maakunnat ottavat oppia paitsi kunnilta, myös toisiltaan. Esimerkiksi Kainuussa ja Keski-Suomessa nuorten maakunnallista vaikuttamistoimintaa on toteutettu jo pitempään. Samoja virheitä ei kannata toistaa, ja toisaalta moniin juttuihin löytyy jo toimivia ratkaisuja ja innovatiivisia toimintatapoja! Ei tarvitse kuin kysyä, kerromme mielellämme lisää.

 

Projektikehittäjä Eeva Mäntylä
Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanke
Nuorten Keski-Suomi

Tet-harjoittelijamme Eemil Kautto kirjoitti ajatuksiaan maakuntauudistuksesta nuoren näkökulmasta. Eemil on mukana Keski-Suomen nuorisovaltuustossa ja Nuorten ääni uudessa maakuntahallinossa -hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Maakuntauudistus on varmasti monelle nuorelle täysin vieras asia, eikä siitä voi syyttää nuoria, sillä eivät aikuisetkaan ole perillä kaikesta siitä mitä maamme päättäjät suunnittelevat. Kuitenkin ongelma on, että kun luodaan tulevaisuutta, käyttäjäryhmä tulee olemaan nuoret. Minulla on ollut mahdollisuus päästä lähelle päätöksentekoa osana Nuorten Ääni Keski-Suomessa (NÄKS) -vaikuttajaryhmää. Olen saanut jokaiselle nuorelle arvokkaita kokemuksia osallisuudesta ja siitä, että aikuiset kuuntelevat mitä nuorilla on sanottavana. Näitä kokemuksia tulisi saada jokaisen nuoren etenkin nyt, kun rakennetaan meidän maakuntaamme. Nuorten Keski-Suomen toteuttamassa Nuorten ääni maakunnissa -hankkeen ohjausryhmässä olen päässyt keskustelemaan siitä, millä tavoin erilaiset nuoret ja muista taustoista kuin nuorisovaltuustosta tulevat nuoret saataisiin osaksi päätöksentekoa.

Maakunnallisella tasolla on ollut vain parissa maakunnassa maakunnallista nuorisovaltuustoa vastaavaa toimintaa, eikä jokaisessa kunnassa ole nuorisovaltuustoa. Nuorten edunvalvontaa ja äänen kuulumista on hoitanut valtakunnallisella tasolla Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, jos kunnassa ei ole ollut omaa nuorisovaltuustoa. Liitto ei kuitenkaan voi olla perustamassa ja tukemassa jokaista yksittäistä kunnan nuorisovaltuustoa.

Nuorisovaltuuston perustamista kunnassa on hoitanut useassa kunnassa se taho, joka on nähnyt asian tärkeäksi. NÄKS:n tavoitteena on aina ollut nimen mukaisesti saada nuorten ääntä kuuluviin Keski-Suomessa, ja yksi toimivaksi nähty tapa on perustaa toimiva nuorisovaltuusto. Tätä olemme tavoitelleet jokaiseen Keski-Suomen kuntaan. Tätä tavoitetta lähtee jatkamaan ensimmäisenä maakunnallisen väliaikaishallinnon ajaksi valittava uusi maakunnallinen nuorisovaltuusto. Toimiva nuorisovaltuusto on edellytys nuorten edunvalvontaan ja yhteistyöhön päättäjien kanssa kuntatasolla. Se on loistava vaikuttamisen paikka nuorille. Kuitenkaan kaikkia ei kiinnosta osallistua päätöksentekoon nuorisovaltuuston muodossa, mutta myös näiden nuorten ideoiden ja mielipiteiden huomiointi on tärkeää. Tämä on selkeästi yksi tulevan maakunnallisen nuorisovaltuuston suurimmista haasteista.

Itseäni kiinnostaa myös uuden maakunnallisen nuorisovaltuuston toinen tärkeä tehtävä: kykenemmekö me jo aktiiviset ja osalliset nuoret välittämään kipinäämme eteenpäin muille nuorille ja saada kaikille tärkeitä osallisuuden kokemuksia jaettua? Tärkeintä on tarttua heti kiinni päätöksiin ja tuoda jokaisen nuoren ääntä päätöksentekoon! Olemme luomassa tulevaisuutta nuorille ja koko maakunnalle, joten työtä on tehtävänä.

Eemil Kautto
TET-harjoittelija
Keski-Suomen nuorisovaltuuston jäsen
Nuorten Ääni maakunnissa -hankkeen ohjausryhmän jäsen