Nuorisofoorumi

Keski-Suomen Nuorisofoorumi on vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria kokoava tilaisuus, jossa nuoret pääsevät pureutumaan ajankohtaisiin aiheisiin sekä tapaamaan päättäjiä ja asiantuntijoita.

KESKI-SUOMEN NUORISOFOORUMI 2020

Keski-Suomen Nuorisofoorumi järjestettiin keväällä 2020 etätoteutuksena.
Nuoret pääsivät perehtymään Keski-Suomen Nuorisovaltuuston valitsemiin teemoihin pelillisin keinoin. Teemoja olivat Ilmasto, Vapaa-aika ja kulttuuri, Energia ja liikenne sekä Mielen hyvinvointi.

Peleissä nuoret saivat jakaa mielipiteitään, ajatuksiaan ja näkemyksiään vastaamalla erilaisiin tehtäviin ja kyselyihin. Nämä esitellään päättäjille, asiantuntijoille sekä maakunnalliselle nuorisovaltuustolle, jotka kommentoivat ja vastaavat nousseihin kysymyksiin. Näin asiantuntijat ja päättäjät pääsevät (kasvokkaisen kohtaamisen puuttumisesta huolimatta) kuulemaan nuorten ajatuksia sekä välittämään omat terveisensä heille.

Nuorisofoorumin peleistä kootaan teemakohtaiset videot, joissa on sekä koontia nuorten omista, peliin kerätyistä vastauksista että eri tahojen kommentteja niihin. Videot ladataan Youtubeen, jossa ne ovat kaikkien saatavilla. Mahdollisuus on katsoa kaikki videot tai itseä kiinnostava teema.  

Lataa keskisuomalaisille kouluille lähetetty viesti  TÄÄLTÄ

KOONTIA NUORISOFOORUMI2020 VAIKUTA-PELEISTÄ:

(Tuotosten koostaminen on kesken, joten sivusto täydentyy kesän ja alkusyksyn aikana. Myös teemakohtaiset videot löydät myöhemmin tältä sivulta) 

Nyt osu ja uppos -meemit

Joskus kuva on enemmän kuin tuhat sanaa. Niinpä myös Vaikuta! -peleissä nuorilla oli tehtävänä oli etsiä tai tehdä meemi pelin teeman mukaisesti; julkisesta liikenteestä, kunnan kulttuurista tai ilmastonmuutoksesta. Bannereita klikkaamalla pääset kurkkaamaan teemakohtaiset nasevat kuvat 😉

Oikeus vaikuttaa

Jokaisessa Vaikuta! -pelissä on tehtävä ”Oikeus vaikuttaa”, jonka tarkoituksena on kertoa nuorille missä kaikkialla säädetään nuorten oikeuksista.

Nuoren piti valita seuraavista vaihtoehdoista mistä nuorten vaikuttamisoikeuksista on linjattu. Kun nuori lähetti vastauksen, sai hän automaattivastauksena tiedon mitkä ovat oikein.

Viereisessä kaaviossa on koottu kaikkien tehtävään vastanneiden nuorten vastaukset (210 henkilöä). O-merkintä tarkoittaa oikeaa vastausta.

 

LISSU – Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomessa ollaan päivittämässä liikennejärjestelmäsuunnitelmaa Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Suunnitelma on jaettu kolmeen toimintaympäristöön, joille on kullekin asetettu sopivimmat ja vaikuttavimmat tavoitteet. Lue lisää liikennejärjestelmäsuunnitelmasta TÄÄLTÄ

Vaikuta! -pelissä nuorilla oli mahdollisuus kertoa ajatuksiaan, että millaisia toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta oheiset Jyväskylän kaupunkiseudulle suunnatut tavoitteet toteutuisivat. Banneria klikkaamalla näet nuorten vastaukset.

ps. Ihmettelitkö tämän tehtävän nimeä? LISSU -nimen takana on Keski-Suomen Nuorisovaltuusto (Manu-ryhmä), joka on osallistunut Liikennejärjestelmäsuunnitelman työpajoihin. Koska nimi tuntui niin hankalalta, keksittiin sille vähän ytimekkäämpi nimi 😀

Miten jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet saataisiin paranemaan Jyväskylässä?

– Pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita saataisiin parannettua rakentamalla kestäviä kulkuväyliä, ja tekemällä matkoista mahdollisimman lyhyitä. Vähävaraisille voitaisiin antaa esimerkiksi tarpeen mukaan polkupyöriä, joilla he pystyivät liikkumaan paikasta toiseen. Pyörää pitäisi tietenkin kohdella hyvin eikä sitä saisi myydä.
– Pitäisi tehdä enemmän erillisiä pyöräteitä ja julkisesti kannustaa kulkemaan jalan tai pyörällä
– Lisää pyöräteitä ja mukavampia reittejä kulkea
– Lakaisemalla ajoissa hiekka pois jalkakäytävällä
– Tieltä otettaisiin hiekat aikaisin pois ja olisi enemmän pieniä tauko paikkoja, vaikka jätski baareja.
– Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteet saataisiin paranemaan sillä että saataisiin lisää pyöräteitä ja jalankulkijoille enemmän suojaleitä.
– Jyväskylässä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita pystyisi parantamaan erottelemalla kävelytien ja pyörätien toisistaan, sekä leventämällä kevyen liikenteen väyliä.
– Jalankulun tai pyöräilyn olosuhteita saataisiin parannettua Jyväskylässä lisäämällä pyörä- ja jalankulkuteitä. Vaikka Rantaraitti onkin jo huikea mahdollisuus jalan tai pyörällä liikkumiseen, on Jyväskylässä silti vielä monia paikkoja joissa joutuu joko pyöräilemään liikenteen seassa, tai kevyen liikenteen väylien kunto on huono.
– Enemmän ja parempikuntoisia kävelyteitä, pyöräparkkeja
– Parannetaan turvallisuutta ja yleistä kävelyteiden laatua
– Jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettuja reittejä voitaisiin kunnostaa ja lisätä. Lisäksi myös taukopaikkoja ja pyörätelineita olisi hyvä olla enemmän.
– Olosuhteet paranisivat, jos suojateitä ja hidastetöyssyjä lisättäisiin. Tällöin isommissa risteyksissä ei olisi niin vaikea päästä tien yli.
– Jalankulku ja pyöräily olosuhteita voisi parantaa leveimmillä kulkuväylöillä ja selkeillä viivoilla missä kenenkin kuuluu kulkea
– Pyörätelineitä voisi olla enemmän ja ne pitäisi olla sijoitettuna paikoille, joista on vaikea varastaa ilman, että tulee nähdyksi.
– Pyörä- ja kävelyteitä pitäisi parantaa ja parempia reittejä pitäisi lisätä.
– Enemmän roskiksia ja penkkejä
– Kävelijöitten ja pyöräiliöitten jalankulku paranisi, jos tehtäisiin joka paikkaan kävely ja pyörätiet. Ne saisi olla myös leveämpiä!
– Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet olisivat paremmat, jos kävely ja pyörätiet olisivat paremmassa kunnossa. Usein olen huomannut että teillä on paljon möykkyjä ja teräviä kiviä. Myös teiden kapeus aiheuttaa välillä ongelmia, koska ohitukset ovat silloin vaikeita.
– Ihan hyvä olis jos autot pysähtyis kun menee tien yli 😀
– Laajempi pyörätieverkosto. Tanskassakin on pyöräteitä joka paikassa niin miksei täälläkin.
– Jalankulku sujuu hyvin, mutta mäkiä voitaisiin alkaa hiomaan tasaiseksi jottei pylräillessä hengästyisi.
– Jos autot pysähtyisi ja pääsisi tien yli rauhassa
– Mielestäni ihmiset tykkäisivät kävellä ja pyöräillä enemmän jos pyörä- ja kävelytiet olisivat syrjemmässä. Eikä heti autotien vieressä missä voi olla suuri riski joutua onnettomuuteen.
– Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden olosuhteita voisi parantaa esimerkiksi jakamalla kevyenliikenteen väylät viivalla käveliöille ja pyöräilijöille niin se selkeyttäisi liikkumista.
– Jalankulun ja pyöräilyn osuutta saataisiin paranemaan Jyväskylässä pitämällä kävelyteiden kunnosta parempaa huolta. Talvisin niiden auraus on vaihtelevaa ja nilkkaan asti ylettyvä sohjo ei houkuttele kävelemään tai pyöräilemää. Lisäksi teiden varsille voisi laittaa levähdys penkkejä, mikä voisi helpottaa pidemmän matkan liikkumista kävellen.

Miten Jyväskylän asukkaille voitaisiin kertoa henkilökohtaisten (liikkumis)valintojen vaikutuksista ja tarjolla olevista vaihtoehdoista?

– Kestävistä valinnoista kertominen olisi helppoa lehtiä, mainoksia sekä julkisia paikkoja hyödyntämällä. Esimerkiksi suosituissa ruokakaupoissa voisi olla näkyvää tietoa liikkumisvalintojen vaikutuksesta ja kunnan asukkaille voitaisiin jakaa silloin tällöin tietolehtiä liikkumisvalintoihin liittyen.
– Sosiaalinen media ja lehdet saavuttavat lähes kaikki ikäryhmät
– Esimerkiksi kirjeellä joka tulisi kotiin tai tv mainoksella
– Teiden varsille laitettaisiin kylttejä ja aiheesta tehtäisiin enemmän uutisia.
– Mainoksilla.
– Heille voitaisiin kertoa näistä vaihtoehdoista vaikka konserttein tauoilla niin että joku asiantunteva menee puhumaan lavalle tai vaikka messuilla.
– Mainoksilla
– Keskisuomalaisessa, julisteissa.
– Voitaisiin kertoa pyöräilyn ja kävelyn hyvistä puolista.
– Mainos lehdes
– Niistä voisi tehdä esimerkiksi info tauluja tai esitteitä, jotka jaettaisiin kiteihin.
– Jyväkylän asukkaille voitaisiin kertoa julkisilla paikoilla olevilla näytöillä ja tv mainoksilla
– Niistä voitaisiin kertoa esimerkiksi jakamalla pienet vihkoset ja laittamalla mainoksia esimerkiksi bussipysäkeille.
– Mielestäni tästä voisi jakaa tietoa esimerkiksi postilaatikkoon jaettavien mainoslehtien tai sosiaalisen median avulla. Vaikka Jyväskylässä on hyvät liikunta mahdollisuudet, en itsekkään tiedä niistä kaikkia.
– Mahdollisista vaihtoehdoista voitaisiin kertoa vaikka erilaisilla kamppaniolla ja mainonnalla
– Ärsyttävillä skippaamattomilla mainoksilla 🙂
– Somekampanja ja uutiset
– Jyväskylän asukkaille voitaisiin kertoa henkilökohtaisten liikkumisvalintojen vaikutuksista ja tarjolla olevista vaihtoehdoista kirjastoissa ja muissa julkisissa tiloissa olevilla julisteilla/näyttelyillä.
– Mainostamalla

Mitä tulisi ottaa huomioon, jotta kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus taataan, kun suunnitellaan moottoriajoneuvoliikenteen järjestelyjä taajamissa?

– Turvallisuuden takaamiseksi suojateitä on oltava tasaisin välimatkoin, ja ne tulisi rakentaa mahdollisimman tasaisille, näkyville paikoille. Kulkuväylien tulisi olla tarpeeksi leveitä, jotta ihmiset mahtuvat liikkumaan ilman tungosta. Alikulkutunneleita ja liikennevaloja kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Vilkkaimmilla paikoilla nopeusrajoitukset voivat olla tarpeen.
– Vaikkapa kaiteet tien reunoille jotta ei tapahtuisi kolareita. Pyöräilijöille kypärä päähän ja jos ei ole nii siitä sakkoa.
– Liikennevalot
– Pyöräiliöillä olisi kypärä ja kaikki kunnioittaisivat toisten liikkumis tapaa.
– Sopivat nopeusrajoitukset ja suojatiet.
– Kevyen liikenteen turvallisuutta voitaisiin lisätä tekemällä omat jalkakäytävät kauemmas tiestä
– Tulisi ottaa huomioon että on tarpeeksi suojateitä ja liikennevaloja sekä hidastetöyssyjä suojateiden kohdalla että on ns. pakko hiljentää vauhtia.
– Tarpeeksi laajat pyöräily/kävelytiet
– Kävelytiet
– Leveät kävely- ja pyörätiet ja mahdollisesti jokin aita välissä, jos autotie on hyvin kiireinen
– Ei pyöräteitä liian lähelle muita teitä
– Tarpeeksi tilaa pyörille.
– Kävelyn ja pyöräilyn reitit tulisi merkitä selvästi ja autoteille pitäisi olla tutvalliset sekä selkeästi merkityt ylityspaikat.
– Jotta turvallisuus taataan on reittien oltava tarpeeksi leveitä ja turvallisia kulkea
– Pyörä- ja kävelytiet voisivat olla mahdollisuuksien mukaan pari metriä autoteistä, jolloin esimerkiksi kolarissa autot eivät tulisi niin helposti jalakulkijoiden päälle.
– Suojateitä ja alikulkutunneleita kannattaisi olla paljon, jotta tien toiselle puolelle pääseminen olisi turvallista.
– Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden takaamiseksi voitaisiin katsoa suojateiden sijainti. Useat suojatiet ovat sellaisissa paikoissa, joista autoilija ei välttämättä huomaa lähestyvää kävelijää/pyöräilijää. Esim. pelkkä kasvuston siistiminen tälläisissä paikoissa voisi auttaa.
– Kävelijöille ja pyöräilijöille olisi kunnon kävely ja pyörätiet, johon moottoriajoneuvot eivät pääsisi. Tarpeeksi valoja taajamassa.
– Nopeusrajoitukset ja korotetut suojatiet varsinkin taajama-alueen rajaseudulla. Alikulkutunneleita myös.
– Risteysalueet sun muut mahdollisimman avoimiksi sillä se on mahdollinen vaaratilanne jos esimerkiksi pyöräilijä tulee suojatielle ”piilosta” niim että kumpikaan ei toisiaan huomaa.

Mikä mahdollistaisi työssäkäynnin joukkoliikenteellä? (voit pohtia asiaa esim. vanhempiesi, kesätöiden, tulevan opiskelun tai työharjoittelun näkökulmasta)

– Työssäkäynti joukkoliikenteellä helpottuisi huomattavasti, jos työntekijöiden/opiskelijoiden työpäivät alkaisivat samoihin aikoihin.
– Joukkoliikenteellä työssäkäynnin mahdollistaisi halvemmat bussikyydit.
– Hinnat olisi pienemmät ja enemmän linja-auto reittejä
– Varmaan tiheämpi liikenne. Bussit liikkuisivat useammin, niitä olisi enemmän ja sitä mainostettaisiin ympäri jyväskylää ja Suomea.
– Työssäkäynti joukkoliikenteellä on jo mahdollista.
– Töihin ja muualle voi kulkea pyörällä tai käyttää enemmän vaikkapa bussia kuin omaa autoa jos sellainen on.
– Se on mahdollista ja ihan hyvä jo nytten, hinnat ovat kohtuulliset ja linjoja on sopivasti
– Busseja tulisi useammin ja linjoja olisi enemmän.
– Linja-auto
– Siten että ei tarvitsisi keskustan kautta mennä vaikka esim seppälään vaan pääsisi suoraan halssilasta linkillä sinne
– Bussiaikatauluja muutettaisiin niin, että aamuisin kulkisi parempiin aikoihin busseja.
– Työssäkäynnin mahdollistaisi laajempi reittiverkosto, jonka avulla pääsisi nykyistä useampaan paikkaan.
– Työssä käynnin julkisilla mahdollistaisi bussien laajemmat reitit ja hyvät aikataulut sekä tiheämmin busseja
– Luultavasti eniten ihmisten oma halu tehdä niin, koska yleensä joukkoliikenteellä matkustettaessa aikaa menee hieman enemmän kuin omalla autolla.
– Henkilön työajat voitaisiin määrittää esimerkiksi bussien menojen mukaan eikä kaikilla alkaisi samaan aikaan.
– No siis linkillä pääsee töihin paremmin jos ne on ajoissa, ja toki auttaisi jos niitä kulkee enemmän ja laajemmalle alueelle.
– Laajemmat linkkiyhteydet taajamiin ja useammin
– Minusta kaikki on ihan hyvin jo.!
– Työssäkäynnin joukkoliikenteellä mahdollistaisi useampien bussilinjojen käyttöönotto. Etenkin taajama-alueilta lähtee busseja joko vaikeisiin aikoihin tai muuten vain liian harvoin. Osalla bussilinjoista onkin jo sellaiset aamuvuorot jotka ajavat kerran tai kaksi päivässä ajatellen koululaisia. (Esimerkiksi aamun 1M-vuoro) Tällaista toivoisin lisää.
– Työssäkäynnin joukkoliikenteellä mahdollistaisi sopivat reitit ja aikataulut sekä hinnasto.
– Tarpeeksi lähellä oleva pysäkki
– Paremmat aikataulut. Julkisilla kulkuvälineillä ei innosta mennä, kun joutuu odottamaan tunnin ennen kun bussi tulee,
– Useampia vuoroja ja linjoja työpaikkaalueille. Vaajakoskelta on esimerkiksi Seppälään tietääkseni mahdoton mennä, jos ei vaihda bussia.
– Itsellä on bussipysäkille yli kilometri ja siitäkään ei mene aamulla kuin yksi bussi ja sekin ennen seitsemää. Täällä kuljetaan autoilla, mönkijöillä ja moottoripyörillä.
– Työssäkäynnin joukkoliikenteellä mahdollistaisi fiksut aikataulut. Asun itse Laukaan puolella Leppävedellä, ja varsinkin uusi kesäaikataulu on aika epäkäytännöllinen. Aamu- ja iltavuoroja on aika hyvin, mutta iltapäivällä on vaikea päästä keskustasta kotiin päin. Bussipysäkkejä on käsitykseni mukaan jyväskylässä aika hyvä määrä. Ehkä mahdolliset kaupunkipyörät voisivat toimia tässäkin?
– Busseja vois mennä useemmin ja aikasemmin esim aamusta.
– Halvemmat bussi kortit ja helpommat reitit

Nuorten kysymykset asiantuntijoille ja päättäjille

Nuorisofoorumin Vaikuta! -pelien tarkoituksena oli kerätä nuorten ajatuksia ja mielipiteitä sekä jakaa tietoa teemasta. Pelissä nuorilla oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä päättäjille. Näitä kysymyksiä tuli todella paljon!

Kysymykset on välitetty asiantuntijoille ja päättäjille, ja heiltä on pyydetty vastauksia nuorten kysymyksiin. Vastaukset on koottu alle.

Asiantuntijat vastaavat

Eikö ilmastonmuutokseen ylireagoida?

”Monet kavereistani kiven kovaa väittävät, ettei ilmastonmuutosta ole olemassa. Heidän perustelunsa tähän on lause: ”Aina on ollut ja tulee olemaan jääkausia ja tämän jälkeen lämpökausia. Elämme nyt vain lämpökautta, tämän jälkeen tulee taas jääkausi.” Miten heille voisin vastata ja selittää ilmastonmuutoksen vaikutusta asiaan?”

Vastaajana Tanja Tuulinen, Keski-Suomen ELY-keskus:
”Seuraavan jääkauden tulemisessa kestää vielä 50 000 – 100 000 vuotta. Ihminen on lisännyt sadassa vuodessa hiilidioksidin määrää ilmakehässä niin paljon, että vaikutus lämpötiloissa näkyy jo. Hiilidioksidin määrän vaikutuksesta ollaan tiedemaailmassa varsin samanmielisiä. Jos aiheutamme nopean muutoksen ilmastossa, ekosysteemeille ja myös ihmisyhteiskunnille tulee suuria hankaluuksia sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin maailmassa. Voisi ehkä ajatella, että muutoksen käyrää kannattaa loiventaa kuten korona-epidemiassakin, jotta ehdimme paremmin sopeutua ja varautua.”

Ja edellistä tarkemmin:

Kyse on muutosten nopeudesta ja nykyisen kaltaisen elämän – niin ihmisten kuin muunkin luonnon mahdollisuudesta sopeutua käynnissä olevaan nopeaan muutokseen.

Nuo maapallon lämpimät ja kylmät kaudet ovat todella pitkiä ja hitaita kehityskausia. Ilmasto-opas.fi-sivustolta löytyvästä informatiivisesta aikasarjasta (https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/962d9aa2-e7e3-4df5-89a2-9f1f653e0d4e/ilmastonmuutos-ilmiona.html#ilmastohistoria) näkee mm. että näissä kehityskuluissa elämme nyt itse asiassa jäätiköitymiskautta, joka alkoi 34 miljoonaa vuotta sitten. Näiden isojen kehityskaarien on toki jääkausia ja interglasiaaleja eli lämpökausia, jollainen on nyt käynnissä, mutta niissäkin muutokset vaiheesta toiseen vievät vähintään monta kymmentä tuhatta vuotta.

Nykyisenkaltaiset ihmiset ovat ilmaantuneet maapallolle noin 200 000 vuotta sitten, ja teollistumisesta on maapallon mittakaavassa vasta hetki. Tällä hetkellä ihmistoiminta muuttaa maapalloa varsin voimakkaasti. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen ja maankäytön muutokset lisäävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Tiedemaailma on varsin yksimielinen siitä, että hiilidioksidin määrän nousu ilmakehässä lämmittää sitä.

Ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa haasteena on siis sen nopeus. Myös maapallon ilmaston aiemmat muutokset ovat olleet varsin suuria (mm. Suomen päällä kilometreittäin jäätä) ja ovat vaikuttaneet suuresti maapallon luontoon. Nyt huolena on se, miten pystymme sopeutumaan nopeaan muutokseen. Ihmisten yhteiskunnat perustuvat monenlaisiin prosesseihin, joihin ilmasto vaikuttaa keskeisesti. Samoin muille eliölajeille on muodostunut tapansa sopeutua elinympäristöönsä eli niihin olosuhteisiin, jotka ympärillä vallitsevat. Jos olosuhteet muuttuvat paljon muutamassa sukupolvessa, hyvin monelle lajille tulee ongelmia. Ne eivät ehdi siirtyä tai pysty kehittämään ominaisuuksia uusissa olosuhteissa selviämiseen. Osa toki hyötyykin, mutta moni on vaarassa kadota kokonaan.

Tämän takia on tärkeää alentaa päästöjä, valmistautua tuleviin muutoksiin ja tukea ekosysteemejä eli huolehtia luonnon monimuotoisuudesta muilla tavoin.

MISTÄ NIITÄ KASVIHUONEKAASUJA OIKEIN TULEE?

”Mistä niitä kasvihuonekaasuja oikein tulee eniten ja mikä olis paras tapa estää ne? Mitä Suomessa tehdään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi?”

Vastaajana Suvi Bayr, Keski-Suomen liitto

Kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöt) voidaan laskea monella tavalla.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo selittää asiaa näin: ”Yksinkertaisin kunnan ilmastopäästöjen laskutapa on alueperusteinen, jolloin mukaan lasketaan näiden toimintojen kaikki kunnan maantieteellisten rajojen sisäpuolella syntyvät, konkreettisesti piipunpäästä tai muualta ilmaan tupruavat päästöt. Suomessa synonyymi alueperusteiselle päästöjen laskutavalle on tuotantoperusteinen laskenta.

Kulutusperusteinen laskenta puolestaan perustuu alueen kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen, investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen. Päästöjen fyysisellä syntypaikalla ei tässä tapauksessa ole merkitystä, ja laskennassa otetaan huomioon tuotteiden ja palvelujen koko tuotantoketju.

Tuotanto- ja kulutusperusteisten laskentaperiaatteiden välille sijoittuu niin sanottu käyttöperusteinen malli, jossa osa toiminnoista lasketaan alueellisesti, ja osa kulutuksen perusteella.”

Lisää asiasta Johannes Lounasheimon blogissa “Mitä kuntien alue-, kulutus- ja käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt meille kertovat?”

Käyttöperusteisen mallin mukaan, eniten päästöjä Suomessa tulee tieliikenteestä. Sen jälkeen suurimmat päästöt aiheutuvat maataloudesta, kaukolämmöstä sekä kulutussähköstä. Päästöjen jakaumaan voit tutustua tarkemmin Hiilineutraali Suomi-sivustolla. Keskivertosuomalaisen päästöt koostuvat pääasiassa kolmesta isosta kokonaisuudesta: ruoka, asuminen ja liikkuminen. Tarkemmin asiaan voit tutustua Sitran Kestävä arki-sivustolla. Oman hiilijalanjäljen voi laskea esimerkiksi Ilmastodieetti-testillä ja tarkastella, mistä omat päästöt koostuvat.

Entä mitä asian eteen tehdään? Ilmastolain mukaan Suomen on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Työtä tehdään kaikilla sektoreilla ja toimien riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti. Ympäristöministeriön sivustolla avataan kattavasti kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteita ja toimenpiteitä.

Päättäjät vastaavat

EIKÖ ASIALLE PITÄISI TEHDÄ JOTAIN JO NYT?

Mietin, miksi kaikki tavoitteet sijoitetaan aina kauas tulevaisuuteen, eikö asialle pitäisi tehdä nyt jotain, kun on vielä mahdollista pysäyttää ilmastonmuutos?

Vastaajana Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunginjohtaja:
Ilmastonmuutoksen hidastaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa nyt tehtävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät konkreettisesti vasta pidemmän ajan kuluttua. Eli vaikka toimenpiteitä tehdäänkin jo nyt, niiden vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. Lisäksi kaikkiin ilmastonmuutoksen ongelmiin ei vielä ole suoraan käyttöönotettavissa olevaa ratkaisua, esimerkiksi ei ole riittävästi uusiutuvia polttoaineita niitä tarvitsevien käyttöön.

Vastaajana Joonas Könttä, kansanedustaja:
On ymmärrettävää turhautua asioiden siirtämisestä tulevaisuuteen, mutta määräajat ja ehdot ovat tehokas keino: niiden kautta yritykset ja yhteisöt tietävät, mihin suuntaan teknologiaa tai toimintaa on kehitettävä. Liian nopeat muutokset voisivat viedä taloudellisesti kestävän pohjan pois matkalla kohti vähäpäästöisempiä teknologioita. Toisaalta myös tiede kehittyy koko ajan ja tämän päivän tieto ei välttämättä olekaan enää fiksuin tapa järjestää esimerkiksi energiantuotantoa 2030-luvulla.
Olennaista on pitää iso kuva mielessä: kuinka vähennämme suurimpia päästöjä samalla, kun huolehdimme, että se tehdään oikeudenmukaisesti ja kaikkien ihmisten kannalta reilulla tavalla? Meidän on saatava myös isot päästömaat Kiina, Intia, USA ja Venäjä mukaan ilmakehän puolesta.

Vastaajana Bella Forsgrén, kansanedustaja:
Asialle pitäisi ehdottomasti tehdä jotain nyt. Siksi hallituksen onkin syksyllä tartuttava tuumasta toimeen, päästövähennyksistä ja hiilinielujen kasvattamisesta pitää saada sovittua tällä vaalikaudella. Muutoksen on myös oltava reilu ja siksi samaan aikaan on otettava huomioon muun muassa ihmisten toimeentulo.

Vastaajana Riitta Mäkinen, kansanedustaja:
Suomen tavoitteet ilmastonmuutoksen estämisen osalta ovat kunnianhimoiset, päätöksiä ja toimia niiden eteen tehdään koko ajan. Muutokset ovat kuitenkin valtavia ja niitä on kyettävä tekemään ilman, että syntyy paljon työttömyyttä tai epäoikeudenmukaisuutta ihmisten välille. Teknologian kehitys on avainasemassa ja siksi siihen panostetaan niin paljon. On kuitenkin tärkeää, että sovituista toimista pidetään kiinni. Ilmastonmuutoksen ehkäisy avaa tulevaisuudessa Suomelle uusia mahdollisuuksia myös taloudellisesti.

MITÄ TEET ILMASTONMUUTOKSEN HIDASTAMISEKSI?

“Mietitte varmaankin päätöksenteossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mutta mitä teet itse ilmastonmuutoksen hidastamiseksi? Mitä päätöksiä olet valmis tekemään?”

Vastaajana Pekka Kanervio, Karstulan kunnanjohtaja:
Olemme päätyneet puurakentamiseen tulevissa kohteissamme (koulu, soteku, vanhushuoltoyksikkö), samalla teemme paikotuksiin latauspaikat ja olemme pyytäneet optiot aurinkosähkölle kaikissa kohteissa, Pyrimme jatkamaan samalla linjalla tulevissa kohteissa.

Vastaajana Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunginjohtaja:
Pyrkimys ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaa nykyään lähes kaikkiin henkilökohtaisiin valintoihin. Konkreettisesti se näkyy vaikkapa siinä, että kotonamme lajitellaan kaikki jätteet hyvin tarkasti: seka-, bio-, muovi- ja pahvijätteisiin. Kaikessa valitaan energiatehokkaat ratkaisut ja muutama vuosi sitten tehdyssä remontissa kaikki valaisimet vaihdettiin tästä syystä ledeihin.

Vastaajana Joonas Könttä, kansanedustaja:
Suosin niin paljon kotimaisia tuotteita kuin mahdollista, mitä enemmän Keski-Suomesta tai muutoin läheltä, sen parempi. Asun energiatehokkaassa talossa, jossa asuntoni lämpöhukka on pieni. Haluan työssäni edistää suomalaisen korkean teknologian vientiä kehittyviin maihin, jotta tuotamme vähemmillä päästöillä jatkossa energiaa.

Vastaajana Bella Forsgrén, kansanedustaja:
Pyrin kokonaisvaltaisesti vähentämään omia päästöjäni eri elämän osa-alueilla: syön kasvisruokaa, en omista autoa ja muutenkin suosin julkista liikennettä sekä pyöräilyä. Hankinnoissani pyrin miettimään lähes aina, että voisiko tarvitsemani tavaran hankkia käytettynä.

Vastaajana Toimi Kankaanniemi, kansanedustaja:
Muutin puutaloon, jossa on maalämpö. Vaihdoin auton vähäpäästöiseksi. Hankin polkupyörän. Lajittelen jätteen ja kierrätän tavaroita. Käytän joukkoliikennettä ja kävelen. Kerään marjoja. Otan päätöksenteossa ympäristön ja ilmaston huomioon järkevällä tavalla.

Vastaajana Riitta Mäkinen, kansanedustaja:
Olen jo vuosia kierrättänyt ja lajitellut kotitalousjätteet. On todella hienoa, että muovijätettä kerätään pian jokaisessa talonyhtiössäkin! Ostan harkiten uutta ja hankin paljon käyttötavaraa kirpputoreilta. Kahden auto sijasta meillä on nykyään yksi hybridi ja ostamme uusiutuvaa sähköä. Käytän paljon julkista liikennettä ja pyöräilen. Syön paljon kasviksia ja ostan lähellä tuotettua kotimaista ruokaa. Omassa arjen elämässä voi tehdä todella paljon!

Vastaajana Sinuhe Wallinheimo, kansanedustaja:
Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi tarvitaan monia samaan suuntaan vieviä toimia. Avainroolissa ovat energian tuotantoon ja esim. lämmitykseen sekä liikenteeseen liittyvät ratkaisut, mutta myös jokaisen meistä omia toimia tarvitaan ihmiskunnan vakavimman uhkan taklaamiseksi.

Energian tuotannossa ja lämmityksessä konkreettisia toimia voisivat olla nämä:
1) Ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaus ja energiatukien kohdentaminen muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin. Nythän nykyinen hallitus on kunnianhimoisista ilmastotavoitteista huolimatta lisännyt ympäristölle haitallisia yritystukia.
2) Turpeen energianpolton lopettaminen 2032 mennessä ja tässä yhteydessä energiayhtiöiden tukeminen pois turpeen käytöstä investointiavustuksin ja tukemalla turvealasta riippuvien yritysten ja työntekijöiden siirtymistä pois alalta EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla.
3) Sähkön verotusta ja verkkomaksujen perusteita muutetaan siten, että ne kannustavat kuluttajia ja yrityksiä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihtelua.

Liikenteen puolelta konkreettisia toimia voisivat olla nämä:
1) Tehdään uusituvia tai päästöttömiä polttoaineita käyttävistä ajoneuvoista kilpailukykyisin vaihtoehto suomalaisille 2030-luvulle tultaessa. Tämä edellyttää sitä, että autoverosta luovutaan asteittain autokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi. Lisäksi hinnoittelisimme yksityisautoilun todellisten päästöjen mukaisesti, mutta teknologianeutraalisti. Tehokkaimmin päästöjä minimoiva teknologia voittakoon!
2) Tekisin kaupunkien joukkoliikenteestä hiilipäästötöntä 2030-luvulle mennessä.
3) EU-tasolla käyttöön lentoliikennettä koskeva vero.

Vastaajana Anne Kalmari, kansanedustaja
Siirryimme tilallamme monimuotoisuutta ja kestävyyttä edistävään luomutuotantoon. Teen etätöitä ja käytän julkisia kulkuvälineitä ja erityisesti kimppakyytejä mahdollisuuksien mukaan. Etätyöt kotoani Kivijärveltä sujuvat hyvin, julkisten käyttö on valitettavasti haastavampaa. Syön kasvis- ja kalapainotteista ruokaa. Erityisesti kuitenkin suosin Suomalaista ja lähiruokaa, jolloin kuljetuksen ilmastovaikutukset ovat vähäisemmät ilman rahtilaiva ja lentorahteja ja käyttämäni eurot jäävät myös Suomeen.

Vastaajana Lotta Ahola, Jämsän kaupunginvaltuutettu
Kyllä, aihe on usein keskusteluissa. Itse pohdin omia kulutustottumuksiani arjessa. Pyrin hankkimaan vain tarpeelliseksi kokemaani. Kierrätän. Omakotitaloni öljylämmityksestä olen luopunut jo vuosia sitten. Etäkokoustaminen on vähentänyt oman auton käyttöä kokousmatkoihin. Työmatkat joudun tekemään omalla autolla. Oman auton vaihtamien ympäristöystävällisempään, kun oma talous antaa myöden.

Vastaajana Heli Räisänen, Keski-Suomen maakuntahallitus
Sähkösopimus uusiutuvaa energiaa, ravinto mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettua ja luomua, kotitalouden jätteiden kierrättäminen. Tavaroiden hankinnassa kierrättäminen ja lainaaminen. Lähimatkailun suosiminen

MITEN HIILIJALANJÄLKEÄ VOI VÄHENTÄÄ HUIPPU-URHEILUSSA?

“Miten hiilijalanjälkeä voisi vähentää huippu-urheilussa? Voitaisiinko esimerkiksi seuran tai liiton toimesta käskeä menemään harjoituksiin kävellen tai pyörällä?”

Vastaajana Sinuhe Wallinheimo, kansanedustaja:
Yksi konkreettinen ehdotus hiilijalanjäljen vähentämiseksi urheilussa on esimerkiksi turhan matkustamisen vähentäminen. Koronapandemian aikana on mm. nähty yleisurheilun puolella juoksukilpailuja tai seiväshyppytapahtumia, joissa urheilijat ovat osallistuneet kisoihin kukin omalla paikkakunnallaan. Miksi tätä ei voisi hyödyntää myös tulevaisuudessa? Toinen konkreettinen asia voisi olla isojen ja säännönmukaisesti toistuvien arvokisojen järjestäminen jatkossa aina samalla paikkakunnalla / jo olemassa olevilla areenoilla.

Vastaajana Bella Forsgrén, kansanedustaja:
Huippu-urheilussa voidaan paljonkin tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – viime kädessä urheilukulttuuri ei eroa muusta yhteiskunnasta, muutoksia tarvitaan kaikissa toimintamalleissa. Harjoituksiin kulkeminen on yksi osa hiilijalanjälkeä, mutta urheilun hiilijalanjäljestä iso osa tulee massatapahtumien järjestämisestä ja niihin matkustamisesta lentokoneella. Myös urheilupaikkojen rakentaminen tuottaa paljon päästöjä. Tulevaisuudessa ei olekaan varmaan järkeä rakentaa joka kerta uutta olympiakylää.

OVATKO PÄÄTTÄJÄT AINA SAMAA MIELTÄ?

”Ovatko päättäjät yleensä samaa mieltä ilmastonmuutosta koskevista asioista? ”

Vastaajana Pekka Kanervio, Karstulan kunnanjohtaja:
Eivät ole ja se vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Omat intressit ajavat päätöksentekoa.

MIKSEI ILMASTONMUUTOKSEN VUOKSI TEHDÄ RADIKAALEJA PÄÄTÖKSIÄ?

”Nyt koronaviruksen aikana on tehty nopeita ja suuria päätöksiä, miksei ilmastonmuutoksen vuoksi tehdä samanlaisia radikaaleja päätöksiä?”

Vastaajana Toimi Kankaanniemi, kansanedustaja:
On tärkeää, että kaikki päätökset valmistellaan huolellisesti. Monet päätökset aiheuttavat mm. vähävaraisille ihmisille suuria kustannuksia (lämmitysjärjestelmä, auto, työ, harrastukset, jne). Myös yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä ja saattavat lisätä epätasa-arvoa (mm. maaseutu). Jokaisen päätöksen ilmastohyöty pitää varmistaa. Väärät päätökset ovat ilmastolle ja koko yhteiskunnalle erittäin vahingollisia.

Suomi on tehnyt vuodesta 1990 alkaen paljon enemmän ilmaston hyväksi kuin muut maat. Meillä on maailman puhtain teollisuus. Pitkät etäisyydet, harva asutus, kylmä ilmasto ja teollisuuden laatu aiheuttavat vääristymiä eri maiden päästövertailuun Suomen tappioksi.

Suomen pitää siirtyä fossiilisista polttoaineista biopohjaisiin ja muuhun uusiutuvaan. Energian säästöön ja joukkoliikenteen lisäämiseen tulee panostaa.

Ratkaisevaa maapallon kannalta on kuitenkin se, että Kiina, Intia, USA, Brasilia ja useat EU-maat muuttavat politiikkaansa. Niiden käsissä on tulevaisuutemme. Suomen tulee painostaa niitä eikä tarvitse hävetä omaa tilannettaan, vaikka parannettavaa on meilläkin. Pelkoa ei pidä lietsoa. Vapaaehtoisuus on yleensä tehokkaampaa kuin pakko.

Vastaajana Anne Kalmari, kansanedustaja
Monet, esimerkiksi etätyötä mahdollistavat nopeasti tehdyt päätökset ovat olleet valmistelussa nimenomaan ilmastonmuutoksenkin vuoksi. Jos pandemiasta löytäisi jotain hyvää, turhan matkustamisen väheneminen ja etä- sekä monipaikkaisen työn lisääntyminen on todella sitä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään koko ajan työtä kaikilla hallinnonaloilla. Samoin kuin muidenkin ekologisten arvojen suhteen, muutos on ollut kokonaisvaltainen. Esimerkiksi 30 vuotta sitten ekologisuutta ajateltiin omana toimialanaan – mutta nyt kestävän kehityksen (ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen) linjaukset ulottuvat aivan jokaiselle osa-alueelle, ollen siten paljon vaikuttavampia kuin jos niitä käsiteltäisi yhtenä palasena. Muutos tuntuu nuoresta varmasti hitaalta, jos vuodessa ja kahdessa ei tapahdu paljon radikaaleja asioita, mutta jos ajattelee miten teollista (ja saastuttavaa) yhteiskuntaa on rakennettu yli sata vuotta – nopea muutos on sitä, että asioita tapahtuu esimerkiksi viidessä tai kymmenessä vuodessa. Mainitsemassani 30 vuodessa muutos on ollut valtava!! Esimerkiksi tehtaiden taivaalle tupruttavista saasteista on saatu vähennettyä usein jopa YLI 99% verrattuna 30 vuoden takaiseen tilanteeseen! Se on aika radikaali ja suuri muutos!

MIKSEI TEHDÄ LAKEJA ILMASTONMUUTOKSEN ESTÄMISEKSI?

“Miksei tehdä mitään lakeja, jotka edistäisivät ilmastonmuutoksen estämistä? Esim. muovipussien kielto.”

Vastaajana Joonas Könttä, kansanedustaja:
Tällaisia lakeja on jo tehty ja lisää on suunnitteilla. Esimerkiksi Suomessa isossa osassa muovipusseista käytetään kierrätysmuovia ja kierrätykseen kelpaamattomasta muoviroskasta tehdään kukkapurkkeja tai sillä lämmitetään kaupunkeja. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme esim. biotalouden kautta uusiutuvia pusseja, kangaspusseja ja niin edelleen. Erityisesti luonnon, kuten vesistöjen ja merien kannalta mikromuovi on iso ongelma. Tähän ongelmaan Suomessa tulee luoda tiukka lainsäädäntö ja se voisi toimia myös esimerkkinä EU:ssa ja toivottavasti myöhemmin koko maailmassa. Myös kierrätysjärjestelmästämme (esim. muovipullot) olisi syytä ottaa monissa maissa mallia.

MITEN ILMASTONMUUTOKSEEN VOI VAIKUTTAA VEROTUKSELLA?

Vastaajana Anne Kalmari, kansanedustaja:
Suomi voi vaikuttaa ilmastoon monella tavalla, vaikkapa verotuksellakin. Monet muut tavat ovat toki tehokkaampia, ja usein kannusteet toimivat paremmin kuin yletön verojen nosto, joka voi rangaista epäoikeudenmukaisesti. Jos esimerkiksi polttoaineveroa nostetaan hurjasti – täytyy huomioida miten se vaikuttaa kuljetusyrittäjiin, ettei joukkoliikenne kuihdu veronkorotusten vuoksi olemattomiin ja sinänsä hyvä asia lisäisi yksityisautoilua. JOS nimenomaan toivot verotuksellisen ratkaisun pohdintaa, yksi voisi olla ns. kertakäyttökulutuksen verotus. Esimerkiksi halvalla tuotetun vaatteen elinkaari on usein lyhyt, hinta kovin alhainen ja ilmastovaikutukset valtavat! Toinen vaihtoehto olisi miettiä viihteen verollepanoa – suoratoistopalvelut, videot ja tietokonepelit kuluttavat valtavasti energiaa, eikä niiden kulutuksella saada kansantalouteen oikein mitään hyödyllistä aikaiseksi. Logiikkaa, päättelykykyä ja tietokoneen ja laitteiden käyttöä voi oppia tehokkaamminkin.

MITEN SUOMI VOI VAIKUTTAA ILMASTONMUUTOKSEEN?

“Miten Suomi voisi vaikuttaa tai vaikuttaa jo ilmastonmuutokseen?”

Vastaajana Sinuhe Wallinheimo, kansanedustaja:
Kansallisin päätöksin ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Olisi erityisen tärkeää, että jo sovittuja päästötalkoita nopeutetaan Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tässä konkreettiset toimet olisivat seuraavat: Nostaisimme EU:n vuoden 2030 päästöjen vähentämistavoitteen vähintään 55 prosenttiin. Kiristäisimme päästökattoa uuden tavoitteen mukaisesti. Kehittäisimme myös markkinavakausvarantoa ja ottaisimme käyttöön lattiahintamallin. Tähän pääsemiseksi meidän tulee laajentaa EU:n päästökauppaa mm. kiinteistöjen lämmitykseen ja liikenteeseen. Lisäksi teknologianeutraliteetti tulisi huomioida nykyistä paremmin EU:n kestävässä rahoituksessa. Kansainvälisellä tasolla tärkeää olisi ottaa käyttöön hiilitullit WTO-sääntöjen mukaisesti ja GATTn ympäristöpoikkeusta soveltaen.

Vastaajana Riitta Mäkinen, kansanedustaja:
Suomi on yksi maailman edelläkävijämaita ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja pidämme vahvasti sen merkitystä esillä kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä. Yksi merkittävin työkalu ilmastonmuutoksen estämiseen on teknologian kehitys. Sen avulla saamme entistä puhtaampaa energiaa lämmitykseen, teollisuuteen ja liikkumiseen, opimme tekemään puusta kangaskuitua ja astioita eli korvaamaan öljyä ja muovia ja niin edelleen. Tässä kehitystyössä olemme ykköspaikalla mukana ja viemme osaamista myös sitä kipeästi tarvitseviin maihin.

Vastaajana Anne Kalmari, kansanedustaja:
Suomen valinnat ja niiden vaikutukset ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on vaikuttaa globaalisti, jolloin vaikutukset ovat paljon suurempia. Yksi tämän hallitusohjelman tavoitteista on: ”Suomi, kokoaan suurempi maailmalla” ja se tarkoittaa nimenomaan aktiivista ilmastopolitiikkaan maailmanlaajuisesti ja erityisesti EU alueella. Kestävän metsänhoidon ja hiilensidonnan hyödyntäminen esimerkiksi puurakentamista lisäämällä on vahvuutemme, jota voisimme olla viemässä osaamisena myös ulkomaille. Puurakentamisessa hiili sitoutuu rakenteisiin, kun taas betonielementtien valmistuksessa kuluu valtavasti vettä ja energiaa, ne ovat todellisia energiatuhlareita.

Miten maakunta voisi vaikuttaa tai vaikuttaa jo ilmastonmuutokseen?

”Mietin, miksi kaikki tavoitteet sijoitetaan aina kauas tulevaisuuteen, eikö asialle pitäisi tehdä nyt jotain, kun on vielä mahdollista pysäyttää ilmastonmuutos?”

Vastaajana Heli Räisänen, Keski-Suomen maakuntahallitus
Maakunnallisia päätöksiä ja toimia tehdään koko ajan. Esimerkkinä saimme maakuntaan mm. Äänekosken biotuotetehtaan, jonka tiimoilta kehitetään uusia innovaatioita. Lisäksi aktiivisia toimia raideliikenteen parantamiseksi tehdään pitkäjänteisesti.

Vastaajana Lotta Ahola, Jämsän kaupunginvaltuutettu
Koen, että on myös lyhyemmän tähtäimen tavoitteita, kuten myös pidemmälle katsovia. Toimenpiteet ratkaisevat, miten tavoitteet täyttyvät.

”Miksi asiaa ei oteta enemmän keskusteluihin? Kuinka paljon kansalaisten mielipiteet vaikuttavat päätöksentekoon? ”

Vastaajana Heli Räisänen, Keski-Suomen maakuntahallitus
Päättäjän näkökulmasta ilmastonmuutos on keskusteluissa ja päätöksenteossa mukana aktiivisesti. Päätösten toimeenpano ja seuraukset eivät vain välity eteenpäin heti, joten se saattaa antaa vaikutelman kuin mitään ei tehtäisi. Kansalaisten mielipiteet vaikuttavat päätöksentekoon.

Vastaajana Lotta Ahola, Jämsän kaupunginvaltuutettu
Ilmastonmuutos on tärkeä, mutta ei ainoa, aihe josta keskustellaan. Asiat eivät ole yleensä yksiselitteisiä, vaan vaikuttavia tekijöitä on useita.

MIKÄ ON TÄRKEIN HUOMIOITAVA ASIA ILMASTONMUUTOKSESSA?

”Mikä on mielestänne tärkein asia mitä ilmastonmuutoksessa tulisi ottaa huomioon?”

Vastaajana Pekka Kanervio, Karstulan kunnanjohtaja:
Pitää muistaa, että pienilläkin askelilla on merkitystä. Tavoitteet on laadittu niin suuriksi, että pienten muutosten merkitystä ei nähdä eikä ymmärretä. Mielestäni kuntamme on tehnyt omalta osaltaan strategisia valintoja, joilla kokonaisuudessaan on jo suuri merkitys.

Vastaajana Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunginjohtaja:
Ilmastonmuutos on totta ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Aivan erityisesti siitä kärsivät jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on pitkäjänteistä työtä, joten toimenpiteiden aika on nyt.

Nostoja Vaikuta! -pelien tuotoksista

KESKI-SUOMEN NUORISOFOORUMI 2018

Keski-Suomen Nuorisofoorumi 2018 järjestettiin Jyväskylän Veturitalleilla

Miten Keski-Suomessa liikutaan vuonna 2050? Entä millaista kouluruokaa silloin syödään?
Joukko keskisuomalaisia nuoria kokoontui pohtimaan näitä ja monia muita kotimaakunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä.  

Nuorten ajatuksia kuultiin aamupäivällä pidettävissä työpajoissa Vaikuta-pelin avulla. Aiheena oli mm. Keski-Suomen ilmasto-ohjelma, tulevaisuustyö sekä osallisuus tulevassa maakunnassa. Nuorilla oli lisäksi mahdollisuus kertoa mielipiteitään ja esittää kysymyksiä maakunnan päättäjille, jotka oli kutsuttu tilaisuuteen mukaan iltapäiväksi.

Päivän aikana esiteltiin myös Keski-Suomen Nuorisovaltuuston toimintasääntö sekä toimintakertomus edelliseltä kaudelta. Lisäksi valittiin kuntien edustajat Keski-Suomen Nuorisovaltuuston tulevalle kaudelle.