By

Viestintä

Nuorten vaikuttamisillassa Saarijärvellä 26.9. tietoa ja kokemusta jaettiin nuorilta nuorille ja nuorilta aikuisille. Mukana olivat Nuorten Ääni Keski-Suomesta -ryhmän jäsenet Niko Hakkarainen Uuraisilta, Jari Puranen Muuramesta ja Jonna Könkkölä Jyväskylästä, jotka kertoivat vinkkejä vaikuttamisesta sekä kertoivat, kuinka heitä on kuultu omassa kunnassa.

Mitä vaikuttamiskanavia nuorilla on Saarijärvellä?
Miten nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa?

Muun muassa näitä asioita puitiin Saarijärven nuorisotalolla Vaikuta pizzaasi -illassa, johon osallistui parikymmentä kiinnostunutta nuorta. Pizzan syönnin lisäksi illan tarkoituksena oli keskustella nuorten kanssa vaikuttamisesta ja nuorisovaltuustotoiminnasta sekä kysellä millaisia toiveita ja ajatuksia nuorilla on yhteisöllisuuden lisäämiseksi.

Illan aikana kävi ilmi, että vaikuttaminen kiinnostaa saarijärviläisiä nuoria ja esimerkiksi toimintaansa aloittavan Saarijärven nuorisovaltuuston jäsenmäärä tuplaantui illan aikana. Mitä nuorisovaltuusto sitten tekee? Pizza-iltaan osallistuneet nuoret vastasivat sähköiseen kyselyyn, jonka vastauksissa nousi nuorisovaltuuston tarkoitukseksi ”saada nuorten ääni kuulumaan” ja tehtäväksi ”vaikuttaa enemmän kunnan asioihin”, ”kuunnella nuorten mielipiteitä” ja ”välittää ne eteenpäin päättäjille”.


Vaikuttaminen kiinnostaa nuoria!

Kyselyn kautta tuli myös ideoita siihen, millaisia keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi voisi nuorilla olla. Nuoret haluavat itsekin tarttua toimeen, sillä vastauksista näkyi, että olemalla itse sosiaalinen ja menemällä juttelemaan autetaan yksinäisiä. Lisäksi Saarijärvellä voitaisiin järjestää enemmän nuorille suunnattuja tapahtumia ja esimerkiksi vain tytöille suunnattuja teemailtoja.

Kouluissa nuorten ääni tulee esiin esimerkiksi oppilaskunnan hallituksissa. Arjessa nuori voi vaikuttaa omilla valinnoillaan; mitä ruokaa ostaa kaupasta, liikkuuko autolla, kävellen vai pyörällä? Kyselyn mukaan vaikuttaminen selkeästi kiinnostaa paikalle saapuneita nuoria, kunhan tietää miten lähteä liikkeelle. Yhteistyön merkitys, positiivinen ilmapiiri ja oma asenne ovat asioita, joiden avulla saa mahdollisuuden olla mukana elämässä, touhussa ja tekemisessä.


Tilaisuuden järjestivät Yhdessä ei olla yksin -hanke ja Nuorten Keski-Suomi, yhteistyössä Saarijärven nuorisotoimen kanssa. Yhdessä ei olla yksin -hankkeen toiminta Saarijärvellä painottuu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden esteiden selvittämiseen. Nuorten Keski-Suomi on nuorten ja nuorten kanssa toimivien tahojen palvelujärjestö, jonka tärkein tehtävä on saada nuorten kyvyt ja ääni esiin.

 

Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta pilotoivat nuorten äänen vahvistamista uudessa maakuntahallinnossa. Maakuntien liitot ovat sitoutuneet mukaan Nuorten Keski-Suomi ry:n koordinoimaan hankkeeseen, jossa haetaan välineitä nuorten monimuotoiseen vaikuttamiseen maakunnassa.

Osana hanketta luodaan maakunnalliset nuorisovaltuustot. Samalla edistetään myös nuorten vaikuttamista heille tärkeiden palveluiden kehittämiseen. Projektia rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. – Etsimme yhdessä nuorten kanssa malleja siihen miten mahdollisimman monet ja myös erilaisista taustoista tulevat nuoret pääsevät osallistumaan. Vahvistamme maakunnan päättäjien ja nuorten vuoropuhelua niin että päättäjät ovat kartalla siitä, miten nuorilla menee ja mikä heille on tärkeää, kertoo Nuorten Keski-Suomi ry:n puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Hankkeessa mukana olevissa Keski-Suomessa ja Kainuussa on jo useamman vuoden ajan toimineet nuorten vaikuttajaryhmät maakunnan liiton kanssa vuoropuhelussa, Kainuussa maamme ensimmäisenä maakuntahallituksen perustamana maakunnallisena nuorisovaltuustona. -Valmistaudumme perustamaan virallisen maakunnan nuorisovaltuuston 1.3.2019 alkaen eli samassa tahdissa varsinaisen maakuntavaltuuston kanssa. Näemme nuorten äänen vahvistamisen osaksi Keski-Suomen maakunnan tulevaa strategiaa, kertoo sote- ja maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta.

Nuorisotutkimusverkoston nuorten osallisuuden tutkija Tomi Kiilakoski on asiantuntijana mukana kehittämistyössä. Hän korostaa osallistumisen monimuotoisuutta ja aikuisten asennemuutoksen merkitystä. – Uuden maakunnan päättäjiä on tärkeä valmentaa arvostamaan lasten ja nuorten mielipiteitä ja ottamaan ne huomioon päätöksenteossa. Väliaikaishallinnon virkamiehillä on tärkeä vastuu maakunnan strategian perusteiden luomisessa tältä osin, korostavaa tutkija.

Uuden maakunnan tehtäviin kuuluu esimerkiksi nuorille tärkeän kouluterveydenhuollon, perheiden palveluiden, joukkoliikenteen ja työllisyyspalveluiden vastuita. Maakunnan palvelut ovat tärkeitä myös pitkä-aikaissairaiden, vammaisten, maahanmuuttajalasten ja nuorten sekä rikoksia tehneiden nuorten kannalta. Yhteistyötä tehdään hankkeessa myös Pesäpuu ry:n koordinoiman lastensuojelun kokemusasiantuntija-toiminnan kanssa. Esimerkiksi vammaisten lasten ja nuorten ääni kuuluu nyt valitettavan huonosti heidän palveluidensa kehittäjille. Tätä tilannetta me haluamme parantaa, kertoo Jaana Tiiri Invalidiliiton nuorisoverkostosta.

Hankkeen tärkeä kumppani on STM:n ja OKM:n johtama Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma (LAPE). LAPE:n maakunnalliset muutosagentit ovat nuorten osallistumisen kehittämistyössä mukana. Mukana on eri kuntien nuorisovaltuustojen, maakuntaliittojen, aluehallintovirastojen, nuorisotutkimus-verkoston, oppilaitosten, kuntien sekä järjestöjen edustajia. Nuorten Keski-Suomi ry pitää tärkeänä yhteistyötä Nuorisovaltuustojen liiton vastaavan hankkeen kanssa ja tavoitteena on että hankekauden lopulla kyetään vertailemaan eri kehittämishankkeiden tuloksia ja levittämään hyvin toimivia käytäntöjä koko Suomeen.

Nuorten Keski-Suomi ry on nuorten osallisuuden, toimijuuden ja vaikuttamisen sekä nuorten ja päättäjien välisen vuoropuhelun edistäjä. Yhdistys on muun muassa vastannut Nuorten ääni Keski-Suomessa –ryhmän sekä Jyväskylän kaupungin Lasten Parlamentin toiminnasta sekä tehnyt pitkään työtä oppilaskunta- ja nuorisovaltuustotoiminnan laadun parantamiseksi Keski-Suomessa.

 

Lisätietoja

Eeva-Liisa Tilkanen
toiminnanjohtaja
eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
p. 040 552 8070

Maria Kaisa Aula
puheenjohtaja
mariakaisa.aula@gmail.com
p. 050 530 9697

Etelä-Savo
Katja Saukkonen
katja.saukkonen@essote.fi
p. 044 351 6616

Kainuu
Paula Karppinen
paula.a.karppinen@kainuu.fi
p. 044 710 0867

Keski-Suomi
Hanna Hämäläinen
hanna.k.hamalainen@jkl.fi
p. 050 304 6670

Pirkanmaa
Titta Pelttari
titta.pelttari@pirkanmaa.fi
p. 044 422 2248

Satakunta
Mirja Antila
mirja.antila@pori.fi
p. 044 701 3797

Nuorten perinteinen koulujen päätöstapahtuma Toukofest, tarjosi nuorille paikan kohdata toisia samanhenkisiä nuoria ympäri Keski-Suomen, toteuttaa itseään inspiroivassa ympäristössä sekä mahdollisuuden innostua, vaikka uudesta harrastuksesta.

 

Toukofestissä oli tänäkin vuonna huikea määrä testattavaa, kokeiltavaa ja ihmeteltävää. Hippoksen alue täyttyi tiistaina 30.5. ja keskiviikkona 31.5. tasapainopyöristä, roboteista, selfiekoneista sekä muista kisailuun ja pelailuun innostavista välineistä. Alueella löytyi tekemistä joka lähtöön, mutta myös rentoja pisteitä joissa pystyi uppoutumaan, kuten taiteen tekemiseen ja räpin riimittelyyn.

Tapahtuma tarjosi myös mahdollisuuden eri sukupolvien kohtaamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen. Nuoret pääsivät juttelemaan maakuntauudistusta tekevien aikuisten kanssa sekä kertomaan ajatuksiaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseen. Vaikuta! -kahvilassa juteltiin niin terveyspalveluista, tulevaisuuden ruokakulttuurista kuin harrastamisesta näkökulmista. Yläkoulupäivänä ystävärobotti Pepperi ihastutti nuoria, kun Sitran ja Heurekan Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta –näyttelyn kiertue saapui Toukofestiin. Tapahtuman osallistujat pääsivät rakentamaan Heurekan näyttelyn päätähtiä eli tulevaisuuden sisarushahmoja omien valintojensa kautta.

 

Toukofestin teemana Yhdessä!

Toukofest oli yksi Suomi 100 juhlavuoden tapahtumista ja tämä näkyi kumpanakin päivänä erityisesti puolen päivän aikaan, ilmoille kajautettiin Maamme-laulu yhteislauluna tube-tähti Daniel Okasin esilaulamana. Alakoulupäivänä tiistaina 30.5. juhlavuoden ohjelmana nähtiin myös Luova lava -show. Monitoimitalon puolella oli muutenkin nuorten taitavia esityksiä tarjolla, kun Talent-kisa keräsi mitä monimuotoisinta osaamista lavalle. Yläkoulupäivänä juhlatunnelmaa Maamme-laulun jälkeen nostattivat paikalliset räp-tähdet, kun Joosu J, Tohtori Getto, SuperDuve ja Toistuvat Yllätykset astuivat lavalle.

 

Tapahtuman takana iso joukko nuoria

Toukofest -tapahtuman tuottajina toimi 35 vapaehtoisesta 14-19 vuotiaasta koostuva nuorten joukko, joista noin puolet oli mukana aivan ensimmäistä kertaa. Tämä ToukoTiiminä tunnettu tapahtumatuottajaryhmä kokoontui syksystä alkaen viikoittain, aikuisten toimiessa taustalla. Nuoret oppivat matkan varrella tärkeitä työelämässäkin tarvittavia taitoja, kuten yhteistyötä, viestintää, tiedonkeruuta sekä luovuutta.

Isoin harppauksin tapahtumajohtajaksi noussut 17-vuotias Antti Veikkolainen kokee myös, että on tapahtumaa järjestäessä oppinut monia asioita sitten yrityksiin yhteydenotosta ihmisten johtamiseen sekä ymmärtämiseen. Edellisvuonna mukaan tullut Jyväskylän ammattiopistossa datanomin kaksoistutkintoa suorittava nuori mies sanoo, että ToukoFest tapahtuman järjestäminen on ollut hänelle todella iso osa elämää viimeisen parin vuoden aikana. Tapahtuman tuottamisen myötä tulleita kokemuksiaan hän kehuu todella mahtaviksi.

 

Toukofest oli laajan joukon yhteisponnistus

Toukotiimin tukena oli vuoden alusta Humakin yhteisöpedagogiopiskelijoita, jotka toivat omaa osaamista tapahtuman onnistumiseksi. Järjestelyissä oli mukana myös Music Against Drugsin INK-tiimi, Jyväskylän aikuisopiston lähihoitajaopiskelijoita sekä lähes 40 päivävapaaehtoista eli niin sanottuja ToukoNakkeja, joista suurin osa 11-14 vuotiaita koululaisia. Tapahtuman suurimpana tekijäjoukkona on perinteisesti Toimintapisteitä järjestävät seurat, yhdistykset ja muut tahot, jotka järjestävät monipuolista toimintaa yhteensä jopa 350 henkilön voimin. Huikea joukko keskisuomalaisia ja vähän kauempaakin tulleita toimijoita teki taas parhaansa, että nuoret löytävät mieleisen harrastuksen tai vaikka innostuvat vaikuttamaan.

 

Iltabileissä festarimeininki

Nuorten käsialaa oli myös tapahtumasarjan päättävät Iltabileet, jotka järjestettiin päivätapahtumien päätteeksi Monnarilla. Keikkatapahtuman sisältöä mietittiin eri ikäisille sopivaksi ja vähän nuoremmille suunnattu energinen musiikillinen kattaus saatiinkin heti alkuun, kun huikean suosion saanut sometähti, vuoden artisti Arttu Lindeman nousi lavalle. Tämän jälkeen jyväskyläläinen UN+Pyrythekidin lämmitteli bilekansaa räppiskenen kovimpien tähtien Kuben ja paikallisen Gettomasan vetoihin.

 

Toukofest on vuosittain järjestettävä, nuorten tuottama liikunnan, kulttuurin ja harrastamisen jättitapahtuma, joka järjestettiin jo 22. kerran. Toukokuun viimeisellä viikolla Jyväskylän Hippoksen alueelle kokoontui yli 4500 koululaista ja aikuista. Toukofestin taustalla on Nuorten Keski-Suomi ry, jonka ydintehtävänä on antaa nuorille mahdollisuus toimia ja tehdä itse, aikuisten ollessa taustalla tukena ja apuna.

 

Lisätietoja tapahtumasta

Carita Hännivirta
p. 0440 124 606
carita.hannivirta[ät]nuortenkeskisuomi.fi

Tutustu Toukofestiin:
www.toukofest.fi
www.facebook.com/toukofest

Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen avauspäivä järjestettiin Jyväskylässä 5.4.2017 kooten lähes 50 eri toimijaa yhteen. Edustettuina olivat suunniteltujen pilottimaakuntien toimijat Etelä-Savosta, Kainuusta, Keski-Pohjanmaalta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta sekä useita nuorten palveluita kehittävät tahot niin kunta-, maakunta-, kuin valtakunnalliselta tasolta. Uuteen maakuntahallintoon halutaan varmistaa kaikenlaisten nuorten äänen kuuleminen ja päivän aikana kuultiinkin niin vammaisjärjestön edustajaa kuin sijoitettujen lasten terveisiä.

Alkupuheenvuorossa Nuorten Keski-Suomen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula korosti, että uutta toimintamallia on suunniteltava ja testattava yhdessä nuorten kanssa. Maakuntauudistusta suunnittelevat aikuiset ja päättäjät on sitoutettava ottamaan nuoret huomioon, ymmärtäen kuitenkin, että aikuiset tarvitsevat valmennusta ja kouluttamista vuorovaikutukseen ja nuorten näkemysten vastaanottamiseen. Aula nosti myös, miten saataisiin lapset ja nuoret aidosti arvioimaan heille suunnattuja palveluita. Usein asiantuntijuuteen pohjautuvassa määrittelyssä vähemmälle huomiolle jää lasten ja nuorten ajatukset siitä, mikä on hyvä ja laadukas palvelu.

Keski-Suomen liiton maakuntauudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräaho oli iloinen, kun pystyi kertomaan, että Keski-Suomessa nuorten vaikuttaminen on otettu huomioon jo useamman vuoden ajan. Liitolla ja Nuorten Keski-Suomella on sopimus nuorten vaikuttamisen mahdollistamista ja Nuorten ääni Keski-Suomessa -ryhmän ääntä onkin kuultu useassa asiassa. Yhteistyö vain tiivistyy, kun mennään kohti maakuntavaaleja ja maakuntien väliaikaishallintoa. Tarkoituksena on, että Keski-Suomessa perustetaan maakunnallinen nuorisovaltuusto vuoden 2018 alusta. Lopuksi Peräaho korosti, että maakuntaa rakennetaan yhdessä ja asukkaiden näkemykset huomioidaan jo valmisteluvaiheessa. Jo muutaman kuukauden päästä nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan Toukofestissä mm. valmisteilla olevista maakunnan palvelulupauksista.

 

Idearikasta keskustelua

Tutkijoiden evästyksiä toimintamallien luomiselle saatiin Nuorisotutkimusverkoston nuorten osallisuuden tutkijalta Anu Gretscheliltä, joka korosti vuorovaikutuksellisen kohtaamisen tärkeyttä ja sitä, että päättäjien täytyy kertoa, miten nuorten mielipiteet otetaan huomioon ja mitä vaikutuksia niillä on ollut päätöksentekoon. Nuoria on kuultava nuoria koskevissa asioissa, mutta on pohdittava ensin, miten heitä otetaan mukaan keskustelemaan niin, että kuulemisella on kytkös päätöksentekoon. Maakuntien virkamiehillä on vastuu tässä asiassa, hankkeet eivät voi olla vastuussa päätöksentekoprosessista. Loppuun Gretschel vielä muistutti, että vuorovaikutuksellisissa kohtaamisissa nuorten ja päättäjien kesken opitaan aina jotain, ja suurimman opin ovat yleensä saaneet päättäjät kohdatessaan aidosti nuoria.

Puheenvuorojen lomassa käytiin idearikasta keskustelua, miten saadaan kaikenlaisten nuorten tarpeet ja toiveet näkyviin. Tärkeää on toimintamallia luodessa huomioida, miten niiden nuorten ääni saadaan kuuluviin jotka eivät muuten ole mukana vaikuttamisryhmissä tai muuten aktiivisia vaikuttajia. Lisäksi useammassa pöytäkeskustelussa nostettiin toive sellaisesta toimintamallista, jossa nuoret ovat mukana jo kehittämisvaiheessa eivätkä vasta sitten kun palvelut on jo kehitetty valmiiksi ja näennäisesti kysytään nuorten mielipidettä palvelusta.

Päivän aikana muotoutui visio, jota kohti lähdetään yhdessä kulkemaan; Kaikenlaisten nuorten ääni kuuluu tulevassa maakunnassa. Nuorten kuulemisessa huomioidaan monimuotoisuus, systemaattisuus, aikuisten ja nuorten vuoropuhelu sekä yhteys päätöksentekoon niin maakunta- kuin kuntatasolla. Vaikuttamisen ja vaikuttavuuden arvioinnista huolehditaan niin, että mahdollisimman laaja joukko kokee osallisuuden tunteen.

 

Lisätietoja

Eeva-Liisa Tilkanen
toiminnanjohtaja
eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
p. 040 552 8070

Maria Kaisa Aula
puheenjohtaja
mariakaisa.aula@gmail.com
p. 050 530 9697

Aalto-Sali täyttyi iloisesta ja juhlavasta sinivalkoisesta tunnelmasta perjantaina 17.3.2017. Palkitsemisjuhlan teema kunnioitti sata-vuotiasta Suomea tämän päivän nuorten silmin. Suomen juhlavuotena nostettiin nuorten aktiivista roolia yhteiskunnan ja oma yhteisönsä toimijoina.

Juhlassa palkittiin motivoituneita ja aloitteellisia nuoria, jotka toimivat esikuvina muille nuorille. Palkittavina olivat myös nuorten parissa työskentelevät tai vapaaehtoisena toimivat aikuiset, joiden mukaan nuorisotyö ei ole rajoja ja excel-taulukoita vaan ihmisten kohtaamista arjessa ja juhlassa. Työtä tehdään ”kaikki osaavat ja kukin tekee kykyjensä mukaan” -asenteella.

Nuorten Keski-Suomi ry:n organisoiman vuosittaisen juhlan järjestelyistä vastasi tänä vuonna Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoiden projektiryhmä. ”Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema Yhdessä kuvasi myös tätä gaalaa; olemme tehneet sitä nuorten ideoin, nuorten voimin, nuoria tukien ja nuorten kyvyt esiin nostaen – yhdessä. Juhlassa loimme katseen 100- vuotiseen itsenäiseen menneisyyteemme, juhlimme tässä päivässä ja katsomme tulevaisuuteen tulevaisuuden tekijöiden silmin. Tätä juhlaa ovat olleet mahdollistamassa sekä nuoret itse, että heidän kanssaan toimivat aikuiset. Myös heitä, tulevaisuuden mahdollistajia haluttiin huomioida ja palkita tässä arvokkaassa juhlagaalassa.” -Matti Nurro ,  Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoiden projektiryhmän opettaja.

 

Juhlassa palkittiin  aktiivisia nuoria ja nuoria kannustavia aikuisia seuraavin kriteerein:

Nuori Tsemppari on 14–19 -vuotias, aktiivinen nuori tai saman ikäisten nuorten ryhmä, joka osallistuu monenlaiseen vapaaehtoiseen toimintaan, edistää nuorten asioita omassa elinpiirissään sekä kannustaa myös muita toimimaan.

Aikuinen Tsemppaaja on aikuinen tai aikuisten muodostama taho, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuksia ja tukea omaehtoiseen toimintaan, kannustaa heitä yrittämään ja tekemään sekä suhtautuu nuoriin ja heidän ideoihinsa avoimen rakentavasti. Tsemppaaja ei tee asioita itse nuorten puolesta, vaan auttaa ja uskaltaa antaa nuorille vastuuta ja luottamusta.

 

PALKITUT KUNNITTAIN:

Hankasalmi:        Camilla Karjalainen (N) ja Matti Mäkinen (A).

Joutsa:                  Kaisa Kosonen (N) ja Marianne Kosonen (A).

Jyväskylä:            JSP-Järvi-Suomen lukiolaisten piiri (N) ja Eeva-Liisa Tilkanen (A)

Jämsä:                  Amanda Mikkola (N), Henriikka Rikala (N) ja Eeva Heininen (A)

Kannonkoski:      Stella Aho (N) ja Kannonkosken-Kivijärven 4H-yhdistys

Karstula:               Teatteritaiteen perusopetuksen ryhmä 2 (N) ja Raija Saarelainen (A)

Keuruu:                 Antti Valkeinen (N) ja Laura Lewis (A)

Kinnula:                Mariella Hietapakka (N), Jussi Urpilainen (N)

Kivijärvi:               Eerik Lappalainen (N), Milja Kainulainen (N) ja Kannonkosken-Kivijärven 4H-yhdistys (A)

Konnevesi:            Johanna Jääskä (A)

Kuhmoinen:         Kuhmoisten yhtenäiskoulun Välkkäritiimi (N) ja Minna Korppila-Kauppinen

Kyyjärvi:                Joona Uusitalo (N) ja Jyri Niemi (A)

Laukaa:                 Juho Pitkänen (N) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vihtavuoren paikallisyhdistys (A)

Luhanka:               Katariina Huuskola (A)

Muurame:             Ragnar Raudsepp (N), Perttu Oksanen (N) ja Jari Solismaa (A)

Pihtipudas:           Riikka Jämsèn (N), Tero Kemppainen (A) ja Heini Kemppainen (A)

Saarijärvi:             Minttu Rinne (N) ja Herajärvenkoulun välituntibändisysteemi (A)

Toivakka:             Toivakan koulukeskuksen oppilaskunnan jäsenet Karla Karmala (N), Milla Järvinen (N), Saara Mynttinen (A) ja Kalle Ruokonen (A)

Uurainen:            FYW-Cafe/ Uuraisten 4H-yhdistys (N) ja Pia Kautto (A)

Äänekoski:          Vilhelmiina Schroderus (N), Emilia Parviainen (N), Tessa Kuorelahti (N)                                 ja Markku Auvinen (A)

 

Nuorten Keski-Suomen hallituksen valitsema erityistsemppaaja: Petri Oinonen

Nuorten Ääni Keski-suomessa ryhmän valitsemat erityistsemppaajat:

Milla Kakko ja Anne Kalmari

Vuoden 2016 Nuorisovaltuusto: Laukaan Nuorisovaltuusto

Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmän nuoret pääsivät tapaamaan kunnanjohtajia 7.3. kunnanjohtajakokoukseen. Nuoret veivät ajankohtaisia terveisiä ja ajatuksia muun muassa siitä, miten nuoria olisi hyvä kohdata ja ottaa nuorten ajatukset ja ideat tosissaan ja kannustivat tukemaan nuorisovaltuustotoimintaa. Lisäksi nuoret puhuivat nuorten ja päättäjien välisestä vuorovaikutuksesta ja ehdottivat käytännön ideoita kohtaamisen toteuttamiseen ja nuorten huomioimiseen.

Nuksu järjesti ensimmäistä kertaa koskaan Keski-Suomen nuorisovaltuustojen leirin 10.-11.2. Nuorisokeskus Piispalassa Kannonkoskella. Leirin tavoitteena oli saada kuntien nuoret ja aikuiset verkostoitumaan, oppimaan toinen toiselta ja kohtaamaan muita nuoria ja aikuisia sekä saamaan intoa omaan vaikuttamistoimintaan.

Leiri oli osa Osallistuva nuoriso – osallistava kunta -hanketta, joka edistää Keski-Suomen lasten ja nuorten toimijuutta ja paikallistason vaikuttamistoimintaa, mm. lasten ja nuorten äänen kuulumista kuntahallinnossa ja muissa yhteisöissä. Hanketta rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto.

Nuorten Keski-Suomi oli yksi osatoteuttajista SERPA – Nuorten työllisyyden edistäminen osallistavalla kokeilukulttuurilla –hankeessa, jota JAMK hallinnoi ESR:n rahoittamana vuosien 2015-2016 ajan. Hankkeessa toteutettiin kuusi (6) pilottiryhmää, jotka niin ikään saavat vapaat kädet suunnitella ryhmän toimintaa omien ideoiden, tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Hankkeen tuloksena syntyi vapaaehtoisuuteen sekä vertaisohjaajuuteen ja -ryhmätoimintaan perustuva Serpa-ryhmätoimintamalli, joka haastaa perinteiset työllistämistoimet. Serpa-ryhmätoiminnassa on tarkoitus mahdollistaa nuorille koulutukseen ja työelämään liittyvien ongelmien ratkaisua itse, kokeilukulttuurin keinoin.

Serpa -ryhmätoimintamallia on esitelty eri toimijoille syksyn 2016 aikana ja se on saanut positiivisen kiinnostuneen vastaanoton. Erityisesti keskustelua on herättänyt kohtaamisen tärkeys sekä asiantuntijuudesta luopuminen.

Kun nuoret saavat kokemuksen, että saavat itse vaikuttaa elämänsä päätöksiin, nousee myös motivaatio ja aktiivisuus. Nuoret tarvitsevat usein aikaa ja vertaisten kohtaamista pohtiakseen elämänsä suuria kysymyksiä. Vertaisryhmätoiminnassa ja erityisesti vertaisohjaajan tuella nuoret saavat helpommin olla itse toimijoina, joka taas lisää oppimista ja vastuunottoa.

Serpa- hanketuloskortti:  www.hanketuloskortti.fi/hanketuloskortti/serpa/

Serpa-ryhmätoiminta, nettisivut (täydentyy v. 2017):  www.oppimateriaalit.jamk.fi/serpa/

 

Lisätietoja:

Carita Hännivirta
carita.hannivirta[ät]nuortenkeskisuomi.fi
puh. 044 0124 606

Keski-Suomessa ja Kainuussa ollaan edelläkävijöinä nuorten maakunnallisen vaikuttamistoiminnan tukemisessa, nyt toiminta laajenee valtakunnalliseksi.

Keski-Suomessa toteutettu maakunnallinen nuorten vaikuttamistoiminta, Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmä, on toiminut Kainuun nuorisovaltuuston ohella uranuurtajana nuorten maakunnallisen vaikuttamisen edistäjänä. Vuoden 2019 alusta tulevan maakuntahallinnon uudistuksessa kaikkiin maakuntiin perustetaan nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.

Nuorten Keski-Suomi ry lähtee Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksen turvin kehittämään nuorten vaikuttamistoimintaa valtakunnallisesti eteenpäin. Hankkeessa etsitään ratkaisuja ja toimintamalleja, miten nuorten ääni ja erilaiset nuoret saadaan mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen siten, että se palvelee sekä hallinnon että erilaisten nuorten tarpeita. Ensi vuonna toimintaa toteutetaan pilottialueilla ja jatkossa toiminta laajenee.

Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmä on tiiviisti mukana toiminnan kehittämisessä. Nuorista koostuvan maakunnallisen vaikuttajaryhmän tehtävänä on tuoda nuorten asioita ja mielipiteitä päättäjien korviin sekä innostaa ja kannustaa muita nuoria vaikuttamaan. Ryhmään osallistuvat nuoret edustavat toiminnassa myös omaa kuntaansa – jokaiselle Keski-Suomen kunnalle on varattu ryhmään kaksi paikkaa. Ryhmän jäsenet valitaan syksyisin järjestettävässä nuorten vaikuttamistapahtumassa, Nuorisofoorumissa.

 

Lisätietoja Nuorten ääni uudessa maakunnassa -hankkeesta

Eeva-Liisa Tilkanen
eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
p. 040 552 8070

 

Lisätietoa Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmän toiminnasta

Laura Saartoala
laura.saartoala@nuortenkeskisuomi.fi
p. 0440 124 606

Perinteiset Joulumarkkinat järjestettiin Jyväskylän Hipposhallissa lauantaina 10.12.2016 klo 10-15

“Vilinää melskettä, helinää helskettä…” oli jälleen Hipposhalli täynnä. Myyntipaikat olivat jälleen suuressa suosiossa ja halli täyttyy lähes 190 iloisesta myyjästä. Markkinamyyjistä suurin osa on ollut mukana myös aiempina vuosina, mutta myös uusiakin tulokkaita oli joukossa. Tämä kertoo perinteisten markkinoiden vankkumattomasta ja kasvavasta suosiosta.

Hippoksen Joulumarkkinoilta löytyi joulupöytään mm. leivonnaisia ja erilaisia jouluisia herkkuja sekä pukinkonttiin koruja, käsitöitä ja hyvinvointituotteita. Myyjät nostivat esille ekologisuuden, kotimaisuuden ja käsintehtyjen -tuotteiden merkityksen. Mutta ostettavaa, nähtävää, maisteltavaa sekä haisteltavaa löytyi moneen lähtöön, myös pienellä budjetilla.

Edellisvuosien tapaan tapahtumassa oli turvallinen leikkipiste lapsille, eli Jyvässeudun 4H-yhdistyksen Puuhaparkki. Ostoskierroksen ajaksi perheen pienimmät pystyi jättämään askartelemaan, pelailemaan ja pomppimaan pomppulinnaan. Puuhaparkissa oli mahdollisuus saada myös jouluinen kuva poskelle ja lapsia ilahdutti Topi-Nalle.

Vuonna 2017 Hippoksen Joulumarkkinat järjestetään lauantaina 9.12.2017 klo 10-15.

Lue lisää: Hippoksen Joulumarkkinat

1 14 15 16 17