Tag

ilmastonmuutos

“Nuorten tulisi olla tekemässä päätöksiä nykypäivän ilmastonmuutoskeskustelussa”, sanoo Mea Vähä-Jaakkola. Heinäkuun 16. hän on nuorena vaikuttajana edustamassa Satakunnan maakunnallista nuorisovaltuustoa Nuoret vaativat: “Tuntekaa vapina – ilmastokapina!” -keskustelutilaisuudessa Porin SuomiAreenassa.

Halu vaikuttaa on tullut omasta taustasta sijaishuollossa. Vähä-Jaakkola kertoo nähneensä asioita, joita voisi tehdä paremmin ja paikkoja, joissa ihmisiä voisi ottaa paremmin huomioon. Kuultuaan nuorisovaltuustotoiminnasta, Vähä-Jaakkola ajatteli, että se voisi olla hyvä väylä päästä vaikuttamaan niihin asioihin. Vaikuttamistyö vei mennessään. Tie oman kotikunnan nuorisovaltuustosta on vienyt muun muassa Porin kaupunginvaltuustoon edustamaan paikallista nuorisovaltuustoa. Nykyään Vähä-Jaakkola toimii myös valtakunnallisesti Suomen nuorisovaltuustojen liiton hallituksessa pitämässä huolta, että nuoret pääsevät valtuustojen kautta aidosti vaikuttamaan omiin asioihinsa.

Vähä-Jaakkolaa on ajanut eteenpäin erityisesti halu puuttua epäkohtiin nuorten vaikuttamistoiminnassa. Esimerkiksi kaikkien nuorten edustaminen on yksi niistä. 

“Yksi osallisuuden pääkysymyksistä on, miten saada kaikkien ääni kuuluviin,” Vähä-Jaakkola sanoo.

Hän painottaa, kuinka nuorten osallisuudessa tärkeää on nimenomaan muiden nuorten osallistaminen ja nuorten välisten ennakkoluulojen purkaminen. Erilaiset mielipiteet ovat rikkaus, ja niiden avulla voidaan ottaa helpommin muutkin huomioon.

Vähä-Jaakkola pitää nuorten vaikuttamista erityisen tärkeänä, ja nostaa esimerkkinä nuorten ilmastovaikuttamisen, joka on myös aiheena SuomiAreenan paneelikeskustelussa. Erityisesti ilmastoasioissa nuorten vaikuttaminen on tärkeää, sillä nyt tehtävät päätökset muovaavat nuorten ja koko yhteiskunnan tulevaisuutta.

Vähä-Jaakkolan mielestä nuoret voisivat myös tuoda uutta näkökulmaa ilmastokeskusteluun ja toimia omien mielipiteidensä avulla liimana eri poliittisten ryhmien enemmän tai vähemmän taipumattomien agendojen välillä. Hän sanoo, että nuoret poliittisina ja epäpoliittisina toimijoina “aikuisten politiikassa” ovat vapaampia tuomaan esiin aitoja omia mielipiteitään. Siten voitaisiin ajaa yhdessä nimenomaan nuorten asiaa, ilman että tavoite leimautuisi esimerkiksi jonkun puolueen omaksi.

Nuorten vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisessa on Vähä-Jaakkolan mukaan tuoda asiaa esille ja reagoida siihen. Hän muistuttaa, että on myös nuorten vastuu olla aktiivisia ja ottaa yhteyttä päättäjiin. Esimerkiksi kansanedustajat ovat yhtä lailla lasten ja nuorten, kuin äänioikeutettujenkin edustajia.

“On meidän vastuulla peräänkuuluttaa päättäjiltä vastuuta”, Vähä-Jaakkola painottaa.

Ja näitä nuorten reaktioita ilmastonmuutokseen on jo nähtykin. Esimerkiksi kansainvälisenä ilmastolakkopäivänä tuhannet lapset ja nuoret osoittivat mieltään paremman ilmastopolitiikan puolesta. Nuorten ilmastoaktivismi on positiivisen palautteen lisäksi herättänyt kuitenkin myös nihkeitä ja vähätteleviä reaktioita. Vähä-Jaakkola toteaa, että nuorilla on jo aiempaa enemmän tilaa ilmastokeskustelussa, mutta esimerkiksi nuorten ilmastolakot ovat saaneet paljon kritiikkiä. Vielä on siis parannettavaa. Turhauttavaa on myös aikuisten suusta usein kuultu kysymys: “Miten te ratkaisette ilmastomuutoksen?” Asiantuntijuus ei pitäisi olla vaatimus sille, että nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on aitoa ja se pitäisi ottaa vakavasti.

Vähä-Jaakkola haluaa innostaa kaikkia nuoria ennakkoluulottomasti mukaan vaikuttamistoimintaan, mutta samalla myös muistuttaa muita nuoria vaikuttajia tärkeästä työstään ja siitä, mitä he ovat jo saaneet aikaan: 

“Olkaa iloisia pienistä asioista, koska koko maailmaa ei pysty parantamaan kerralla, etkä todellakaan yksin.”

Teksti: Ilona Siistonen

 

Mea Vähä-Jaakkola on panelistina SuomiAreenan Nuoret vaativat: “Tuntekaa vapina, ilmastokapina!” -keskustelutilaisuudessa Purje-lavalla tiistaina 16.7. kello 14.30-15.30. Satakunnan nuorisovaltuuston toimintaan voi käydä tutustumassa Puuvillan nuorisotiloissa paneelin jälkeen kello 16.00-18.00.

“Ilmastotekoja!”, huuto kaikuu Jyväskylän kompassilla, jossa joukko nuoria seisoo päättäväisinä pahvikyltit käsissään. On 15. maaliskuuta 2019, kansainvälinen ilmastolakkopäivä, ja tuhannet koululaiset kymmenissä eri kunnissa ympäri Suomen ovat kokoontuneet osoittamaan mieltään ja vaatimaan päättäjiltä muutosta. Tämän liikehdinnän on aloittanut viikoittaisilla koululakoillaan 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg, jota voidaan pitää nuorten ilmastoaktivismin keulakuvana.

Ilmastonmuutos on nuorille yksi tämän päivän suurimmista huolenaiheista. On itsestäänselvyys, että päätöksillä, joita tehdään tänä päivänä ilmastonmuutoksen hidastamisen suhteen, on eniten vaikutusta nimenomaan nuorten tulevaisuuteen. Vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut, ja yli kaksi kolmasosaa vastanneista koki epävarmuutta tai turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi joko melko paljon tai erittäin paljon. Myös vasta viime vuosina yleisesti tunnistettu ja myös nuorten keskuudessa yleistynyt huolestuneisuus kielii alati kasvavasta pelosta ilmaston ja maapallon tulevaisuudesta. Ilmiön laajuudesta kertoo myös se, että nyt sillä on jo nimikin: ilmastoahdistus.

Kun ajattelen ilmastonmuutosta, tunnen pelkoa ja turhautumista. Pelkoa tulevaisuudesta ja turhautumista siitä, kuinka asia tuntuu olleen tapetilla jo pitkään, mutta junnaamme silti vain paikoillaan. Ei siksi etteikö olisi olemassa työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vaan siksi, että isoja päätöksiä ei uskalleta tehdä.

Vaikka ilmastoahdistus voi aiheuttaa kädettömyyden tunnetta, se on myös herättänyt nuorissa halun korottaa ääntään. Mikko Piispan ja Sami Myllyniemen vuoden 2018 nuorisobarometrin pohjalta kirjoitetussa artikkelissa todetaan, että nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on yhteydessä nuorten aktiivisuuteen poliittisessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tärkeinä vaikuttamiskeinoina nuoret pitävät äänestämisen lisäksi esimerkiksi mielenosoituksia sekä kulutustottumuksien muuttamista kestävämpään suuntaan.

Myös sosiaalinen media on nuorille oleellinen työkalu ilmastokeskustelussa. Se on tehokas väylä levittää tietoisuutta ja herätellä keskustelua seuraajien kesken, sillä kynnys osallistua keskusteluun on suhteellisen pieni ja tavoitettu ihmismäärä siihen nähden suuri. Näkyvyyttä saa erityisesti, jos päivitystä jaetaan laajemmin eteenpäin. Esimerkiksi tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivänä 15. huhtikuuta monet nuoret, sekä vaikutusvaltaiset somepersoonat osallistuivat keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Nuoret saivat tietää myös Jyväskylän koululaisten ilmastomielenosoituksesta nimenomaan Instagramissa julkaistun ja jaetun päivityksen avulla. Kuitenkin vaikka ilmastonmuutos on toistuva aihe sosiaalisessa mediassa, kannanotot usein jäävät sinne, eivätkä ulotu yleiseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta.

Näiden vaikuttamisen keinojen rinnalle on maailmanlaajuisesti noussut myös ilmastokanteiden tekeminen. Näiden nuorten tekemien kanteiden tavoitteena on saada aikaan päätöksiä, joiden avulla päästöjä saadaan rajoitettua. Ehkä kunnianhimoisin suunnitteilla oleva kanne on portugalilaislasten ja -nuorten käsialaa, sillä tarkoituksena on haastaa jopa 47 eri valtiota ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden seuraamista rajuista maastopaloista alueella, josta lapset ja nuoret ovat kotoisin. Ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin perehtynyt tutkijatohtori Heta Heiskanen kertoo artikkelissaan, että on oletettavaa, että yhdenkin ilmastokanteen menestyminen vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutosta koskevan oikeuskäytännön kehittymiseen. Kanteet kertovat nuorten kasvavasta halukkuudesta vaikuttaa, mutta myös siitä, kuinka hälyttävän suureksi heidän kantama huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut.

Jotta nuoret voivat vaikuttaa, heille täytyy antaa mahdollisuus siihen. Heidän äänelleen täytyy antaa tilaa ja heidän sanoilleen painoarvoa. Nuoret haluavat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Nuoret haluavat päätöksiä ja konkreettisia toimia. Nuoret haluavat ilmastotekoja. 

Teksti: Ilona Siistonen

Kirjoittaja työskentelee heinäkuussa 2019 Nuorten maakunta -hankkeen viestintäassistenttina.

 

Tiistaina 16.7. Porin SuomiAreenalla Nuoret vaativat: “Tuntekaa vapina, ilmastokapina” -paneelissa jatketaan keskustelua nuorten ilmastovaikuttamisesta.

Nuorten ilmastolakko

Nuorten ilmastoaktivismi on noussut näkyville tämän vuoden aikana ilmastolakkoina, marsseina, keskusteluina ja kannanottoina. Kuullaanko nuorten ilmastohuolta kuitenkaan päätöksenteossa? Miten ilmastonmuutosta voitaisiin torjua ja miten nuorten ilmastoaktivismia tuettaisiin parhaiten?

Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureudutaan tiistaina 16.7. Porin SuomiAreenalla Nuoret vaativat: ”Tuntekaa vapina – ilmastokapina” -keskustelutilaisuudessa. Nuorten ilmastoaktivismista keskustelevat opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo Sitrasta, Planin lastenhallituksen puheenjohtaja Minttu Saarinen sekä lukiolainen, nuori vaikuttaja Mea Vähä-Jaakkola Satakunnan maakunnallisesta nuorisovaltuustosta SataNuvasta.

Nuorten ääni kuuluu keskustelutilaisuudessa monella tavalla. Paneelikeskusteluun osallistuvien nuorten lisäksi lavalla kuullaan kolmen vaikuttajanuoren puheenvuoro. Lisäksi Nuorten Suomi ja Plan International ovat keränneet nuorilta kysymyksiä ja teemoja keskustelua varten. Kysymyksiä on kerätty talven ja kevään 2019 aikana eri puolilla Suomea.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Nuorten Suomi, All-Youth-tutkimushanke, Plan International ja Sitra.

 

SuomiAreena: Nuoret vaativat: ”Tuntekaa vapina – ilmastokapina!”

Tiistai 16.7. klo 14.30–15.30 | Purje, Raatihuoneenpuisto

 

Kuva: Milla Lähtevänoja

Olen kasvanut lapsuuteni maalla ja ympärillä on siis aina ollut luontoa. Se, että kesällä on voinut mennä uimaan puhtaaseen järviveteen tai metsästä on voinut kerätä terveellisiä marjoja, on vaikuttanut siihen, että olen oppinut arvostamaan luontoa. Se arvostus tarkoittaa sitä, että teen kaikkeni sen puolesta, että voin säilyttää sen etuoikeuden nauttia puhtaasta luonnosta. Tämän myötä olen ajautunut vaikuttamaan ympärilläni olevaan yhteiskuntaan ja kirjoitan tässä Nuorten Agenda2030-jäsenenä.

Viime vuotisen nuorisobarometrin mukaan 70 prosenttia nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Mutta kuinka ilmasto voi nyt, kun olemme näin huolestuneita?

Ihmiskunta on aina pyrkinyt kehittämään toimintaansa ja edistymään. Olet kuullut historian tunneilla, kuinka teollistuminen ja internetin keksiminen on vauhdittanut ihmiskunnan kehitystä ja muuttumista nykyisenlaiseksi maailmaksi. Kuitenkin nyt on huomattu, että näin huoleton raaka-aineiden kulutus ja päästöjen tuottaminen on mennyt liian pitkälle ja se on jo muuttanut ympäristöä.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella ajasta ennen teollisuuden kehittymistä ja mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään ennen vuotta 2050. Tämän rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Kuitenkin tietoisuus ja huoli ympäristön tilasta lisääntyy. Erityisesti yhä useampi nuori vaikuttaa harkitsemalla ostopäätöksiään tai syömällä enemmän kasvisruokaa. Mutta myös yhä useampi yritys on alkanut ajattelemaan vastuullisuutta ja jättämään jälkeä maailmassa. Positiivisia malliesimerkkejä löytyy myös edelläkävijäkunnista, joissa pyritään esimerkiksi siihen, että ylimääräisiä päästöjä ei syntyisi. Tällaisia hiilineutraaleiksi pyrkiviä kuntia on Suomessa jo 47. Tämä kertoo siitä, että muutosta vanhoissa tottumuksissa on jo tapahtumassa.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä meidän pitää muuttaa tottumuksiamme vielä entisestään, jotta tavoitteisiin päästään. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmiskunnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista jää meidän nuorten ja tulevien sukupolvien kannettavaksi. Siksi on tärkeää, että meidän nuorten ajatuksia, asenteita ja toiveita ilmastoasioihin liittyen kuunnellaan ja otetaan aidosti huomioon.

Kehotan, että etsit oman tapasi vaikuttaa. Kokeile, voisitko käyttää enemmän julkista liikennettä tai ostaa uusia vaatteita vain silloin kun niitä todella tarvitsee. Voisitko joskus vaihtaa lihan kasviksiin, kierrättää kotona roskat tai vaikuttaa yhteiskuntaan erilaisten ryhmien kautta tai äänestämällä vaaleissa ilmastotietoista ehdokasta. Yksi idoleistani, Greta Thunberg on erinomainen esimerkki siitä, mitä yksittäinen ihminen voi omalla toiminnalla saada aikaan.

Olen itse muuttanut viime aikoina ruokavaliotani kasvispainotteisempaan suuntaan. Saan perheeltäni usein kommentteja siitä, eivätkä he oikein ymmärrä vegaanista ruokavaliota. Se on minusta harmillista, sillä toivon, että vanhempani ymmärtäisivät kuinka tärkeää se on minulle. En menetä mitään sillä, että en syö lihaa, vaan muutos on enemmänkin asenteesta ja omasta suhtautumisesta kiinni. Vaikka nykypäivänä kynnys tehdä rohkeita päätöksiä voi olla korkea, niin kehotan olemaan sisukas, oli kyse sitten pukeutumistyylistä tai luonnon puolustamisesta. Tehdessäsi näin, kerro omista mielipiteistäsi ja siitä mitä se merkitsee sinulle.

Sen lisäksi kannattaa seurata uutisia, sillä niiden kautta voi oppia joka päivä uusia asioita ja pysyä tietoisena maailman menosta. Ota myös kantaa ympäröivään maailmaan, sillä muutos parempaan suuntaan lähtee pienistäkin asioista. Meissä nuorissa on voimaa, olemme fiksuja ja olen huomannut, että meitä myös halutaan kuulla. Kirjoita mielipidekirjoitus, ilmaise ajatuksesi ja huolesi sekä vaadi muutosta. Emme tarvitse uusia ideoita, sillä meillä on kaikki tieto ratkaisujen saamiseksi. Jos haluamme vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen, meidän täytyy heti ryhtyä toimiin yhdessä.

Jonna Könkkölä,
Nuorten Agenda2030-jäsen