Tag

Nuorten ääni esiin

Lapin hyvinvointialueen kanssa toteutettu Hyvinvointia!-peli keräsi noin 900 lappilaisen nuoren ajatukset yhteen. Lappilaiset nuoret haluavat aikuisten puuttuvan ensimmäisenä kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön. Tuloksia hyödynnetään muun muassa Lapin hyvinvointialueen palvelustrategiassa. Palvelustrategiassa määritellään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan hyvinvointialueen asukkaille.

Hyvinvointia!-pelin suunnittelu alkoi maaliskuussa 2023. Mukana suunnittelussa oli laaja joukko hyvinvointialueen toimijoita: osallisuustyöntekijöitä, perhekeskuskoordinaattoreita sekä sosiaali- ja terveysalan johtajia.

Peliä testattiin Rovaniemellä Muurolan koulussa sekä nuorisotila Murkussa toukokuussa 2023. Peliä kehitettiin edelleen nuorten antamien kehittämisehdotusten pohjalta. Peliä mainostettiin kuntajohtajille, sivistysjohtajille sekä opettajille loppukeväästä alkusyksyyn.

Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön

Peliä pelattiin elokuussa kolmen viikon ajan Lapin oppilaitoksissa. Pelissä nuoret kertoivat ajatuksiaan ajankohtaisiin teemoihin. Nuoret tekivät muun muassa ajatuskarttoja turvallisista aikuisista ja meemejä, jotka kuvastavat heidän mielestään Lappia.

Nuoret toivoivat lisää tietoa hyvinvointialueesta sekä sen palveluista. Tiedon pitää olla riittävän selkeää ja kaikille ymmärrettävää. Nuoret kokivat, että sähköisiä palveluita tarvitaan, mutta ne eivät saa kokonaan korvata kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia ympärilleen, jotka esimerkiksi puuttuvat erilaisiin ongelmiin.

Pelin tuloksista koottiin julkilausuma, joka pohjautuu nuorten vastauksiin. Julkilausuma jaetaan Lapin hyvinvointialueen päättäjien, johdon ja palvelujen järjestämisohjelman laatijoiden tietoon. Lisäksi julkilausuma jaetaan Lapin alueella kuntiin, sidosryhmille sekä medialle. Tutustu julkilausumaan TÄÄLTÄ

Nuorten esittämiin kysymyksiin pääsi vastaamaan aluehallituksen jäsen Ilkka-Petri Välitalo. Katso videohaastattelu TÄÄLTÄ

Lue lisää:

https://lapha.fi/w/nuoret-toivovat-aikuisten-puuttumista-kiusaamiseen

https://www.nuortensuomi.fi/hyvinvointia-peli/

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuvassa nuoria lattialla ja tuoleilla istumassa ryhmässä, iloisia ja nauravaisia kasvoja.
Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on ollut reilun vuoden verran hyvinvointialueiden tukena nuorten osallisuuden edistämisessä. Hanke on tarjonnut hyvinvointialueille maksuttomia koulutuksia ja sparraushetkiä niin nuorille kuin aikuisille. Lisäksi alueilla on tehty useampi menetelmäkokeilu.

Ensimmäisen hankevuoden aikana kaikilta hyvinvointialueilta tavattiin nuorten osallisuuden parissa toimivia työntekijöitä ja viranhaltijoita. Alueiden työntekijöille ja viranhaltijoille annettiin räätälöityä tukea osallisuustyön käynnistykseen. Hankkeessa pidettiin usean alueen kanssa tuki- tai sparrailutapaamisia, autettiin pistemäisesti eri tilanteissa sekä tehtiin aikajänteeltään pidempiä tukiprosesseja.

Nuorten osallisuuden parissa toimiville työntekijöille luotiin yhteinen Nuorten hyvinvointialue -verkosto. Verkostossa on mukana myös järjestöjä ja maakuntaliittoja, jotka ovat mukana esimerkiksi alueen nuorisovaltuuston ohjaamisessa. Verkosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Verkostolle on luotu oma säännöllisesti päivittyvä materiaalipankki, jossa on hyödyllistä tietoa nuorten osallisuuteen liittyen. Verkostosta voit lukea lisää täällä: nuortensuomi.fi/nuortenaanialueilla

Ensimmäisen vuoden aikana ehdittiin myös kokeilemaan erilaisia menetelmiä ja työkaluja nuorten kuulemiseen hyvinvointialueilla. Hyvinvointia!-pelillä kuultiin  tai kuullaan nuoria Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä sekä Lapissa. Nuorilta kerättiin tietoa ja samalla nuoret pääsivät vaikuttamaan muun muassa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen työhön ja valmisteilla olevaan palvelustrategiaan. Pohjois-Savossa kokeiltiin myös Vaikuta!-teemapäivää kahdella paikkakunnalla. Teemapäivissä nuoret pääsivät kehittämään palveluita sekä kertomaan ajatuksiaan tulevaan hyvinvointialueen strategiaan.

Menetelmäkokeiluja tehty tai tekeillä:

  • Erätauko-keskustelu (Kanta-Häme, Etelä-Savo, Itä-Uusimaa)
  • Hyvinvointia!-peli (Pohjois-Savo, Kanta-Häme, Lappi)
  • Vaikuta!-teemapäivä (Pohjois-Savo)
  • Digiraati (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala)

Hyvinvointialueille on luotu myös mm. valtuustoaloitepohjia aluevaltuutetuille sekä materiaalipankki alueellisille nuorisovaltuustoille. Lisäksi hyvinvointialueista on tehty useampi video.

”Täyttä asiaa, suoraan nuorilta”

Millainen on matalan kynnyksen palvelu? Miten moninaisuus tulee huomioida nuorten kanssa työskennellessä? Muun muassa näihin kysymyksiin eri taustoista tulevat nuoret pääsivät vastaamaan Kohtaa meidät -webinaarissa maaliskuussa. Webinaarissa nuoret kokoontuivat keskustelemaan toiveistaan ja kokemuksistaan sote-palveluissa. Webinaari järjestettiin yhteistyössä Moniheli ry:n Mikki sulle -hankkeen, Diakonissalaitoksen Nuorten Ohjelman, Seta ry:n, Vamlaksen, THL:n Sokra-hankkeen ja kansallisen lapsistrategian kanssa.

Tilannekatsaus nuorten osallisuudesta hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden nuorten osallisuuden tilanteesta kerättiin ensimmäisenä hankevuonna tietoa yksiin kansiin. Tilannekatsaus sisältää muun muassa tietoa nuorisovaltuustoista, esimerkkejä hyvinvointialueiden ja maakuntaliittojen yhteistyöstä sekä nostoja erilaisista osallisuutta edistävästä toiminnasta.

Hyvinvointialueet kehittyvät koko ajan myös nuorten osallisuuden osalta. Tämä onkin suuntaa antava katsaus tilanteesta. Syvemmät analyysit tehdään myöhemmin hankkeen aikana. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen tilanteesta tehdään tarkempi selvitys syksyn 2023 aikana ja julkaistaan vuoden 2024 alussa.

Tutustu tilannekatsaukseen TÄSTÄ

Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten äänet kuuluviin

Huhtikuussa alkaneen toisen hankekauden aikana on tarkoitus kehittää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten äänen kuulumista hyvinvointialueilla. Ensi syksylle on suunnitteilla muun muassa kaksi Mikä vituttaa? -iltaa nuorille mielenterveyspalveluiden kehittämistä varten.

Mukaan mahtuu myös muita kokeiluja ja etsimmekin tällä hetkellä teemasta kiinnostuneita hyvinvointialueiden palveluiden kehittäjiä ja muita nuorten parissa toimivia tahoja. Jos aihe herättää kiinnostusta, ota rohkeasti yhteyttä osallisuuden asiantuntijaan Laura Saartoalaan!

Työntekijän välikatsaus: mitä jäi käteen ensimmäisestä hankevuodesta?

Kesän 2022 aikana siirryin edellisestä työstäni tähän hankkeeseen töihin. Huomasin pohtivani, mitä kaikkea hanke tulisi tarjoamaan seuraavaksi.

Enpä olisi uskonut, että työ veisi näin mukanaan. Hanketiimimme on uskomaton pakkaus erilaisia vahvuuksia, joita käytetään yhdessä yhteisen tavoitteen edistämiseksi. Tiimissämme uskaltaa nauraa, itkeä ja olla eri mieltä. Ensimmäiseen hankevuoteen on sisältynyt myös pari mahtavaa harjoittelijaa, jotka ovat tuoneet apua hankkeen työhön ja ottaneet oman paikkansa tiimissämme.

Hanketiimin lisäksi on onni olla osa Nuorten Suomen toimiston porukkaa. Toimistolta löytyy ihmisiä, joihin voi tukeutua missä tahansa tilanteessa. Töitä tehdään intohimolla, mutta rennolla otteella. Niin hanketiimissä kuin toimiston väen kanssa saa tuntea vahvaa osallisuuden kokemusta.

Erityisen iloiseksi tekee se, kuinka mahtavia hyvinvointialueiden työntekijöitä nuorten osallisuuden parissa työskentelee. Hyvinvointialueilta löytää työntekijöitä ja viranhaltijoita, jotka kaiken kiireen ja suurien työmäärien keskellä pyrkivät aidosti edistämään nuorten osallisuutta ja kuulemaan nuoria. Menetelmiä, vinkkejä ja työkaluja löytyy jaettavaksi vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei ole hyötyä, jos ei ole myönteistä asennetta toimintaa kohtaan.

Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja siksi on tärkeää, että nuoret itse pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin ja palveluihin. Nuorten osallisuuteen panostaminen onkin investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun palveluita kehitetään yhdessä nuorten kanssa, palveluista tulee nuorille sopivampia. Merkityksellinen osallistumisen kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuoren hyvinvointia sekä vahvistavat itseluottamusta ja turvallisuuden tunnetta, vähentäen näin nuorten syrjäytymistä.

Hyvinvointialueilla ollaan vielä todella alussa monessakin asiassa. Ja onneksi ollaan, sillä nyt on loistava hetki rakentaa perusteista asti nuorilähtöisiä hyvinvointialueita. Työ jatkukoon yhdessä!

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuva: Werneri Turunen

Alkuvuodesta päätetty valtion lisätalousarvio sisälsi hyviä uutisia hyvinvointialueille. Lisätalousarviossa hyvinvointialueet saavat yhteensä 350 miljoonaa euroa uutta valtionavustusta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtymästä aiheutuviin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.

Lisätalousarvio tarjoaa hyvinvointialueille mahdollisuuden valita kehittämiskohteeksi myös osallisuuden, joka usein jää resurssipulan jalkoihin. Nyt kun lisärahoituksen käytöstä päätetään, kannustammekin aluevaltuutettuja vahvistamaan osallisuutta hyvinvointialueilla alusta alkaen kokeilemalla rohkeasti erilaisia keinoja ottaa asukkaat ja asiakkaat mukaan päättämään yhteisistä asioista.

Erityisesti lasten ja nuorten mukaan ottaminen on syytä ottaa suurennuslasin alle. Lapset ja nuoret ovat noin kolmasosa koko Suomen väestöstä, mutta heidän äänensä ei kuulu vaaleissa eikä aluevaltuustoissa. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa. Tarvitaankin erilaisia keinoja, joiden kautta myös nuorten näkemykset kuuluvat päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Näitä voivat olla esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen perustelumuistiossakin mainitut asukaspaneelit, -raadit ja nuorten vaikuttamistapahtumat.

Nuorten osallisuuteen panostaminen on hyvinvointialueille investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Palveluita yhteiskehittämällä saadaan paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita, joista tiedetään aiempaa paremmin ja joihin myös hakeudutaan oikea-aikaisemmin. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa vahvistavat paitsi demokratiaa, myös nuorten itseluottamusta, hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Lopputuloksena saadaan hyvinvoivia asukkaita, tyytyväisiä asiakkaita ja säästettyjä euroja.

Kirjoittajina Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen työntekijät Laura Saartoala Nuorten Suomesta, Ella Rouhe Nuorten Akatemiasta ja Milla Lamminsivu Nuva ry:stä.

Mielikirjoitus on julkaistu:

4.5.2023 Turun Sanomissa, Keskipohjanmaassa ja Lapin Kansassa
5.5.2023 Länsi-Suomessa ja Iisalmen Sanomissa
8.5.2023 Kainuun Sanomissa

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Pohjoissavolaiset yläkoulu- ja toisen asteen ikäiset nuoret pääsivät syksyllä 2022 kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Osallistumalla peliin nuoret saivat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista. Peliä pelasi noin 200 oppilasta ympäri Pohjois-Savoa.

Hyvinvointia! -peli on Nuorten Suomi ry:n luoma peli, jossa nuoret saavat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja pääsevät kertomaan omia näkemyksiään hyvinvointipalveluiden kehittämisen tueksi. Pelialustana käytetään Seppo.io-oppimisalustaa. Pelin tavoitteena on tarjota nuorille tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista pelillisen menetelmän kautta. Pelissä nuoret kertovat ajatuksiaan ja mielipiteitään esimerkiksi kuntien, hyvinvointialueiden, oman koulunsa sekä muiden toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Tehtävät ovat joko informatiivisia tai mielipidettä kysyviä.

Nuoret nostivat esiin vastauksissaan erityisesti mielenterveyspalveluiden pitkät jonot. He toivoivat, että nuorten huolet otettaisiin tosissaan. Lisäksi esimerkiksi kouluihin tarvitaan lisää turvallisia aikuisia, joilla on aikaa pysähtyä ja kiinnostusta keskustella nuorten kanssa.

Myös kiusaamisen ehkäisy näkyi useammassa vastauksessa. Nuoret toivoivat, että kiusaamiseen puututaan kunnolla ja sitä pyritään ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Nuoret kokivat, että nuorille voitaisiin järjestää erilaisia tapahtumia, joissa pystyisi tutustumaan uusiin ihmisiin.

Pelin tuloksia viedään eteenpäin osaksi palveluiden kehittämistä ja päätöksentekoa. Tuloksia on esitelty jo muun muassa perustason mielenterveystoimijoiden verkostotapaamisessa.

Pohjois-Savon Hyvinvointia!-pelin koonnin pääset katsomaan TÄÄLTÄ

Tutustu Pohjois-Savon demo-peliin kirjautumalla pelaajana osoitteessa: play.seppo.io. Syötä pin-koodi: AEGA9G

Lisätietoja: osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Hyvinvointia!-pelin järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuvassa nuoria ja aikuisia keskustelemassa yhdessä.

Päättäjät ja nuoret kokoontuivat syksyllä 2022 yhteen Erätauko-keskustelun äärelle Hämeenlinnassa, Lopella ja Forssassa. Keskusteluissa oli mukana muun muassa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja, hyvinvointialueen työntekijöitä, etsivän nuorisotyön tekijöitä sekä eri taustoista tulevia nuoria. 

Keskustelujen aiheena oli nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tärkeimpinä toiveina keskusteluissa nousivat esiin monipuoliset vaikuttamiskeinot, päättäjien ja työntekijöiden jalkautuminen nuorten pariin sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Keskusteluissa syntyneitä oivalluksia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa ja -työssä.

Monipuoliset tavat vaikuttaa ja aikuiset nuorten luokse

Kuten on aiemminkin huomattu, yksi ja sama vaikuttamisen keino ei sovi kaikille. Yksi haluaa vastata kyselyihin, toinen taas osallistuu mieluiten kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun. Sama ajatus pätee myös nuoriin. Nuoret kaipaavat monipuolisia vaikuttamisen keinoja, jotta mahdollisimman monen nuoren ääni kuuluisi. Ja vaikka nuoret viettävät aikaa puhelimien ja muiden laitteiden äärellä, pelkkä digitaalisuus ei houkuttele kaikkia nuoria. Kyselyillä saadaan arvokasta tietoa, mutta aidosti kohtaamalla ymmärrystä nuorista ja heidän maailmastaan voidaan syventää entisestään.

Nuorten kuulemisessa on tärkeää huomioida, kenen turvallisessa tilassa toimitaan. On eri asia pyytää nuoret luokse kuin mennä sinne, missä nuoret ovat jo valmiiksi. Keskusteluihin osallistuneet nuoret toivovatkin, että päättäjät ja viranhaltijat jalkautuisivat kouluille, nuorisotiloille, sosiaalisen median alustoille ja muihin nuorille tuttuihin paikkoihin. Näin nuoret saisivat enemmän tietoa hyvinvointialueesta, ja päättäjät ja palveluiden kehittäjät voisivat kuulla nuorten ajatuksia.

“silmät aukesi, että meitä päättäjiä on vaikea lähestyä” -kantahämäläinen päättäjä

Positiivinen kokemus osallistumisesta vahvistaa omistajuutta ja halua sitoutua. Merkityksellinen osallistumisen kokemus kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa sekä pitovoimaa. Nuorten kiinnittymistä tarvitaan etenkin alueilla, joista nuoret muuttavat pois aikuistumisen kynnyksellä.

Helposti saavutettavia mielenterveyspalveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista keskustellessa nuoret kokivat haluavansa vaikuttaa erityisesti mielenterveyspalveluihin. Palveluiden tulisi olla nopeammin ja helpommin saavutettavissa kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.

Keskusteluissa toivottiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin voisi kävellä suoraan sisään, kun tilanne sitä vaatii. Nuoret toivoivat myös enemmän tietoa mielenterveyspalveluista, jotta nuoret tietäisivät mistä  ja miten apua saa. Kun kaikkia palveluita ei ole mahdollista saada yhdeltä luukulta tai palveluista ei tiedetä, tarvitaan turvallisia aikuisia ohjaamaan oikeaan paikkaan.

Nuorten kiinnostus vaikuttaa ei rajautunut pelkästään yhteen palveluun. Muita nuorille tärkeitä palveluita olivat kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, päihdetyö, ehkäisyneuvola, lastensuojelu, ensihoito ja vammaispalvelut. Kaikkien palveluiden osalta toivottiin, että palvelut ovat saatavilla lähellä nuoria paikkakunnasta riippumatta.

Oikeita asioita rennolla otteella ja selkeällä kielellä

Erätauko-keskustelut opettivat myös sen, ettei vaikuttamisen tarvitse olla vakavaa. Vaikka puhutaan vakavista ja tärkeistä aiheista, voi keskustelu olla tunnelmaltaan rento. Kuten eräs keskusteluissa ollut päättäjä totesi, “ei puhuta päättäjien slangia, vaan selkeää suomen kieltä. Ihan sama mitä sanon, jos kukaan ei ymmärrä sitä. Tärkeää on luonteva ja turvallinen ilmapiiri, jotta nuori voi ilmasta mielipiteensä.” 

Parhaimmillaan hyvään osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemukseen riittää nuorille turvallinen tila, riittävästi aikaa ja asia tai aihe, johon nuoret voivat aidosti vaikuttaa. Nuorilla riittää ajatuksia ja ideoita ja näkemyksiä, kunhan ensin menee nuorten luokse, kysyy ja aidosti kuuntelee.

Lue lisää Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen koosteesta TÄÄLTÄ

Lisätietoja: Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Erätauko-keskustelut järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

nuorten ilmastotiimi kouluttaa nuoria

Ilmastotiimin ja Nuorten Suomen yhteinen taival päättyy tältä erää tänä kesänä, kun Astetta coolimpaa koulutusta -hanke päättyy.  Erasmus+ -rahoitteinen hanke piti sisällään keskisuomalaisten ja pirkanmaalaisten nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten ilmastokoulutuksia. Laadukkaat ja innostavat koulutusmateriaalit ovat ilmastotiimin itse tekemiä ja kaikkien saatavilla TÄÄLLÄ

Ilmastotiimi ei silti häviä mihinkään, vaan jatkaa toimintaansa ja sinä voit tulla mukaan!

Keski-Suomen ilmastotiimi on ilmastovaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten ryhmä, joka on toiminut vuodesta 2019 lähtien. Toiminta on levinnyt myös Keksi-Suomen ulkopuolelle, sillä tiimiläiset ovat vuosien saatossa muuttaneet eri puolille Suomea.

Ilmastotiimi on mukana olleille nuorille tärkeä ja mukava paikka vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Ilmastokriisi voi ahdistaa, pelottaa ja turhauttaa, mutta ilmastotiimi tarjoaa nuorille mahdollisuuden olla osa ratkaisua ja toimia itse ilmaston hyväksi.  Sinäkin voit liittyä mukaan ilmastotiimiin, olit sitten Keski-Suomesta tai mistä tahansa! Kokoontumiset käydään pääasiassa etäyhteyksin, joten omalla kotipaikkakunnallasi ei ole väliä.

Mitä tulevaisuus sitten pitää sisällään? Ilmastotiimi jatkaa edelleen kouluttamista, haluaa järjestää erilaisia ilmastotempauksia ympäri Suomen, sitouttaa päättäjiä ilmastolupauksiin ja aloittaa oman podcastin! Podcastkärpänen puraisi, kun tiimiläiset pääsivät Nuorisokeskus Marttisen Vaikuta! -leirillä podcastvieraaksi! Kuuntele jakso: https://open.spotify.com/episode/5BD0pZCnl6RZbmZMvlCVC4

Jos haluat liittyä mukaan toimintaan, tilata ilmastokoulutuksen nuorille tai nuorten kanssa työskenteleville tai vaikka kysyä jotain ilmastotiimiltä onnistuu se Instagramissa @ksilmastotiimi. Tulevasta podcastista ja muutenkin ilmastotiimin toiminnasta viestitään tilillä aktiivisesti.

Olkoon tulevaisuus astetta coolimpi!

 

Kuva: Nuorten Suomen arkisto; Ilmastotiimi vetämässä Nuoren ilmastovaikuttajan koulutusta Nuorisokeskus Marttisessa huhtikuussa 2022.

asioita joita nuoret pitävät tärkeinä ystävät liikunta luonto

Nuori Suomi haluaa varmistaa, että eri taustoista tulevien nuorten ääni pääsee monimuotoisesti esiin. Kaikilla nuorilla pitää olla mahdollisuus toimia ja vaikuttaa.

Hyvinvointia! -pelissä keskisuomalaiset yläkoululaiset pääsivät syksyllä 2021 kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään kuntien, hyvinvointialueen ja muiden keskisuomalaisten toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Osallistumalla peliin nuoret saivat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista.

Hyvinvointia! -pelin vastauksissa korostui, nuorten toive päästä juttelemaan helposti ja luottamuksellisesti mieltä painavista asioista turvallisten aikuisten kanssa.

Lisäksi nuoret toivoivat, että nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat otettaisiin tosissaan ja, että aikuiset olisivat aidosti kiinnostuneita nuorista ja heidän asioistaan.

Nuoret ovat myös valmiita käyttämään digitaalisia palveluita. Erityisesti palveluohjaus, neuvot ja lisätieto eri hyvinvoinnin teemoihin liittyen kiinnostivat nuoria, mutta digipalveluissakin tärkeimmäksi nousi se, että joku kuuntelee ja ymmärtää nuorta.

Hyvinvointia!-peliä pelasi 1100 nuorta koulupäivän aikana, koonnin pääset katsomaan TÄSTÄ

 

Asioita, jotka nuoret nimesivät omiksi voimanlähteikseen:

asioita joita nuoret pitävät tärkeinä ystävät liikunta luonto

Ilmastotiimin ryhmäkuva.

Monilla nuorilla on tarve puhua ilmastosta ja toimia kestävän kehityksen puolesta. Kuitenkin monille meistä aikuisista on vaikeaa ottaa aihe nuorten kanssa puheeksi. Emme osaa tarjota kaiken kattavia ratkaisuja ilmastokriisiin ja meistä voi tuntua, ettemme tiedä asiasta tarpeeksi. Nuorten mielestä kuitenkin asiasta kannattaa jutella rohkeasti, vaikka kaikkea ei tietäisikään. Ilmastoasioista voi yhdessä ottaa selvää ja myös nuorilla itsellään on usein paljon tietoa aiheesta. Hyvänä faktapakettina keskustelun alkuun toimii esimerkiksi Keski-Suomen nuorten Ilmastotiimin suunnittelema Ilmastopaketti (linkki) ja lisäksi vastauksia nuorten esittämiin ilmastokysymyksiin on koottu nettisivuillemme (linkki).

Ilmastotiimin ja Ilmastoagenttien nuorille tarjoutui kevään aikana mahdollisuus kouluttaa Itä-Suomen ja Keski-Suomen nuorisotyöntekijöitä nuorten ilmastotoimijuuden tukemisesta ja kertoa omista kokemuksistaan ilmastovaikuttamisen parissa. Tässä blogikirjoituksessa nostetaan neljä nuorten ajatusta kyseisistä koulutuksista. Mitä nuoret aikuisilta kaipaavat?

 

  1. ”Koulussa puhutaan paljon siitä, mitä tapahtuu, mutta ei siitä, mitä sille voi tehdä.”

Ilmastoahdistukseen auttaa usein tieto asiasta sekä se, että lähtee itse tekemään ja toimimaan. Miettikää yhdessä tapoja, miten vaikuttaa. Aikuisen ei tarvitse keksiä kaikkea ja antaa valmista työkalupakkia vaikuttamiseen. Monesti nuoret haluavat tietää lisää niitä tekoja, joita he voivat toteuttaa omassa arjessaan. Omissa tapaamisissamme olemme esimerkiksi keränneet nuorten omia ilmastotekoja Mentiin sanapilveen. Kaikki ovat voineet kertoa omista ideoistaan, ja nuoret ovat saaneet mahdollisuuden oppia toinen toisiltaan. Ilmastoagentin sanoin: ”Ei vaikuttaminen ole niin vaikeaa. Ei tähän oikeasti tarvitse mitään isoja koulutuksia.”

 

  1. ”Nuorille tulee helposti kädetön olo. Tuntuu, että omilla tekemisillä ei ole merkitystä. ”

Kun nuorten kanssa keskustellaan ilmastosta, on erityisen tärkeää luoda toivoa ja valaa nuoriin rohkeutta. Muistuta, että nuoren ei tarvitse yksin muuttaa koko maailmaa. ”Jokainen pieni teko on tärkeä, ja se, että pyrin itse tekemään parhaani, riittää.” Kannustavat esimerkit ja tarinat onnistumisista luovat uskoa siihen, että nuoretkin voivat vaikuttaa ja muuttaa asioita. Esimerkkejä löytyy esimerkiksi Ilmastokirjon sivuilta (linkki) ja myös edellä mainittuun Ilmastopakettiin kuuluva Eko-Anjun video tsemppaa ja kannustaa nuoria (linkki).

 

  1. ”Hankala koittaa olla kiinnostunut, kun tuntuu ettei saisi olla, tai että on jotenkin noloa olla kiinnostunut.”

Nuoret, erityisesti pienillä paikkakunnilla, voivat kokea olevansa yksin omien ajatustensa kanssa. Muut nuoret voivat antaa ”pahaa silmää”, jos ilmastoasioista puhuu ääneen ja nuoresta tuntuu, ettei ketään toista kiinnosta ilmastoasiat. Myös aikuisilta voi tulla huonoa palautetta nuoren aktiivisuudesta. Nuorille kuitenkin jää mieleen myös aikuisten kannustus ja tuki – se kun yksi opettaja on heti innolla mukana nuorten ilmastolakossa tai se kun nuorisotyöntekijä tsemppaa jatkamaan. Siis: Kannusta, osoita tukea ja mene mukaan.

 

  1. ”[ilmastotiimissä] Mukana ollessa on saanut hurjasti tietoa ja rohkaistunut. Nyt uskaltaa vaikuttaa ja olla omaa mieltä asioista.”

Porukassa toimiminen on voimaannuttavaa ja auttaa nuorta eteenpäin. Samanhenkinen porukka tuo nuorelle vertaistukea – hän huomaa, että hei on muitakin, joita kiinnostaa tää juttu. Porukassa on myös helpompi lähteä vaikuttamaan kuin yksin. Yhdessä saadaan enemmän aikaan ja se on samalla paljon hauskempaa! Nuoret toivoivat, että aikuiset saattaisivat samoista asioista kiinnostuneita nuoria yhteen. Tarjoa siis erilaisia alustoja, joilla ilmastoasioista kiinnostuneet nuoret voivat kohdata ja oppia toinen toiseltaan. ”Olisi hyvä saattaa nuoria yhteen ja neuvoa, minne voi mennä, ja perustaa toimintaa jossa nuoret voi olla mukana tekemässä.”

 

Eräs Ilmastoagentti tiivisti viestinsä aikuisille näin:

”Nosta joskus päätä ja katso vaikka ikkunasta. Pysähdy ja kuuntele.”

Kuva sateenkaarilippua pitävästä henkilöstä

16.6.2021

Kesäkuun aikaan sateenkaariliput koristavat maisemaa, mutta mistä tässä jutussa oikein on kyse?

Kesäkuu on nimitetty maailmanlaajuisesti Pride-kuukaudeksi. Priden teemana on tuoda ihmisten tietouteen eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoisuus, sekä korostaa, että hekin saavat yhtä lailla olla ylpeitä keitä ovat. Mutta miten tämä kaikki liittyy meihin nuoriin?

Maailma on täynnä erilaisia nuoria, myös eri vähemmistöihin kuuluvia. Vaatii rohkeutta myöntää itse poikkeavansa enemmistöstä, sillä avaramielinen vastaanotto ei ole taattua. Yhteiskuntakin voi näyttää sateenkaarinuoresta aivan erilaiselta. Lähiympäristön tavoissa, tiloissa ja käytännöissä ei välttämättä olla ollenkaan huomioitu nuorta. Muut ihmiset tai vaikka omat läheisetkin saattavat olla ajattelemattomia ja loukata. Jos asia ei kosketa itseä, on se helppo sivuuttaa ja arvostella toista. Mutta jos kyse olisi sinusta itsestäsi, miltä kuulostaisi kasvaa ahdasmielisessä ja turvattomassa yhteiskunnassa, vain siksi, että olet oma itsesi?

Ei pidä yleistää, että kaikkia kohdellaan huonosti, sillä meillä täällä Suomessa tehdään paljon tärkeää työtä. Asiat ovat parantuneet merkittävästi aiemmasta ja kehityksestä pitää olla äärettömän ylpeä. Kuitenkin edelleen, tapahtuu hävyttömästi epäoikeutta johtuen vain hyväksynnän puutteesta. Erilaisuuden pitäisi olla rikkaus, eikä oikeuttaa epätasa-arvoon ja ihmisoikeuksien polkemiseen.

Myös Nuorten Suomi haluaa ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. Meille on tärkeää ottaa kaikenlaiset nuoret huomioon ja jokainen nuori on tervetullut, olit sitten millainen tahansa.

“Me ollaan kaikenlaisten Nuorten Suomi, ei vain yhdenlaisten.”

Vaikka kesäkuu onkin virallinen Pride-kuukausi, ei sen sanomaa pidä unohtaa muinakaan kuukausina. Hyväksytään kaikki sellaisina kuin jokainen on, koska kuka määrittää, mikä on oikea tapa olla ja elää? 

Kuva sateenkaarilippua pitävästä henkilöstä
Kuva: Setan kuvapankki

Pride-henkisen blogin on kirjoittanut sisällöntuottajana toiminut kesätyöntekijämme Juulia Paavilainen.

Myös maakunnissa huomattiin: Nuoret mukaan keskusteluun – win-win -tilanne meille kaikille

Kolmen vuoden mielenkiintoinen aika, Nuorten ääni maakunnissa -hanke on päättymässä.  Liikkeelle lähdettiin Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -näkökulmalla. Vaikka uudistus kaatui, maakunnissa on tunnistettu tarve synnyttää ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla eri taustoista tulevat nuoret saadaan mukaan maakunnalliseen päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Viidessä maakunnassa saatiin monenlaista oppia ja kokemusta laajalla verkostotyöllä.

Nuoret ovat päättäjille hyviä sparraajia ja haastajia. Hankkeen aikana nuorille alkoi avautua ovet yhä useampiin tilaisuuksiin. Aikuiset totesivat, että nuoret sanovat usein suoraan sen, minkä virkamiehet ja päättäjät muotoilevat yleiselle tasolle, jolloin se ei enää kosketakaan kuulijaa. Nuorten ajatusten merkitys alettiin ymmärtää. Moni virkamies ja päättäjä oivalsi, että nuoret kannattaa ottaa mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

Maakuntauudistusta valmistellut Emmi Hyvönen pohtii: ”Nuorten ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa lähestyä vaikeitakin ongelmia opetti paljon. Emme saa lähestyä asioita päätöksenteon monimutkaisuuden kautta, vaan puhumalla nuorten tavoin suoraan itse asiasta ja löytämällä ongelmiin nopeita ratkaisuja kokeilukulttuurin hengessä. Nuorilla on visionäärinen näkemys siitä, miten asioiden pitäisi tulevaisuudessa olla ja millaisia ratkaisuja voisimme löytää aikansa eläneiden nykypalveluiden tilalle. Miksi emme siis kuule nuoria enemmän ja osallista heitä yhteiseen keskusteluun? Se olisi win-win tilanne meille kaikille.”

Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään eikä loppua näy. Kaikissa mukana olleessa viidessä maakunnassa on nyt käynnissä maakuntakohtaiset hankkeet, joilla teemaa viedään jatkossakin eteenpäin. Paljon on vielä tehtävää. On aika laittaa uutta vaihetta kehiin, niin että kaikissa maakunnissa nuoret oikeasti pääsevät mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

 

1 2 3 5