Tag

Nuoret ja päättäjät

Etelä-Savon nuorten maakuntapäivä kokosi yhteen noin 90 nuorta, päättäjää ja nuorten kanssa työskentelevää aikuista. Päivän aikana pohdittiin monipuolisesti vaikuttamisen mahdollisuuksia ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin.

Mikkelin Saimaa Stadiumilla kaikui maanantai-iltana 18.2. iloinen puheensorina, kun lähes satapäinen joukko nuoria ja aikuisia eri puolilta maakuntaa pohti päivänpolttavia kysymyksiä yhteisissä teemapöydissä. Keskustelunaiheina olivat muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen, nuorten maakunnallinen vaikuttaminen, osallisuus sekä mielenterveyspalveluiden saatavuus.

Päivän aikana kuultiin puheenvuorot maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja Nuorten Agenda 2030-ryhmän Jonna Könkkölältä.  Päivän lopuksi nuoret tutustuivat erilaisiin vaikuttamisen tapoihin ja syventyivät päivän teemoihin Vaikuta Etelä-Savossa mobiilipelin kautta.

17-vuotias mikkeliläinen Okko Soila kertoi päivän täyttäneen odotukset.

– Oli todella hauskaa, eikä tunnelma ollut yhtään kireä.

Päättäjien kanssa keskustelu oli Soilan mukaan mullistava kokemus.

­– Oli hyvä kuulla erilaisten ihmisten näkökulmia. Päättäjien näkemyksistä kuuli, että osa oli ihan oikeasti perehtynyt asioihin.

Jokaiselle on oma tapa vaikuttaa

Päivän avanneen maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mukaan aikuisten on välillä vaikea tiedostaa nuorten ajatuksia ja odotuksia.

– Me päättäjät olemme täällä pelkkänä korvana, Mäkinen sanoi.

Nuorten Agenda 2030 -ryhmän 17-vuotias agentti Jonna Könkkölä johdatti päivän osallistujat ympäristöteemaan. Hän sanoi ilmastonmuutoksen aiheuttavan nuorissa paljon aiheellista huolta.

– Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmisten toimien aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä jää meidän nuorten harteille.

Puheessaan Könkkölä korosti, että vielä ei kannata vaipua epätoivoon. Hän kehotti jokaista nuorta etsimään oma tapansa vaikuttaa.

– Miettikää vaikka, voisitteko käyttää julkista liikennettä tai tarvitseeko koko ajan ostaa uusia vaatteita. Olkaa sisukkaita. Seuratkaa uutisia, sillä niiden kautta voi oppia uusia asioita ja pysyä mukana maailman menossa.

– Meissä nuorissa on voimaa, me olemme fiksuja ja meitä myös halutaan kuunnella, Könkkölä sanoi.

Jere Huotari kirjoittaa blogissa nuorten vaikuttamiseen liittyvistä haasteista. Jere toimii Nuorten ääni maakunnissa -hankkeen nuorena asiantuntijana ja suunnittelee & tekee päättäjille suunnattuja nuorten vaikuttamiseen liittyviä koulutuksia.

On sysipimeää ja yhtäkkiä oksa lyö punaisen jäljen poskeen ulottuen leuasta toiseen korvaan asti. Pyörä on pakko pysäyttää, lyönnin ääni soi korvissa. Viime huoltopisteellä pyörään on lisätty ketjut mutta satula ja valo puuttuvat edelleen. Voimat ovat vähissä ja matka etenee uusista ketjuista huolimatta hitaasti. Miksi ylipäätään pyöräillä, jos ei ikinä pääse minnekään?

Nuorten osallisuudesta on määrätty monessa laissa mutta tosielämä ei aina vastaa asetettuja tavoitteita. Vaikka nuori toivoisi voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei hän siihen syystä tai toisesta pysty. Valtava määrä mahdollisuuksia ja energiaa kuluu hukkaan, jos nuorelle on annettu osallistumispyörä ilman satulaa, valoa, äänitorvea saatikka ketjuja. Tästä lähtökohdasta ei voi voittaa Ranskan ympäriajoa, vaikka nimi olisikin osallistujaluettelossa.

Ensimmäisenä esteenä osallisuuden toteutumiselle ovat puuttuvat mahdollisuudet. Päätöksenteko kulkee omia vakiintuneita polkujaan ilman, että siihen olisi mahdollisuutta vaikuttaa. Kunnassa nuorisovaltuustoa ei ole tai sen toiminta on lamaantunut, kouluissa oppilailla ei ole sananvaltaa ja palvelut kehitetään aikuisten työryhmien voimin. Vaikka nuori ottaisi yhteyttä päättäjiin, saa hän osakseen välinpitämättömyyttä tai vastaamattomuutta. Tässä tilanteessa nuoren pyörä ei liikahdakaan, koska vaikka miten kovaa polkisi, ei pyörässä ole ketjuja.

Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan.

Kun pyörää kunnostetaan ja siihen saadaan ketjut, on matkalla onnistuneeseen osallistumiseen edessä seuraava haaste: puuttuvat taidot. Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan. Vaikka nuorisovaltuustolla olisi halua osallistua, heiltä puuttuu olennaista tietoa, eivätkä he pysty vaikuttamaan päätöksenteossa käsiteltäviin asioihin. Pyörä kulkee eteenpäin mutta vauhti on auttamattoman hidas ja päämäärä pimeässä, koska lamppu puuttuu.

Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää.

Matka taittuu näppärästi valoisassa hyvin rasvattujen ketjujen kilkattaessa. Vaan reidet väsyvät nopeasti ilman satulaa, jonka päällä istua. Puuttuva tuki pysäyttää hyvin nopeasti laadukkaankin pyörän. Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää. Hän on mahdollistamassa nuorten toimintaa antaen heille kuitenkin tilan toimia ja päättää itse. Kaikki jaksavat olla mukana ja jalat eivät mene maitohapoille, kun aikuinen on avustamassa ja neuvomassa hankalissa ja uusissa tilanteissa. Jos aikuisella ei ole riittäviä resursseja toimia nuorten kanssa, tämä tuki jää vaillinaiseksi. Sovittuja asioita ei viedä eteenpäin, tieto unohtuu paluumatkalle, nuorten tapaamiselle jää vähän aikaa.

Kaikki osat paikoillaan ja nopeus kansainvälistä kärkeä. Vaan puutteiden pimeällä polulla voi tulla vielä yksi rasite vastaan. Polkijan motivaation puute. Ei ole kiinnostusta polkea yhtään minnekään. Välineurheillessa tämä on usein seurausta pyörän vaillinaisuudesta. Jos ei tiedä minne tai miksi polkee, miksi silloin pitäisi?

Koskaan ei pyöräverstaalla ole tehty riittävästi, jos polkijoita ei löydy. Pyörää voi aina nikkaroida lisää, ja jos kaikesta huolimatta käsintehtyyn italiaiseen satulaan ei ketään löydy, on siihen annettu mahdollisuus. On eri asia, jos ihminen itse tietoisesti valitsee olla polkematta kuin se, ettei siihen tarjota tilaisuutta.

Nuoret ovat itse mielellään mukana näissä huoltotalkoissa. Toimivan kulkupelin rakentaminen on hankalaa ilman aikuisten apua ja mukana oloa. Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla on mahdollista, että laissa määritelty laaja-alainen kuuleminen toteutuu ja kaikilla nuorilla on tunne, että omalla äänellä on merkitys ympäröivässä maailmassa. Tällöin pyörä rullaa eteenpäin, oli kyseessä sitten seutukunnan hiekkatie tai suuren kaupungin katukisa. Jäljelle jää vain kysymys: onko huoltotiimissä riittävästi tekijöitä?

Jere Huotari,
nuori vaikuttaja

 

Julkinen liikenne korvaa yksityisautoilun ja lautasilla on entistä enemmän kasvisruokaa sekä koulussa että kotona. Energiaa tuotetaan uusiutuvasti ja tekoäly vaikuttaa työelämään. Muun muassa tällaisia tulevaisuudenkuvia nousi esiin maanantaina 22.10. järjestetyssä Keski-Suomen nuorisofoorumissa, jossa nuoret pohtivat, millainen Suomi on vuonna 2050.

Nuorisofoorumiin osallistui nuoria eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten näkemyksiä kuultiin seppo.io-menetelmällä toteutetun pelin tehtävissä ja työpajoissa.

Tulevaisuusaiheisissa työpajoissa nuoret pohtivat teleportteja liikennevälineinä, tekoälyä ja työelämää, lisättyä todellisuutta ja jopa Marsiin muuttamista. Keskusteluista kävi ilmi, että nuoret näkevät Suomen vuonna 2050 maana, jossa ekologiset arvot ohjaavat sekä arjen valintoja että yhteiskunnan toimintaa. Tulevaisuuden kouluruuankin arveltiin olevan nykyistä kasvispainotteisempana. Lihatuotteitakin nuoret tarjoaisivat tulevaisuuden kouluissa, mutta perinteisen possun ja naudan lisäksi lautasilla on muun muassa sirkkoja ja toukkia.

Ilmasto- ja ympäristöasiat olivat päivän kattava teema. ”Nuoret ottavat ilmastonmuutoksen todella vakavasti. Hieman huolestuttavaa on se, että kouluissa on saatettu puhua siitä mistä ilmastonmuutos johtuu, mutta ei siitä, mitä sille voisi tehdä”, toteaa ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Nuoret pohtivat pelissä myös osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osallisuuden työpisteellä kävi ilmi, että maakunnallinen nuorisovaltuusto on nuorille tärkeä osallisuuden ja vaikuttamisen väline.

”Keski-Suomen maakunnallinen nuorisovaltuusto on tullut nuorille tutuksi ja luonut vaikuttamisen mahdollisuuksia. Olemme tässä suhteessa etulyöntiasemassa verrattuna sellaisiin maakuntiin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole”, kommentoi hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen Keski-Suomi 2021-projektista.

 

Nuoria kiiteltiin kriittisyydestä

Nuorisofoorumi huipentui nuorten ja päättäjien kohtaamiseen. Pienryhmissä käydyissä keskusteluissa nuorilla oli mahdollisuus nostaa esiin aamupäivän aikana käsiteltyjä ja muita ajankohtaisia aiheita. Keskusteluja käytiin muun muassa ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta, julkisesta liikenteestä ja koulutuksesta.

Nuorten kanssa keskustelemassa olivat ylijohtaja Pasi Patrikainen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen johtaja Tuula Säynätmäki, projektipäällikkö Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta, Jyvässeudun 4H:n toiminnanjohtaja Ritva Vallinkoski, projektipäällikkö Riina Kylmälahti Keski-Suomen nuorisoseuroista, maakuntavaltuuston varajäsen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja  Jani Kokko (sd.) Muuramesta, kunta- ja maakuntavaltuutettu Matleena Käppi (vas.) ja kunnanvaltuutettu Irma Hirsjärvi (vas.) Jyväskylästä, kansanedustajat Anne Kalmari (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Aila Paloniemi (kesk.), Sinuhe Wallinheimo (kok.), Lauri Ihalainen (sd.) sekä eduskunta-avustaja Juho Ikonen Toivakasta.

Päivän lopuksi päättäjät lupasivat viedä nuorten näkemyksiä eteenpäin. ”Mahtava huomata, miten fiksuja ja tiedostavia nuoria täältä löytyy. Osaatte olla myös kriittisiä, pitäkää siitä kiinni”, Matleena Käppi sanoi.

Nuoria kannustettiin kertomaan jatkossakin rohkeasti omia näkemyksiään ja ottamaan yhteyttä päättäjiin. ”Teillä on mahdollisuus vaikuttaa eri kanavien kautta. Nyt kun on tultu tutuksi, niin voi vaikka tuolla kadulla kulkiessa nykäistä hihasta”, Patrikainen sanoi.

Nuorisofoorumi on vuosittainen vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria kokoava tilaisuus, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin. Päivään osallistui tänä noin 50 nuorta ja 14 heidän kanssaan työskentelevää aikuista eri puolilta Keski-Suomea. Nuorten kysymyksiin oli vastaamassa 17 päättäjää ja virkamiestä.

”Nuorisofoorumin tarkoitus on saada nuoria kiinnostumaan vaikuttamisesta tarjoamalla kiinnostavia tapoja vaikuttaa sekä luomalla yhteyksiä päättäjien ja nuorten välille”, sanoo Keski-Suomen nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Max Koitela.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Keski-Suomen Nuorisovaltuuston toimintasääntö sekä toimintakertomus edelliseltä kaudelta ja valittiin kuntien edustajat Keski-Suomen Nuorisovaltuuston tulevalle kaudelle.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston aktiiveille jäi päivästä positiivinen tunnelma. ”Olemme todella tyytyväisiä siitä, että saatiin itse tapahtumassa nuoria kiinnostumaan nuorisovaltuustosta”, Koitela sanoo.

 

Lisätietoja: www.nuortenkeskisuomi.fi/nuorisofoorumi
Carita Hännivirta, 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi

Varmasti kaikki meistä on ollut mukana jonkinlaisessa tapahtumassa – oli kyseessä sitten ne kuuluisat Himoksen juhannusfestarit, Susijengin koripallo-ottelu tai ehkä vain katukirppis. Tai ehkä heti ei tule mieleen mitään erityistä tilaisuutta. Se on ihan okei ja ymmärrettävää, sillä tapahtumissa käynti on meille vierailijoille niin nopea hetki. Otetaan esimerkiksi edellä mainittu katukirppis: alueelle kävellään, kierretään kojut läpi ja ehkä lopuksi tuetaan paikallista partiotoimintaa ostamalla kahvi kirppiksen kioskista. Siihen se jääkin ja lopulta tämä kokemus on ohi ehkä alle vartissa.

 

Oletko kuitenkaan ikinä miettinyt, millaisen työn edes tällaisen pienen tapahtuman järjestäminen lopulta vaatii? Katukirppiksessäkin tulee ajoissa varata paikka omalle pisteelle, lajitella ja hinnoitella tavarat sekä herätä aikaisin kärräämään tavaroita ulos paahteeseen – kioskista nyt puhumattakaan. Kirjoitinkin tähän liittyen Nuorten Keski-Suomen Facebook-sivulle, kuinka täällä työskennellessäni minä, joka koen järjestäneeni tapahtumia kiitettävissä määrin, yllätyin siitä, kuinka paljon valmisteluja välillä tarvitaan. Tarkoitan nyt erityisesti Nuorten Keski-Suomen SuomiAreenan keskustelutilaisuutta, jota on valmisteltu pitkin alkukesää.

 

Jos nyt alkaa mietityttämään, että hetkinen, mikäs se SuomiAreena nyt olikaan, kyseessä on siis Wikipedian virallisen määritelmän mukaisesti Porissa kesäisin järjestettävä poliittinen keskustelutapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2005 länsinaapurimme Ruotsin Almedalsveckanin esimerkin pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa samaan aikaan ehkä massoille tutumman tapahtuman Porin Jazzien kanssa olevaa viisipäiväistä politiikan huipputapahtumanakin tunnettua tilaisuusrypästä.

 

Tämä saattaa kuulostaa kuivalta, mutta oikeastaan tapahtuma on aika monipuolinen, eikä suunnattu pelkästään politiikan konkareille: ohjelma sisältää niin pääministeri Juha Sipilän kuin entisen hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen sekä kiinteistövälittäjä Kaisa Liskinkin puheenvuoroja. SuomiAreena haluaakin herättää keskustelua. Se toteuttaa suomalaisen yhteiskunnan demokraattista luonnetta jo antiikin Ateenastakin tutun suoran demokratian avulla. SuomiAreena onkin lopulta faktoja ja mielipiteitä – länsimaista politiikkaa puhtaimmillaan.

 

Yhteiskunnallisena järjestönä Nuorten Keski-Suomi onkin mukana tässä tapahtumassa, itse asiassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Aiheena paneelikeskustelutyyppisellä keskustelutilaisuudella on ajankohtainen kysymys nuorten vaikuttamisesta tai vaikuttamatta jättämisestä otsikolla Onko mun mielipiteellä väliä?. Vaikka tapahtuma onkin tänä vuonna vasta heinäkuun kolmannella viikolla ja vaikka kyseessä on vain tunnin mittainen keskustelu, jo kesäkuu on ollut SuomiAreena-täyteinen. Se on koostunut suunnittelusta tilaisuuden juontajan Santeri Lohen kanssa, sähköposteista, tapahtuman markkinoinnista ja puhujien mukaan rekrytoinneista. Esiintyjät tuli esimerkiksi ilmoittaa tapahtumaan jo kauan sitten. Mikäli esitykseen tulee mukaan dioja tai jotain muuta esitettävää materiaalia, tulee ne lähettää jo heinäkuun toisella viikolla. Koska tilaisuus on ulkona, on äänestysliput pitänyt tulostaa mahdollisimman taipumattomiksi tuulisen kelin varalta. Ja kaikki tämä yksityiskohtien hiominen ja valmistelutyö osuu juuri vuoden hiljaisimpaan aikaan, kesälomakauteen – kiirettä siis riittää tilaisuuden valmistelussa.

 

Kaikesta huolimatta tilaisuus on kuitenkin valmistumassa hyvissä ajoin. Puhujat on saatu valmiiksi, aiheita keskusteluun on mietitty ja keskusteluaiheita varten on etsitty erilaista tutkimustietoa sekä kerätty kyselyiden vastauksia. Lopulta yksityiskohdat tekevätkin tapahtuman: niin käytetyt työtunnit, vaihdetut sähköpostiviestit kuin paperinhakureissutkin voivat olla ratkaisevia. Ja kuten joskus sanotaan, hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Jos siis olet suuntaamassa heinäkuun kolmannella viikolla Poriin vaikka jazzeja tai asuntomessuja varten, kannattaa suunnata perjantaiaamupäivällä kohti SuomiAreenaa ja Eetunaukiota.

 

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä 2018

Kirjoittaja on kesän 2018 Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä. Kesätyöntekijän palkkaamisen on mahdollistanut Osuuspankin Nuorten Kesätyökampanja 2018.

 

Synnyin seitsemäntoista vuotta sitten demokratian edelläkävijänä tunnettuun maahan nimeltä Suomi. Kuulunkin näin ollen toisen vuosituhannen nuoriin, joukkoon, jonka sanotaan olevan edelläkävijä tasa-arvoon ja vaikuttamiseen liittyen. Hyvin usein kuulee sanottavan, että meillä nykynuorilla on enemmän mahdollisuuksia käyttää valtaa omiin asioihimme liittyen kuin muilla meitä aiemmin.

Olen hyvinvointiyhteiskunnan nuorena mukana esimerkiksi Jyväskylän nuorisovaltuustossa ja lukioni oppilaskunnan hallituksessa – järjestöissä, joita aiemmin ei edes ollut. Nuva ry:n nettisivuston mukaan vanhimpien nuorisovaltuustojen juuret ulottuvatkin 90-luvun loppupuolelle. Laajemmalla tasolla maakuntauudistuksen myötä nuorille taas on annettu mahdollisuus vaikuttaa maakuntansa asioihin. Vaikuttamisvaihtoehtojen kirjo on siis laaja. Joskus olenkin kuullut muutaman aikuisen menevän niin pitkälle, että he väittävät nykynuorille tarjoiltavan mahdollisuuksia kultatarjottimella. Samaan aikaan kuitenkin jopa Yleisradiota myöten ollaan huolestuneita siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaan on laskenut. Miksi?

”Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon.”

Itse ajattelevan tämän selittyvän esimerkiksi sillä, että nykynuorten elämä ei liiku politiikan ympärillä. Teinit seuraavat jalkapallon mm-kisoja, notkuvat satamassa kavereidensa kanssa iltamyöhään ja kuuntelevat Spotifyn listahittejä kyllästymiseen saakka. Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon. Politiikan ajatellaan olevan vanhojen ihmisten juttu ja vaikeaselkoista sekä yksitoikkoista – vaikka itse asiassa se koskettaa myös heitäkin.

Olenkin huomannut monella olevan sellainen kuva, että poliittinen vaikuttaminen on vain laajoja poliittisia linjauksia, jotka ovat samalla turhaa hienosäätöä eivätkä kosketa nuorten elämiä. Nuorisovaltuustoedustajana taas olen havainnut harva se päivä, että nuoret ajattelevat nuorisovaltuustotoiminnan tarkoittavan oikeistoa ja vasemmistoa, konservatiiveja ja liberaaleja – että nuorisovaltuusto on ikään kuin pikkueduskunta, joka elää omassa kuplassaan irrallaan todellisuudesta. Ajatellaan, että siellä toimiakseen tulee olla poliittisesti valveutunut, sanavalmis tuleva kansallinen vaikuttaja.

”Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.”

Minusta tietämättömyys luokin kiilaa korkeamman tason vaikuttamisen ja nuorison välille. Kuitenkin samalla kun nuoret kokevat, ettei heillä ole välttämättä annettavaa vaikuttamiseen, aikuiset valittavat toisilleen kaikesta narisevista teineistä. Myös koulussa kuulee päivästä toiseen valitusta kouluruuasta, ulkovälitunneista ja bussiaikatauluista. Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.

Elämä nykypäivänä on kiireistä myös nuorten osalta, joten on täysin okei ja ymmärrettävää, jos jaksaminen tai kiinnostus ei riitä kaiken muun jälkeen vielä vaikuttamistoimintaan. Jos voimavaroja taas on käytettävissä, näihin jokapäiväisiin ongelmiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Kuulostavatko julkisen liikenteen parantaminen ja kiusaamisen ehkäisy tutuilta aiheilta? Muun muassa niitä käsiteltiin kuluneella kaudella nuorisovaltuustossa. Lähimmäs ruohonjuuritasoa kuitenkin palaa mielestäni oppilaskuntatoiminta, joka on hyvinkin käytännönläheistä. Uusi sohva koululle rikkinäisen tilalle? Onnistuu. Tai ehkä salaattipöytä ruokalaan? Sekin onnistuu.

Pointtini siis on, että näitä ryhmiä ei ole tarkoitettu nuoria jakaviksi eliittikerhoiksi. Mitä ryhmien poliittisuuteen tulee, nämä järjestöt ovat itse asiassa poliittisesti sitoutumattomia. Olen sitä mieltä, että lopulta ryhmien poliittinen luonne on ehkä enemmän mahdollisuus kuin uhka: vaikka on totta, että vaikuttamistoimintaan suuremmalla todennäköisyydellä hakeutuu politiikasta kiinnostunutta porukkaa, liittyäkseen ei tarvitse olla tuleva kansanedustaja.

Vaikka meillä nykynuorilla siis on paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin aiemmilla sukupolvilla, tiellä kohti aktiivisesti vaikuttavaa nuorisoa on kuitenkin vielä monta kiveä käännettävänä ja haastetta kohdattavana. Muutokset ovat mahdollisia – jos niitä vain pyydetään.

 

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomi ry:n kesätyöntekijä
Nuorisovaltuutettu
Jyväskylän Normaalikoulun lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Kesälomasuunnitelmat vielä auki? Suuntaa Porin SuomiAreenaan ja Eetunaukiolle perjantaina 20.7. klo 11.30! Nuorten Keski-Suomi on ensimmäistä kertaa mukana politiikan superviikolla ja tuo mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyden.

Onko mun mielipiteellä väliä?”keskustelutilaisuudessa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa on keskustelemassa erityisesti nuoria, joilla on kokemusta vaikuttamisesta eri tavoin: Suvi Koski on kokemusasiantuntija Satanuorista, Samuel Jokela on politiikan tutkimuksen opiskelija ja lähtenyt mukaan puoluepolitiikkaan nuorella iällä, Hermanni Haaparanta toimii Porin nuorisovaltuustossa sekä Porin seuraparlamentissa ja Elvido vaikuttaa musiikillaan kertoen mm. omasta vammautumisestaan. Lisäksi keskustelemassa on kansanedustaja Hjallis Harkimo, muutosjohtaja Päivi Nurminen Pirkanmaalta sekä lasten ja nuorten osallistumisesta väitöskirjaa valmisteleva Elina Stenvall Tampereen yliopistosta. Keskustelun juontaa nuori kuntapoliitikko ja eduskunta-avustaja Santeri Lohi. Keskustelussa nostetaan esiin myös Vaikuta! -kampanjan tuloksia, jossa 925 nuorta kertoi mielipiteitään nuorten vaikuttamiseen liittyen.

Keskustelu on osa Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanketta, jonka tavoitteena on luoda monipuolisia kanavia nuorille vaikuttaa tulevissa maakunnissa. Hankkeella on oma uutiskirje, jonka voit tilata täältä.

LastenParlamentin ja Kylän Kattauksen ruokaraati kehittää koulujen ruokakulttuuria

Nuorten Keski-Suomen koordinoiman Jyväskylän LastenParlamentin ja Kylän Kattauksen yhteinen ruokaraati järjestettiin perjantaina 13.4. Palokan yhtenäiskoululla. Päivän aikana lastenparlamenttilaiset maistelivat Kylän Kattauksen kehittämiä uusia ruokavaihtoehtoja ja keskustelivat koulujen välipalakäytännöistä. Lasten äänestyksen pohjalta päätettiin, mitkä uusista ruokavaihtoehdoista tuodaan Jyväskylän koulujen ruokalistalle syksyllä 2018. Ruokaraatiin osallistui yhteensä 23 oppilasta ja 21 opettajaa Jyväskylän 22 eri alakoululta.

Ruokaraatiin osallistuvat oppilaat pääsivät uusien ruokien lisäksi tutustumaan kasvi- ja hyönteisproteiineihin. Oppilaat maistelivat mm. tofua, härkäpapua ja kotisirkkoja. Tämä tutkimus on osa Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali –hanketta, jossa selvitetään ruokailutapojen muutoksia ja kestävyyttä yhdessä Suomen ympärisökeskus SYKEn, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa.

Unicefilta lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen saanut Jyväskylä on sitoutunut edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Ruokaraati, ja kouluruokailun kehittäminen sen kautta, on yksi väline tämän edistämiseen. Seuraava LastenParlamentin tapahtuma on 2.5 järjestettävä SuurIstunto.

Lue lisää Jyväskylän LastenParlamentti -toiminnasta täältä

Nuorten Keski-Suomi oli mukana Nuorisoyhteistyö Allianssin järjestämällä Allianssiristeilyllä 11.-12.4. Esittelypisteellämme pääsi keskustelemaan nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta sekä sai tietoa Nuorten Keski-Suomen toiminnasta. Samalla pääsi vastaamaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvään kyselyyn, jonka tuloksia hyödynnetään Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen toiminnassa. Myös sinulla on mahdollisuus vastata kyselyyn tästä.

Keskiviikkoiltana ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu otsikolla ”Vuosituhannen demokratiauudistus – maakuntahaaste vastaanotettu”, jossa projektikehittäjämme Eeva Mäntylä keskusteli Oikeusministeriön Niklas Wilhelmssonin kanssa mm. maakuntavaaleista ja haasteesta saada nuoria ehdokkaita mukaan vaaleihin sekä äänestämään. Paneelissa keskusteltiin myös kuntien ja maakuntien tulevasta yhteistyöstä sekä erilaisista taustoista tulevien nuorten mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa. Keskustelemassa olivat puheenjohtaja Kimi Uosukainen Nuorisovaltuustojen Liitosta, Uudenmaan muutosagentti Hanna Tiirinki Lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) muutosohjelmasta sekä ministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Matias Hilden valtiovarainministeriöstä.

Tiistaina 27.3. järjestettiin Cygnaeus-talolla Ollako vai eikö olla – mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksessa? -tilaisuus nuorille aikuisille. Tilaisuudessa istuttiin alas kuulemaan ja keskustelemaan maakunta- ja soteuudistuksesta ja osallistujina oli edustajia mm. poliittisista nuorisojärjestöistä ja opiskelijajärjestöistä. Keski-Suomen Liiton Keski-Suomi 2020-projektin projektipäällikkö Pirjo Peräaho ja maakunnan osallisuuden ja viestinnän valmistelija Emmi Hyvönen alustivat Keski-Suomen valmistelun tilannetta sekä sitä, miksi maakuntauudistus tehdään ja mitkä asiat muuttuvat uudistuksen myötä.

 

Osallistujilta nousi paljon kysymyksiä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen ja alustajat saivat myös tiukasti perustella, että miksi uudistus tehdään – ja miksi juuri nykyisellä mallilla. Keskustelun aiheiksi nousivat muun muassa palveluiden laadun määrittely ja valvonta. Palveluista kysymyksiä ja huolta herättivät erityisesti kouluterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut sekä kunnan ja maakunnan palvelujen yhdyspinnat esimerkiksi koulumaailmassa ja nuorisotyössä.

 

Tämän jälkeen keskusteltiin Nuorten Keski-Suomen projektikehittäjän Eeva Mäntylän johdolla maakuntavaaleista ja maakuntauudistukseen vaikuttamisesta. Yhdessä pohdimme esimerkiksi nuorten äänestysaktiivisuutta ja keinoja sen nostamiseen. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että politiikka ja yhteiskunnalliset asiat pitäisi tuoda lähemmäksi kouluja ja oppilaitoksia. Nuorten tulisi jo peruskoulussa saada käytännönläheistä tietoa puolueiden toiminnasta ja niiden aatteellisista eroista esimerkiksi tutustumalla oman kunnan ja maakunnan valtuustojen toimintaan ja päätöksentekijöihin. Nuorten ehdokkaiden vaalipaneelit olivat osallistujien mielestä hyvä idea, sillä nuorten äänestämättä jättämiseen on tärkeimpänä syynä esimerkiksi vuoden 2013 Nuorisobarometrin mukaan se, ettei  sopivaa ehdokasta löydy. Yhteistä vaalipaneelia nuorten ehdokkaiden esille nostamiseksi lähdetäänkin järjestämään ja paneelin päivämäärä on 2.10.! Lisätietoja tilaisuudesta seuraa myöhemmin.

Tilaisuus oli osallistujien kommenttien perusteella ilmeisen tarpeellinen. Tilaisuus esimerkiksi “antoi selkeästi tietoa uudistuksesta ja jatkossa on helpompi kertoa myös muille tulevasta”. Yksi osallistujista nosti esiin, että “valtamediassa saa helposti kovin negatiivisen kuvan maakuntauudistuksesta ja sen takia oli hyvä kuulla uudistuksesta positiivisemmasta näkökulmasta”.

Nuorten Keski-Suomi ry antoi lausunnon valmistelussa olevaan Keski-Suomen maakuntaohjelmaan 2018-2021. Yhdistyksen hallitus kiinnitti huomiota siihen, että maakuntaohjelman keskeiset osiot – osaamistalous ja hyvinvointitalous – koskettavat nuoria monesta näkökulmasta, mutta se ei näy riittävästi ohjelmassa.

Keski-Suomen liitolle lähetetyssä lausunnossa huomautetaan, että osaamistalouden perustat rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa, tämän vuoksi on tärkeää huolehtia yhdenvertaisesta mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Myöskään hyvinvointitaloutta ei tule nähdä vain syntyvien työpaikkojen ja yrittämisen mahdollisuuksien kautta. Keskisuomalaisen osaamisen tulee näkyä maakunnan omien asukkaiden hyvinvoinnin kohenemisena.

Nuorten Keski-Suomi esittää, että Keski-Suomen tulisi tavoitella hyvinvoinnin edistämisen edelläkävijyyttä. Ohjelmassa tulisi tunnustaa hyvinvoinnin mahdollistajina myös erilaiset julkiset palvelut, järjestöt ja seurakunnat. Kumppanuus ja yhdessä tekeminen tulisi olla vahvemmin esillä hyvinvoivan maakunnan ja sen osaamisperustan rakentamisessa.

Lausunnossa nostetaan esiin se, että kansalaisten osallistumismahdollisuudet – niin nuorten kuin aikuisten –  tulee olla ohjelmassa paremmin esillä. Nuoret eivät ole vain toiminnan kohteita vaan voivat olla aktiivisia toimijoita, yrittäjiä ja kehittäjiä jo nyt, jos heille vain annetaan mahdollisuus. Yrittäjyyskasvatus, kansalaiskasvatus ja kuulluksi tuleminen ja muu osallisuus ovat tärkeitä, jotta nuoret voivat kiinnittyä omaan ympäristöönsä ja sitoutua sen kehittämiseen.

Nuorten Keski-Suomi ehdottaa lausunnossaan, että maakuntaohjelman hyvinvointitalous -osioon kirjataan tavoitteeksi tehdä “Keski-Suomesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden kärkimaakunta, joka näyttää suuntaa myös kansainvälisesti.”  Lasten ja nuorten maakunta -osaaminen toisi Keski-Suomelle myös kansainvälistä erottuvuutta ja kiinnostusta. Lasten ja nuorten maakunnassa tunnistetaan hyvän lapsuuden ja nuoruuden arvo koko yhteiskunnan menestykselle ja tulevaisuudelle!

Lue lausunto kokonaisuudessaan tästä.


Lisätietoja;

Eeva-Liisa Tilkanen, toiminnanjohtaja,
eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi, puh. 040 552 8070  

Maria Kaisa Aula, puheenjohtaja
mariakaisa.aula@gmail.com, puh. 050 530 9697

 

1 2