Category

Nuorten ääni maakunnissa

Jokaisella on oikeus vaikuttaa, mutta onko kaikilla reilu mahdollisuus saada oma äänensä kuuluviin? Vaaditaanko vaikuttamistoiminnassa mukana olevilta vammaisilta nuorilta paljon enemmän kuin vammattomilta ikätovereiltaan? Millaisin kaikin keinoin voi yleensäkin vaikuttaa?

Muun muassa näitä asioita pohdittiin Invalidiliiton nuorten vaikuttajien viikonlopussa 15.–16.3. Helsingissä. Mukana tapahtumassa oli 11 vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta sekä alustamassa nuori vaikuttaja Jaana Tiiri, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson, Invalidiliiton koulutuksen ja työelämän asiantuntija Anne Mäki, opiskelija Henrik Ihalainen, pyörätuolikelaaja, olympiamitalisti Henry Manni sekä projektikehittäjät Eeva Mäntylä ja Tarja Kovanen Nuorten maakunta-hankkeesta.

Viikonlopun aikana käytiin läpi vaikuttamisen eri keinoja, perehdyttiin viestinnällä vaikuttamiseen ja kuvattiin nuorten viestejä eduskuntavaaliehdokkaille. Tavoitteena oli tarjota nuorille tietoa ja tukea vaikuttamistyöhön sekä mahdollisuus tuoda omaa ääntään esiin.

Kahden päivän tiiviin työskentelyn aikana ehdittiin käydä monta mielenkiintoista keskustelua. Esiin nousi lukuisia epäkohtia, joihin Invalidiliiton nuoret haluavat vaikuttaa. Muutettavaa on niin lainsäädännössä, ihmisten asenteissa kuin ympäristön esteettömyydessäkin. Esimerkiksi koulutustukien riittämättömyys, työllistymisen joustamattomuus ja erilaisiin tukiin sekä korvauksiin liittyvä paperisota puhuttivat viikonlopun aikana.

Viikonloppu järjestettiin Nuorten maakunta -hankkeen ja Invalidiliiton yhteistyönä.

Kuva: Milla Lähtevänoja

Nuorten maakunnalliset vaikuttajaryhmät ovat tärkeitä vaikuttamisen, oppimisen ja verkostoitumisen paikkoja. Nuorille ne tarjoavat mahdollisuuden tuoda omaa ääntään esiin ja vaikuttaa päätöksentekoon isommalla porukalla ja kunnallistasoa laajemmasta näkökulmasta.

Tämä selvisi Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien aktiiveille suunnatusta verkkokyselystä. Helmikuussa 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 56 nuorta Etelä-Savosta, Kainuusta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta.

”Myös maakunnallisesti päätetään nuoria koskevista aiheista. Lisäksi Manu (maakunnallinen nuorisovaltuusto) yhdistää nuoria eri puolilta maakuntaa ja toimii näin vertaistukena ja idearinkinä, sekä voi saada nuorista vaikuttavampaa porukkaa, kun heitä on yhdessä enemmän”, kirjoitti eräs kyselyyn vastannut nuori.

Vaikuttamisen merkityksen lisäksi nuorilta kysyttiin, miksi he ovat lähteneet maakunnallisiin vaikuttajaryhmiin mukaan ja mikä niiden toiminnassa on parasta.

Vastausten perusteella maakunnallisiin vaikuttajaryhmiin houkuttaa mukaan halu vaikuttaa asioihin ja tutusta uusiin ihmisiin. Tärkeinä osallistumisen syinä mainittiin myös halu muuttaa maailmaa ja rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

”Uudet ihmiset ja kaverit! Ja kun saa kertoa oman näkemyksen asioihin ja ilmasta itseään”, kommentoitiin yhdessä kyselyvastauksessa syytä lähteä mukaan nuorten maakunnalliseen vaikuttajaryhmään.

Toiminnassa parasta ovat nuorten mukaan muun muassa vaikuttaminen, uuden oppiminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.

Kyselyyn vastanneet ovat pääosin vaikuttajaryhmien aktiiveja eli jo lähtökohtaisesti maakunnallisesta vaikuttamisesta innostuneita nuoria. Heidän vastauksistaan voidaan kuitenkin kartoittaa laajemminkin, miksi niin paikallinen, alueellinen kuin valtakunnallinenkin vaikuttaminen on nuorille tärkeää.

Nuorten maakunnallisia vaikuttajaryhmiä on valmisteltu osana maakuntauudistusta. Niiden perustamisen taustalla on maakuntalakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Nuoret ovat olleet tiiviisti mukana valmistelemassa ryhmien toimintaa.

Etelä-Savon nuorten maakuntapäivä kokosi yhteen noin 90 nuorta, päättäjää ja nuorten kanssa työskentelevää aikuista. Päivän aikana pohdittiin monipuolisesti vaikuttamisen mahdollisuuksia ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin.

Mikkelin Saimaa Stadiumilla kaikui maanantai-iltana 18.2. iloinen puheensorina, kun lähes satapäinen joukko nuoria ja aikuisia eri puolilta maakuntaa pohti päivänpolttavia kysymyksiä yhteisissä teemapöydissä. Keskustelunaiheina olivat muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen, nuorten maakunnallinen vaikuttaminen, osallisuus sekä mielenterveyspalveluiden saatavuus.

Päivän aikana kuultiin puheenvuorot maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja Nuorten Agenda 2030-ryhmän Jonna Könkkölältä.  Päivän lopuksi nuoret tutustuivat erilaisiin vaikuttamisen tapoihin ja syventyivät päivän teemoihin Vaikuta Etelä-Savossa mobiilipelin kautta.

17-vuotias mikkeliläinen Okko Soila kertoi päivän täyttäneen odotukset.

– Oli todella hauskaa, eikä tunnelma ollut yhtään kireä.

Päättäjien kanssa keskustelu oli Soilan mukaan mullistava kokemus.

­– Oli hyvä kuulla erilaisten ihmisten näkökulmia. Päättäjien näkemyksistä kuuli, että osa oli ihan oikeasti perehtynyt asioihin.

Jokaiselle on oma tapa vaikuttaa

Päivän avanneen maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mukaan aikuisten on välillä vaikea tiedostaa nuorten ajatuksia ja odotuksia.

– Me päättäjät olemme täällä pelkkänä korvana, Mäkinen sanoi.

Nuorten Agenda 2030 -ryhmän 17-vuotias agentti Jonna Könkkölä johdatti päivän osallistujat ympäristöteemaan. Hän sanoi ilmastonmuutoksen aiheuttavan nuorissa paljon aiheellista huolta.

– Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmisten toimien aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä jää meidän nuorten harteille.

Puheessaan Könkkölä korosti, että vielä ei kannata vaipua epätoivoon. Hän kehotti jokaista nuorta etsimään oma tapansa vaikuttaa.

– Miettikää vaikka, voisitteko käyttää julkista liikennettä tai tarvitseeko koko ajan ostaa uusia vaatteita. Olkaa sisukkaita. Seuratkaa uutisia, sillä niiden kautta voi oppia uusia asioita ja pysyä mukana maailman menossa.

– Meissä nuorissa on voimaa, me olemme fiksuja ja meitä myös halutaan kuunnella, Könkkölä sanoi.

Satakunnan nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä SataNuva piti ensimmäisen kokouksensa tiistaina 12.2. Porin nuorisotalolla. Kokoukseen osallistui 32 nuorta eri puolilta maakuntaa.

Kokouksessa SataNuvan puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Aino Grönman Pomarkusta ja varapuheenjohtajaksi Marii-Helen Masur Säkylästä.

Ryhmän sihteeriksi nimettiin Leevi Viljanen Huittisista, varasihteeriksi Elli-Noora Rintamäki Merikarvialta ja tiedottajatiimin jäseniksi Waltteri Alenius Raumalta, Viivi Salmela Jämijärveltä sekä Kalle Käkelä Porista.

Nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän tarkoitus on tuoda nuorten ja lasten mielipide esiin sekä edistää lasten ja nuorten osallisuutta maakunnassa. Ryhmän perustaminen on osa maakuntauudistuksen valmistelua. Taustalla on lakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä.

Ryhmään on nimetty 40 nuorta lähes jokaisesta Satakunnan kunnasta. Edustajat ovat 13–20-vuotiaita.

Jatkossa nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä kokoontuu vähintään joka toinen kuukausi Porissa.

Seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori Elina Peippo Pirkanmaalta valottaa vuoden aikana tehtyä aktiivista työtä nuorten vaikuttamisen edistämiseksi.

Syksyllä 2017 Pirkanmaa lähti mukaan Nuorten Ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla vahvistetaan nuorten osallisuutta, äänen kuulemista maakuntahallinnossa sekä palveluiden kehittämisessä.  Pirkanmaalla hankkeen yhteyshenkilöinä ovat Elina Peippo (seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori) ja Titta Pelttari (LAPE-muutosagentti). Hankkeen Yhtenä tavoitteena on luoda nuorten maakunnallinen nuorisovaltuusto Pirkanmaalle.

Toimintaa lähdettiin aluksi kokoamaan ammattilaisista koostuvan kehittämisryhmän avulla. Ajatuksena oli, että ryhmän kanssa pohditaan miten eri nuoret tavoitetaan ja miten eri haasteet otetaan huomioon. Kehittämisryhmä kokoontui syksyn aikana kolmesti ja jokaisen ryhmän tapaamisessa oli myös nuoria paikalla. Ryhmän kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen lähdettiin kokoamaan nuorista koostuvaa ohjausryhmää, jonka ensimmäinen tapaaminen oli joulukuussa. Paikalla oli silloin 17 nuorta ympäri Pirkanmaata.

Nuoret tapasivat toisen kerran tammikuussa ja suunnittelivat kaikille asiasta kiinnostuneille avoimet Maakunnalliset nuorisopäivät. Päivä järjestettiin Monitoimitalo 13:ssa 12.1 ja nuoret toimivat päivän vetäjinä. Tammikuun lopussa ohjausryhmä kuuli suunnittelutyön vaiheista Pirkanmaa2019 projektipäällikkö Mikko Koposelta. Nuorten ohjausryhmä kokoontui kevään aikana vielä kahdesti suunnittelemaan maakunnallisen nuorisovaltuuston Pirkanmaan mallia sekä pohtimaan jatkosuunnitelmia. Näiden tapaamisten lisäksi nuoria on kuultu mm. Maakuntastrategian suunnittelussa sekä Osallistuminen -työryhmän tuottamassa nuorten päätöksentekoa koskevassa Case-mallissa.

”tapaamisen päätteeksi toinen malleista valikoitui jatkotyöskentelyyn ja seuraavaksi se esitellään kuntien päättäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille 28.8 järjestettävässä tapahtumassa.”

Loppukeväällä järjestettiin vielä yhteinen tapaaminen nuorten ohjasryhmän ja ammattilaisten kehittämisryhmän kesken, jossa nuoret esittelivät ensimmäiset versiot suunnittelemistaan maakunnallisista nuorisovaltuustoista. Tämän tapaamisen päätteeksi toinen malleista valikoitui jatkotyöskentelyyn ja seuraavaksi se esitellään kuntien päättäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille 28.8 järjestettävässä tapahtumassa.

Oma roolini kokonaisuudessa on toimia koollekutsujana, koordinaattorina, tiedon välittäjänä sekä ennen kaikkea mahdollistajana. Toimin myös nuorten äänenä erinäisissä työryhmissä, jotka ovat osa maakuntauudistusta. Yhtenä tehtävänäni on kutsua koolle kaksi kertaa vuodessa Pirkanmaan Nuorisofoorumi, johon kutsutaan edustajat kaikista Pirkanmaan Nuorisovaltuustoista. Yhteyshenkilöinä toimii kunnan nuorivaltuuston kanssa työskentelevä ohjaaja. Näissä tapaamisissa nuoret itse suunnittelevat ja tuottavat tapaamisten sisällön. Viime syksynä foorumi kokoontui Suomi100 teemalla, jossa nuoret mm. jakoivat oman kuntansa vaikuttajille diplomeita ansiokkaasta työstä nuorten parissa. Tänä keväänä foorumi kokoontui Valkeakoskella, jossa aiheina oli mm. kouluterveyskyselystä nousseita aiheita sekä osallistumisen Case -malli, johon nuoret saivat kertoa näkemyksensä.

Nuoret ovat tuottaneet upean mallin maakunnallisesta nuorisovaltuustosta, joka on vain yksi osoitus siitä miten kyvykkäitä nuoret ovat ottamaan kantaa uudistuksiin. Olennaista myös on, että nuorten äänen esille tuomista mahdollistaa moni toimija ja taho, joita ilman kaikkien nuorten ääntä ei saada esille.

Nuoret esittelevät maakunnallista nuorisovaltuustoa 28.8. klo 13–15 välisenä aikana Monitoimitalo 13:ssa Tampereella (Satakunnankatu 13). Tilaisuuteen on kutsuttu mm. kuntien kunnanjohtajat sekä muita asiantuntijoita. Tilaisuus on avoin, toivottavasti paikalle saadaan paljon kuulijoita! Tervetuloa!

 

Elina Peippo,
Seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori

Satakunnan nuorten vaikuttamisen kehittämistyöstä kertoo kuluneen vuoden toimintaa vahvasti koordinoinut Tiina Tenho.

Satakunnassa nuorten vaikuttamisen kehittämistyötä on tehty kuluneen vuoden aikana monin eri tavoin. Asiantuntijaryhmä, joka koostuu nuorten kanssa toimivista ammattilaisista, on kokoontunut syyskuusta 2017 alkaen. Edustusta on mm. korkeakouluista, TE-toimistosta, nuorisotoimesta, lastensuojelusta, kouluista ja Satakuntaliitosta. Toinen ryhmä on muodostettu nuorista, jotka edustavat Satakunnan eri kuntia. Nuorten verkostotapaamisia on pidetty neljä ja niihin on ollut avoin kutsu kaikille.

Satakunnan lähettiläät Anni Halminen, Kiia Tarvainen, Riku Salminen ja Marii-Heleen Masur.

Satakunnassa on valittu neljä nuorta lähettilästä, joiden tehtävänä on välittää tietoa nuorille maakuntauudistuksesta ja toimia aktiivisina kehittäjinä Nuorten ääni –asioissa. Satakunnan lähettiläät osallistuivat huhtikuussa Nuorten vaikuttajien leirille Piispalassa ja loivat askelmerkkejä, miten Satakunnassa tullaan etenemään maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamisessa ja kaikkien nuorten äänen kuulemisessa.

Toukokuun nuorten verkostotapaamisessa esiteltiin askelmerkit ja otettiin kantaa maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintasääntöön. Nuoret pääsivät äänestämään esimerkiksi jäsenten lukumäärästä ja valintatavasta, toimikauden pituudesta ja kokous- ja toimintakäytännöistä. Nuorten mielestä on tärkeää, että kokouksia tullaan pitämään eri puolilla Satakuntaa ja kiinnitetään erityistä huomiota nuorten mahdollisuuksiin osallistua ja tuetaan matkustamisessa. Nuoret toivat esiin toimikauden pituutta, koska mahdolliset muutot opintojen vuoksi, ei olisi esteenä toimintaan sitoutumiselle.

”Kaikissa tapaamisissa on noussut esiin tulevan nuorisovaltuuston ohjaajan iso merkitys, jotta tämä toiminta saadaan käynnistettyä ja varmistettua kaikkien nuorten äänen kuuleminen.”

Olemme päässeet hyvään alkuun Satakunnassa maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamisessa. Tavoitteena on, että syksyn 2018 aikana jokaisesta kunnasta on valittu edustajat siihen. Kaikissa tapaamisissa on noussut esiin tulevan nuorisovaltuuston ohjaajan iso merkitys, jotta tämä toiminta saadaan käynnistettyä ja varmistettua kaikkien nuorten äänen kuuleminen. Satakunnan kaikki kunnat ovat sitoutuneet Nuorten ääni Satakunnassa –hankehakemukseen omavastuuosuudellaan. Hankkeessa on tarkoitus palkata ohjaaja, joka koordinoi tätä toimintaa Satakunnassa. Pidetään peukkuja, että saamme hankerahoitusta!

PS. Tervetuloa Poriin SuomiAreenaan 16.-20.7.2018. Silloin paljon ajankohtaista asiaa ja hyviä keskusteluja joka päivä. Muista erityisesti ”Onko mun mielipiteellä väliä?” – Nuorten vaikuttaminen suomalaisessa yhteiskunnassa pe 20.7. klo 11.30-12.30. www.suomiareena.fi

 

Tiina Tenho,
projektisuunnittelija
SATULA -hanke
www.satakunta2019.fi

 

Maakunnallisesta vaikuttamisesta on varmasti moni kuullut, mutta miten vaikuttaa maakunnallisesti on varmasti monelle vielä vieras asia.

Minun maakunnallinen vaikuttamistoiminta alkoi 5 vuotta sitten, kun liityin kesken kauden Kainuun Maakunnalliseen nuorisovaltustoon ja sille tielle olenkin jäänyt. En ole katunut hetkeäkään tähän toimintaan mukaan lähtemistä. Tällä hetkellä toimin nuorisovaltuuustomme puheenjohtajana. Maakunnallisen nuorisovaltuuston myötä olen saanut vaikuttamiseen liittyvää koulutusta, kavereita ja arvokkaita kokemuksia ja muistoja.

Vaikka maakunnallinen vaikuttaminen kuulostaa hankalalta, ei se sitä ole. Maakunnallisesti pystyy vaikuttamaan tehokkaasti koko maakunnan laajuisiin ongelmakohtiin. Kainuussa olemme tehneet lehtijuttuja ja aloitteita liikenneaikatauluista, sillä julkinen liikenne toimii harvassa kunnassa hyvin ja toimivasti. Lisäksi olemme tehneet aloitteen maakunnallisesta kesätyösetelistä, jonka myötä maakunta rahoitti kaikille Kainuun 9.luokkalaisille kesätyösetelit.

Lisäksi järjestämme vähintään kerran vuodessa nuorten vaikuttamiseen liittyvän tapahtuman. Tapahtuma kulkee nimellä nuorisofoorumi (nufo).  Siellä nuoret pääsee kertomaan mielipiteensä ajankohtaisista asioista. Paikalla on myös vaikuttamisammattilaisia, kuten valtuuttettuja ja kansanedustajia. Tänä vuonna nufon aihe on maakuntavaalit ja yleinen vaikuttaminen.

Kaiken tämän ohella osallistumme nuva ry:n tapahtumiin, erilaisiin työryhmiin, joissa kerromme nuorten näkökulman työstettäviin asioihin sekä maakuntavaltuuston kokouksiin, joissa meillä on puheoikeus.

Maakunnallinen vaikuttaminen on tehokasta, sillä asiaa ovat ajamassa useamman kunnan nuoret. Oman kunnan ongelmat ovat kuitenkin mitä ilmeisemmin myös naapurikunnan ongelma.

Nuorten ääntä ja mielipiteitä kuunnellaan, joten niitä kannattaa käyttää!

 

Roosa Mikkonen,
Kainuun MaNun puheenjohtaja

Nuorisokeskus Piispalaan kokoontuu 20.-22.4. nuoria maakuntavaikuttajia viidestä maakunnasta pohtimaan ja kehittämään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia tulevissa maakunnissa. Mukana on maakuntien nuorisovaltuustoissa tai vaikuttajatoiminnassa olevie nuoria Etelä-Savosta, Kainuusta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta. Hankkeemme järjestää mielenkiintoisen viikonlopun ja otolliset puitteet nuorille tutustua toisten maakuntien toimintaan ja oppia hyviä käytänteitä, joita voi jatkossa hyödyntää oman maakunnan vaikuttamistoiminnassa. Viikonlopun anti saatetaan tietenkin maakuntaliittojen ja uudistusta tekevien tietoon.

Viikonlopun aikana opitaan vaikuttavasta viestinnästä ja somen hyödyntämisestä toiminnan viestintäkanavana. Välttyä ei myöskään voi ajankohtaisilta tilannekatsauksilta uudistuksen suhteen! Jokainen pääsee myös kehittämään omia vaikuttamisen ja argumentoinnin taitoja hauskojen tehtävien kautta. Eikä hauskanpitoa sovi myöskään unohtaa; Piispala tarjoaa loistavat puitteet ulkoiluun, urheiluun, saunomiseen ja uimiseen.

Seurailehan sivujamme, päivitämme tänne leirin tapahtumia ja tuotoksia viikonlopun jälkeen!

Tiistaina 27.3. järjestettiin Cygnaeus-talolla Ollako vai eikö olla – mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksessa? -tilaisuus nuorille aikuisille. Tilaisuudessa istuttiin alas kuulemaan ja keskustelemaan maakunta- ja soteuudistuksesta ja osallistujina oli edustajia mm. poliittisista nuorisojärjestöistä ja opiskelijajärjestöistä. Keski-Suomen Liiton Keski-Suomi 2020-projektin projektipäällikkö Pirjo Peräaho ja maakunnan osallisuuden ja viestinnän valmistelija Emmi Hyvönen alustivat Keski-Suomen valmistelun tilannetta sekä sitä, miksi maakuntauudistus tehdään ja mitkä asiat muuttuvat uudistuksen myötä.

 

Osallistujilta nousi paljon kysymyksiä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen ja alustajat saivat myös tiukasti perustella, että miksi uudistus tehdään – ja miksi juuri nykyisellä mallilla. Keskustelun aiheiksi nousivat muun muassa palveluiden laadun määrittely ja valvonta. Palveluista kysymyksiä ja huolta herättivät erityisesti kouluterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut sekä kunnan ja maakunnan palvelujen yhdyspinnat esimerkiksi koulumaailmassa ja nuorisotyössä.

 

Tämän jälkeen keskusteltiin Nuorten Keski-Suomen projektikehittäjän Eeva Mäntylän johdolla maakuntavaaleista ja maakuntauudistukseen vaikuttamisesta. Yhdessä pohdimme esimerkiksi nuorten äänestysaktiivisuutta ja keinoja sen nostamiseen. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että politiikka ja yhteiskunnalliset asiat pitäisi tuoda lähemmäksi kouluja ja oppilaitoksia. Nuorten tulisi jo peruskoulussa saada käytännönläheistä tietoa puolueiden toiminnasta ja niiden aatteellisista eroista esimerkiksi tutustumalla oman kunnan ja maakunnan valtuustojen toimintaan ja päätöksentekijöihin. Nuorten ehdokkaiden vaalipaneelit olivat osallistujien mielestä hyvä idea, sillä nuorten äänestämättä jättämiseen on tärkeimpänä syynä esimerkiksi vuoden 2013 Nuorisobarometrin mukaan se, ettei  sopivaa ehdokasta löydy. Yhteistä vaalipaneelia nuorten ehdokkaiden esille nostamiseksi lähdetäänkin järjestämään ja paneelin päivämäärä on 2.10.! Lisätietoja tilaisuudesta seuraa myöhemmin.

Tilaisuus oli osallistujien kommenttien perusteella ilmeisen tarpeellinen. Tilaisuus esimerkiksi “antoi selkeästi tietoa uudistuksesta ja jatkossa on helpompi kertoa myös muille tulevasta”. Yksi osallistujista nosti esiin, että “valtamediassa saa helposti kovin negatiivisen kuvan maakuntauudistuksesta ja sen takia oli hyvä kuulla uudistuksesta positiivisemmasta näkökulmasta”.

1 2