Tag

Nuoret

“Nuorille liikkuminen omalta paikkakunnalta muualle on tärkeää. Ja kun sitä liikkumismahdollisuutta omasta kunnasta muihin kuntiin muulla kuin vanhemman kyydillä ei ole. Ei vanhemmatkaan aina jaksa/ei ole mahdollisuutta kuskata 20–50 kilometriää suuntaansa, eikä jokaisella nuorella ole mopoa millä itse pääsisi.”

Missä tahansa keskusteleekin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten kanssa, voi olla varma, että esiin nousee julkinen liikenne. Nuorten kulkeminen paikasta toiseen on julkisen liikenteen varassa, eikä se läheskään aina toimi. Suuret kaupungit ja maakuntakeskukset ovat tietysti oma lukunsa, sillä niissä pääsee pääsääntöisesti hyvin kouluun, harrastuksiin ja kavereiden luokse.

Liikenne maakunnan kasvukeskusten ulkopuolella takkuaa kuitenkin lähes poikkeuksetta. Olemme työssämme kiertäneet ja tavanneet maakuntien nuoria Satakunnasta, Etelä-Savosta, Pirkanmaalta, Kainuusta ja Keski-Suomesta. Keskustelutilaisuuksissa ja maakuntien nuorisovaltuustojen kokouksissa on tullut selväksi, että pieniltä paikkakunnilta ei pääse koulupäivien ulkopuolella maakuntakeskuksiin välttämättä millään kyydillä eikä arkipäivisinkään kovin usein. Maakunnan harvemmin asutusta nurkasta toiselle matkaaminenkin voi olla lähes mahdotonta, vähintääkin erittäin hankalaa. Myös lippujen hinnat voivat rajoittaa nuorten kulkemista.

Nuoret ovat esimerkiksi Keski-Suomessa ottaneet kantaa toimivan ja turvallisen julkisen liikenteen puolesta.  

“Hyvä julkinen liikenne mahdollistaisi nuorille monia uusia harrastustoimia sekä terveellisiä ja edistäviä virikkeitä, mutta toimimattomana se lukitsee nuoret asuinkuntiinsa tekemään mitä nyt pystyykään.”

Toimivassa julkisessa liikenteessä ei ole kyse ainoastaan nuorten mahdollisuudesta päästä kouluun tai tapaamaan kavereitaan vapaa-ajalla. Kyse on tasavertaisesta mahdollisuudesta osallistua yhteiskuntaan. Huonot liikenneyhteydet eristävät ja saattavat myös lannistaa. Harrastuksiin on vaikea päästä, joten miksi pyrkiä mukaan vaikkapa eri paikkakunnalla kokoontuvaan nuorten vaikuttamisryhmään?

Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan noin 70 prosenttia nuorista on erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Ylen haastatteleman kulutustutkija Terhi-Anna Wilskan mukaan yhä harvempi nuori ajaa ajokortin ja yhä useampi suosii kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikennettä. Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä, ja valtaosan niistä aiheuttaa henkilöautoliikenne.

“Jos julkinen liikenne saataisiin oikeasti hyvälle kannalle, niin ihmiset jotka tällä hetkellä käyttävät autoa voisivat myös muuttaa kulkemistottumuksiaan ja vaihtaa vihreämpään, sekä jopa mahdollisesti halvempaan, vaihtoehtoon.”

Huoli ilmastonmuutoksesta linkittyy siis julkisen liikenteen saatavuuteen. Voiko syrjäseudulla asuva nuori valita ympäristöystävällisen liikkumismuodon? Vai onko tällainen oman arjen vaikuttamisväylä täysin suljettu?

Huonosti toimiva julkinen liikenne rasittaa ympäristöä, rapauttaa hyvinvointia ja heikentää demokratiaa. Sen merkitys konkretisoituu erityisesti silloin, kun asiaa tarkastelee nuorten näkökulmasta. Heille bussi tai juna ei ole satunnainen vaihtoehto silloin, kun oma auto on huollossa tai kimppakyyti ei kulje. Nuoret tarvitsevat säännöllisiä, turvallisia ja luotettavia julkisen liikenteen palveluita. Ilman niitä nuorten elämänpiiri kaventuu ja mahdollisuus kouluttautua, verkostoitua, kehittyä ja vaikuttaa heikkenee.

“Myös kunnossapidon pitää olla hyvää. Raiteet pitää pitää siistinä ja tiet ajokunnossa, että se julkinen liikenne voi niissä ilman suurempia ongelmia toimia.”

Julkisen liikenteen rahoituksesta, suunnittelusta ja toiminnasta päättävät aikuiset. Heidän olisi syytä ajatella jokaisessa päätöksissä niitä, joiden liikkuminen on valtaosin joukkoliikenteen varassa. Nuorilla on kattava ja ajantasainen näkemys siitä, millaisia vaikutuksia esimerkiksi peruuntumisuhan alla olevalla bussivuorolla on omaan arkeen. Heitä olisi syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla.

Suomen liikennepolitiikan suuntia linjataan parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa. Mitä korkeammalle yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mennään, sitä heikommin nuorten ääni yleensä kuuluu.

Toivoa sopii, että Säätytalolla kokoontuvat neuvottelijat muistavat myös liikennepolitiikkaa pohtiessa ne, joilla ei äänioikeutta vielä ole.

 

Jutun lainaukset ovat kommentteja maakunnallisissa vaikuttajaryhmissä olevilta nuorilta.

 

Projektikehittäjät Tarja Kovanen & Eeva Mäntylä

Nuorten maakunta -hanke

Pirkanmaan Nuorisofoorumi kokosi yhteen noin 50 nuorta vaikuttajaa Pirkanmaan 15 eri kunnasta Tampereen Monitoimitalo 13:een lauantaina 11.5. Tapahtumaa isännöi Pirkanmaan Nuorisotyöryhmä, joka on maakunnallinen nuorten vaikuttajaryhmä.

Päivä alkoi Pirkanmaan nuorisotyöryhmän avoimella kokouksella, jossa käytiin läpi muun muassa Euroopan nuorisoviikolla toteutettua kampanjaa ja kuulumisia valtakunnalliselta maakuntien nuorten vaikuttajaryhmien leiriltä. Kokouksessa puheenjohtajana toimi Jonna Lehto Kangasalan nuorisovaltuustosta.

Päivän aikana pohdittiin vaikuttamisen mahdollisuuksia niin Pirkanmaan kuin Euroopan Unioninkin tasolla ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin muun muassa kantaaottavien rap-lyriikoiden ja kuvakollaasien avulla.  Pajoissa kierrettiin seppo.io-alustalla pelattavan mobiilipelin avulla.

”Peli jossa mentiin ympäri taloa pajoja etsien oli varmaan parasta päivässä. Pelin aikana opin mm. EU:sta enemmän ja tutustuin uuteen ihmiseen”, kertoo Ava Koskinen Pirkkalasta.

Myös Yaser Rahim Tampereelta piti työskentelytavasta.

”Päivässä hyödyllistä oli seppo.io pelin tehtävät. Siinä opin itse tosi paljon uutta ja tutustuin muihin Pirkanmaan nuorisovaltuutettuihin”, hän kommentoi.

Työpajojen lisäksi perehdyttiin Pirkanmaan Liiton toimintaan. Päivän lopuksi pirkanmaalainen kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) vastaili nuorten kysymyksiin kansanedustajan työstä ja vaikuttamisesta valtakunnanpolitiikkaan. Nuoret nostivat keskustelussa esiin muun muassa translain uudistuksen, maksuttoman 2. asteen ja eutanasian sallimisen sekä kyselivät niin valiokuntatyöskentelystä kuin nuorten kuulemisesta valtakunnallisella tasolla.

”Pirkanmaan liiton esittely oli hyödyllistä, koska itse en tiennyt liitosta aiemmin” kertoo Yaser.  ”Kaikkein parasta päivässä oli kuitenkin se, että pystyi tutustumaan muihin Pirkanmaan nuorisovaltuustoihin ja sai kuulla, mitä he ovat tehneet omissa kunnissaan nuorille”, hän jatkaa.

Päivä huipentui vapaamuotoisen tutustumisen ja verkostoitumiseen päivällisen lomassa. Sekä verkostoituminen että ideoiden vaihto keräsivät runsaasti kehuja.

”Parasta päivässä oli uusien ihmisten tapaaminen! Kaikki olivat niin ulospäinsuuntautuneita ja positiivisia”, kertoi Sastamalasta tapahtumaan tullut Hertta Hongisto.

”Todella ihanaa porukkaa ja meidän pöydässä oli erittäin mielenkiintoiset keskustelut”, jatkaa Ava.

Samoilla linjoilla oli myös Vilhelmiina Vierjoki Punkalaitumelta.

”Uusien ja vanhojen tuttujen tapaaminen on aina parasta. Muita nuorisovaltuustolaisia näkee niin harvoin vapaa-ajalla, että on mahtavaa päästä vaihtamaan kuulumisia ja oppimaan uutta porukassa, jossa ketään ei jätetä yksin.”

 

 

 

 

Kun vaikuttamisesta kiinnostuneet nuoret kokoontuvat viikonlopuksi yhteen, tärkeintä on päästä jakamaan kokemuksia aidosti. Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien ja nuorisovaltuustojen leirillä parasta olivatkin satakuntalaisen Marii-Helen Masurin mukaan nuorten väliset vapaat keskustelut.

– Verkostoituminen on parasta, mieluisinta ja hauskinta oppimista.

Masur osallistui 35 muun nuoren kanssa Pieksämäellä 4.–5.5. järjestetylle nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien leirille. Leiri kokosi Partaharjun toimintakeskukseen nuoria seitsemästä maakunnasta, joissa kaikissa on kehitetty nuorten maakunnallista vaikuttamista. Mukana oli nuoria Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Satakunnasta, Etelä-Savosta, Keski-Suomesta, Pohjois-Karjalasta sekä Kainuusta.

Viikonlopun aikana jaettiin kokemuksia nuorten maakunnallisesta vaikuttamisesta, verkostoiduttiin ja opittiin uutta. Alustuksissa käsiteltiin muun muassa maakuntaliittojen toimintaa, päivänpoliittista tilannetta sekä julkista liikennettä. Lisäksi perehdyttiin hyvän puheen pitämiseen draamatyöpajassa.

– Leiristä jäi tosi hyvä fiilis. Olen täynnä intoa ja uusi ideoita täynnä sekä onnellinen uusista ystävistä ympäri Suomen, sanoo Masur.

Yksi leirin tärkeimmistä tavoitteista oli pohtia yhdessä, miten nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toiminta jatkuu nyt, kun maakuntauudistuksen valmistelu on päättynyt.

Yksiselitteistä vastausta tähän ei saatu, sillä ryhmien toiminta on erilaisessa vaiheessa eri maakunnissa. Tärkeää kuitenkin on tiivistää yhteistyötä sekä maakuntaliittojen että muiden nuorten vaikuttajaryhmien kanssa.

– Maakunnilla on ehkä pian enemmän valtaa. Nuoria on kuultava ihan kaikessa päätöksenteossa, Masur pohtii.

Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien tehtävä on ottaa kantaa nuoria koskeviin ja kiinnostaviin asioihin omassa maakunnassa. Ryhmät ovat jo vaikuttaneet esimerkiksi oman maakuntansa tulevaisuustyöhön, kuntien nuorten kesätyömahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen ja maakunnan ilmastostrategiaan. Lisäksi ryhmät ovat tavanneet kansanedustajia ja muita alueen päättäjiä sekä innostaneet muita nuoria vaikuttamaan.

Leirin järjestivät yhteistyössä Nuorten Suomi ry ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry.

Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toiminta jatkuu, vaikka maakuntauudistuksen valmistelua ajetaan alas. Nyt onkin aika pohtia, miten nuorten ryhmät voisivat vaikuttaa päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen maakunnan tasolla jatkossakin.

Tähän aiheeseen pureudutaan maakunnallisten nuorisovaltuustojen ja nuorten vaikuttajaryhmien verkostoleirillä Pieksämäen Partaharjulla la-su 4.–5.5. Leirille osallistuu noin 50 yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta eri puolilta Suomea.

Mukana on nuoria seitsemästä maakunnasta, joista jokaisessa on kehitetty nuorten vaikuttajaryhmää osana maakuntauudistuksen valmistelua. Yksi leirin tärkeimmistä tavoitteista on pohtia, miten ryhmien toiminta jatkuu nyt, kun uudistuksen valmistelu on päättynyt. Lisäksi leirillä jaetaan kokemuksia nuorten maakunnallisesta vaikuttamisesta, verkostoidutaan ja opitaan uutta. Kahden päivän aikana käsitellään muun muassa maakuntaliittojen toimintaa, nuorten mielenterveyspalveluita sekä julkista liikennettä.

Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien tehtävä on ottaa kantaa nuoria koskeviin ja kiinnostaviin asioihin omassa maakunnassa. Ryhmät ovat jo vaikuttaneet esimerkiksi oman maakuntansa tulevaisuustyöhön, kuntien nuorten kesätyömahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen ja maakunnan ilmastostrategiaan. Lisäksi ryhmät ovat tavanneet kansanedustajia ja muita alueen päättäjiä sekä innostaneet muita nuoria vaikuttamaan.

Leirin järjestävät Nuorten Suomi ry ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry.

Olen kasvanut lapsuuteni maalla ja ympärillä on siis aina ollut luontoa. Se, että kesällä on voinut mennä uimaan puhtaaseen järviveteen tai metsästä on voinut kerätä terveellisiä marjoja, on vaikuttanut siihen, että olen oppinut arvostamaan luontoa. Se arvostus tarkoittaa sitä, että teen kaikkeni sen puolesta, että voin säilyttää sen etuoikeuden nauttia puhtaasta luonnosta. Tämän myötä olen ajautunut vaikuttamaan ympärilläni olevaan yhteiskuntaan ja kirjoitan tässä Nuorten Agenda2030-jäsenenä.

Viime vuotisen nuorisobarometrin mukaan 70 prosenttia nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Mutta kuinka ilmasto voi nyt, kun olemme näin huolestuneita?

Ihmiskunta on aina pyrkinyt kehittämään toimintaansa ja edistymään. Olet kuullut historian tunneilla, kuinka teollistuminen ja internetin keksiminen on vauhdittanut ihmiskunnan kehitystä ja muuttumista nykyisenlaiseksi maailmaksi. Kuitenkin nyt on huomattu, että näin huoleton raaka-aineiden kulutus ja päästöjen tuottaminen on mennyt liian pitkälle ja se on jo muuttanut ympäristöä.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella ajasta ennen teollisuuden kehittymistä ja mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään ennen vuotta 2050. Tämän rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Kuitenkin tietoisuus ja huoli ympäristön tilasta lisääntyy. Erityisesti yhä useampi nuori vaikuttaa harkitsemalla ostopäätöksiään tai syömällä enemmän kasvisruokaa. Mutta myös yhä useampi yritys on alkanut ajattelemaan vastuullisuutta ja jättämään jälkeä maailmassa. Positiivisia malliesimerkkejä löytyy myös edelläkävijäkunnista, joissa pyritään esimerkiksi siihen, että ylimääräisiä päästöjä ei syntyisi. Tällaisia hiilineutraaleiksi pyrkiviä kuntia on Suomessa jo 47. Tämä kertoo siitä, että muutosta vanhoissa tottumuksissa on jo tapahtumassa.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä meidän pitää muuttaa tottumuksiamme vielä entisestään, jotta tavoitteisiin päästään. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmiskunnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista jää meidän nuorten ja tulevien sukupolvien kannettavaksi. Siksi on tärkeää, että meidän nuorten ajatuksia, asenteita ja toiveita ilmastoasioihin liittyen kuunnellaan ja otetaan aidosti huomioon.

Kehotan, että etsit oman tapasi vaikuttaa. Kokeile, voisitko käyttää enemmän julkista liikennettä tai ostaa uusia vaatteita vain silloin kun niitä todella tarvitsee. Voisitko joskus vaihtaa lihan kasviksiin, kierrättää kotona roskat tai vaikuttaa yhteiskuntaan erilaisten ryhmien kautta tai äänestämällä vaaleissa ilmastotietoista ehdokasta. Yksi idoleistani, Greta Thunberg on erinomainen esimerkki siitä, mitä yksittäinen ihminen voi omalla toiminnalla saada aikaan.

Olen itse muuttanut viime aikoina ruokavaliotani kasvispainotteisempaan suuntaan. Saan perheeltäni usein kommentteja siitä, eivätkä he oikein ymmärrä vegaanista ruokavaliota. Se on minusta harmillista, sillä toivon, että vanhempani ymmärtäisivät kuinka tärkeää se on minulle. En menetä mitään sillä, että en syö lihaa, vaan muutos on enemmänkin asenteesta ja omasta suhtautumisesta kiinni. Vaikka nykypäivänä kynnys tehdä rohkeita päätöksiä voi olla korkea, niin kehotan olemaan sisukas, oli kyse sitten pukeutumistyylistä tai luonnon puolustamisesta. Tehdessäsi näin, kerro omista mielipiteistäsi ja siitä mitä se merkitsee sinulle.

Sen lisäksi kannattaa seurata uutisia, sillä niiden kautta voi oppia joka päivä uusia asioita ja pysyä tietoisena maailman menosta. Ota myös kantaa ympäröivään maailmaan, sillä muutos parempaan suuntaan lähtee pienistäkin asioista. Meissä nuorissa on voimaa, olemme fiksuja ja olen huomannut, että meitä myös halutaan kuulla. Kirjoita mielipidekirjoitus, ilmaise ajatuksesi ja huolesi sekä vaadi muutosta. Emme tarvitse uusia ideoita, sillä meillä on kaikki tieto ratkaisujen saamiseksi. Jos haluamme vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen, meidän täytyy heti ryhtyä toimiin yhdessä.

Jonna Könkkölä,
Nuorten Agenda2030-jäsen

Nuoret, nuorisovaltuusto-ohjaajat ja virkamiehet kehittivät Jyväskylässä järjestetyssä työpajassa kuntien osallisuustaitoja. Mukana kehittämistyössä oli neljä keskisuomalaista kuntaa.

Nuoret saavat äänensä kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa, vaikka alueellista vaihtelua onkin. Nuorten osallisuus ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan siihen tarvitaan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tietoa, tahtoa ja oikeaa asennetta sekä nuorten sinnikkyyttä.

Näin pohtivat lukiolaiset Mikko Kanerva Keuruulta sekä Olli-Pekka Louniala Jyväskylästä.

Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Olli-Pekka Louniala pohti erilaisia tapoja lisätä nuorten osallisuutta kunnissa osallisuuskasvastuksen koordinaattori Anne-Mari Ojanperän kanssa.

– Nuorisovaltuustotoiminta on edunvalvontaa eli töitä saa tehdä. Kuulluksi tuleminen ei tule ilmaiseksi, sanoo Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimiva Louniala.

Tarvitaan tietoa ja oikea asennetta

Kanerva ja Louniala osallistuivat omien kuntiensa edustajina Jyväskylässä tiistaina 16.4. järjestettyyn koulutustilaisuuteen. Päivän tavoitteena oli pohtia, millaista osaamista kuntien virkamiehet tarvitsevat nuorten osallisuuden edistämiseen.

Työtä tehtiin kuntakohtaisissa pienryhmissä, joissa oli mukana nuorisovaltuusto-ohjaajia, nuoria ja virkamiehiä. Mukana oli Keuruun ja Jyväskylän lisäksi osallistujia Uuraisilta ja Saarijärveltä.

Saarijärven vapaa-aikasihteeri Janne Haapasen mukaan nuorten osallisuus vaatii erityishuomiota kunnan virkamiehiltä.

– Nuoret tarvitsevat tietoa erilaisista vaikuttamisen keinoista. Heitä pitää kuunnella oikeasti sekä näyttää että asiat etenevät ja että heillä on oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa.

Nuorilla on lakien ja kansainvälisten sopimusten valossa tarkasteltuna vahva oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Suomen perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi nuorten oikeus vaikuttaa on kirjattu muun muassa kuntalakiin, nuorisolakiin sekä muun muassa perusopetuslakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta.

Keuruun nuorisovaltuuston ohjaaja Niina Savilahti muistuttaa, että nuorten osallisuudessa on lainmukaisten oikeuksien toteutumisen lisäksi kyse nuorten ja samalla koko kunnan hyvinvoinnista.

– Jos ajattelee, miten saadaan nuoret muuttamaan aikuisina takaisin pieniin kuntiin, niin totta kai sillä on vaikutusta, että on päässyt jo nuorena osallistumaan kunnan asioihin ja tullut sellainen tunne, että kuunnellaan.

”Politiikka ja päätöksenteko kiinnostaa nuoria”

Louniala muistuttaa, että alle 18-vuotiaat eivät saa äänestää, jolloin heille pitää tarjota muita mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.

– Nuorten mielipiteitä täytyy kuulla myös siksi, että he ovat samalla lailla kansalaisia kuin kaikki muutkin.

Keuruulainen Mikko Kanerva sanoo, että politiikka ja päätöksenteko kiinnostaa monia nuoria, vaikka usein luullaankin toista.

– Nuorilta saa mielenkiintoisia ja tärkeitä näkökulmia asioihin.

Nuorisovaltuusto-ohjaaja Marjo Ruuska Uuraisilta ja vapaa-aikasihteeri Janne Haapanen Saarijärveltä pelaamassa osallisuusbingoa.

Koulutuspäivän aikana käytiin läpi nuorten osallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja poliittisia linjauksia, tutustuttiin osallisuusbingon avulla, ideoitiin pienryhmissä kuntalaisten osallistumisen keinoja ja pelattiin Kuntaliiton osallisuuspeliä.

Osallistujat perehtyivät myös Euroopan unionin laatimaan, suomennettuun Map of Competences -karttaan, johon on koottu vaadittavat tiedot ja taidot nuorten osallisuuden toteutumiseen päätöksenteossa.

Vuoropuhelun pitää vaikuttaa

Päivän ydin oli tunnistaa, millaisia tietoja ja taitoja nuorten osallistumisen edistämiseen tarvitaan erityisesti omassa kunnassa. Ryhmät nostivat esiin muun muassa vuorovaikutus- ja viestintätaidot, rohkeuden sekä oikean asenteen.

–  Meidän pitää lisätä kommunikaatiota ja yhteisymmärrystä. Nytkin käydään paljon vuoropuhelua, mutta meneekö se sinne käytäntöön? Eli kuulen, mutta kuuntelenko, Haapanen sanoo.

Keuruun ryhmän keskusteluissa yhtenä tärkeimmistä taidoista korostui ennakkoluulottomuus.

– On tärkeää heittäytyä ja uskaltaa mennä uuteen tilanteeseen. Lisäksi pitää olla sosiaalisia taitoja, että uskaltaa ottaa rohkeasti yhteyttä, Kanerva kommentoi.

Koulutuspäivän järjestivät yhteistyössä Nuorten Suomi, Nuorten Akatemia ja Opetushallitus. Päivä oli osa Euroopan unionissa toteutettavaa koulutusohjelmaa.