Tag

osallisuus
Kuvassa nuoria ja aikuisia keskustelemassa yhdessä.

Päättäjät ja nuoret kokoontuivat syksyllä 2022 yhteen Erätauko-keskustelun äärelle Hämeenlinnassa, Lopella ja Forssassa. Keskusteluissa oli mukana muun muassa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja, hyvinvointialueen työntekijöitä, etsivän nuorisotyön tekijöitä sekä eri taustoista tulevia nuoria. 

Keskustelujen aiheena oli nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tärkeimpinä toiveina keskusteluissa nousivat esiin monipuoliset vaikuttamiskeinot, päättäjien ja työntekijöiden jalkautuminen nuorten pariin sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Keskusteluissa syntyneitä oivalluksia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa ja -työssä.

Monipuoliset tavat vaikuttaa ja aikuiset nuorten luokse

Kuten on aiemminkin huomattu, yksi ja sama vaikuttamisen keino ei sovi kaikille. Yksi haluaa vastata kyselyihin, toinen taas osallistuu mieluiten kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun. Sama ajatus pätee myös nuoriin. Nuoret kaipaavat monipuolisia vaikuttamisen keinoja, jotta mahdollisimman monen nuoren ääni kuuluisi. Ja vaikka nuoret viettävät aikaa puhelimien ja muiden laitteiden äärellä, pelkkä digitaalisuus ei houkuttele kaikkia nuoria. Kyselyillä saadaan arvokasta tietoa, mutta aidosti kohtaamalla ymmärrystä nuorista ja heidän maailmastaan voidaan syventää entisestään.

Nuorten kuulemisessa on tärkeää huomioida, kenen turvallisessa tilassa toimitaan. On eri asia pyytää nuoret luokse kuin mennä sinne, missä nuoret ovat jo valmiiksi. Keskusteluihin osallistuneet nuoret toivovatkin, että päättäjät ja viranhaltijat jalkautuisivat kouluille, nuorisotiloille, sosiaalisen median alustoille ja muihin nuorille tuttuihin paikkoihin. Näin nuoret saisivat enemmän tietoa hyvinvointialueesta, ja päättäjät ja palveluiden kehittäjät voisivat kuulla nuorten ajatuksia.

“silmät aukesi, että meitä päättäjiä on vaikea lähestyä” -kantahämäläinen päättäjä

Positiivinen kokemus osallistumisesta vahvistaa omistajuutta ja halua sitoutua. Merkityksellinen osallistumisen kokemus kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa sekä pitovoimaa. Nuorten kiinnittymistä tarvitaan etenkin alueilla, joista nuoret muuttavat pois aikuistumisen kynnyksellä.

Helposti saavutettavia mielenterveyspalveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista keskustellessa nuoret kokivat haluavansa vaikuttaa erityisesti mielenterveyspalveluihin. Palveluiden tulisi olla nopeammin ja helpommin saavutettavissa kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.

Keskusteluissa toivottiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin voisi kävellä suoraan sisään, kun tilanne sitä vaatii. Nuoret toivoivat myös enemmän tietoa mielenterveyspalveluista, jotta nuoret tietäisivät mistä  ja miten apua saa. Kun kaikkia palveluita ei ole mahdollista saada yhdeltä luukulta tai palveluista ei tiedetä, tarvitaan turvallisia aikuisia ohjaamaan oikeaan paikkaan.

Nuorten kiinnostus vaikuttaa ei rajautunut pelkästään yhteen palveluun. Muita nuorille tärkeitä palveluita olivat kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, päihdetyö, ehkäisyneuvola, lastensuojelu, ensihoito ja vammaispalvelut. Kaikkien palveluiden osalta toivottiin, että palvelut ovat saatavilla lähellä nuoria paikkakunnasta riippumatta.

Oikeita asioita rennolla otteella ja selkeällä kielellä

Erätauko-keskustelut opettivat myös sen, ettei vaikuttamisen tarvitse olla vakavaa. Vaikka puhutaan vakavista ja tärkeistä aiheista, voi keskustelu olla tunnelmaltaan rento. Kuten eräs keskusteluissa ollut päättäjä totesi, “ei puhuta päättäjien slangia, vaan selkeää suomen kieltä. Ihan sama mitä sanon, jos kukaan ei ymmärrä sitä. Tärkeää on luonteva ja turvallinen ilmapiiri, jotta nuori voi ilmasta mielipiteensä.” 

Parhaimmillaan hyvään osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemukseen riittää nuorille turvallinen tila, riittävästi aikaa ja asia tai aihe, johon nuoret voivat aidosti vaikuttaa. Nuorilla riittää ajatuksia ja ideoita ja näkemyksiä, kunhan ensin menee nuorten luokse, kysyy ja aidosti kuuntelee.

Lue lisää Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen koosteesta TÄÄLTÄ

Lisätietoja: Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Erätauko-keskustelut järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Nuorten ääni ammattikouluissa -hanke on tullut päätökseen ja on aika tarkastella tuloksia. Tämän Erasmus+ -rahoitteisen hankkeen tavoitteena oli saada ammattikouluissa opiskelevien nuorten ääni esiin ja luoda mallia, jolla voitaisiin edesauttaa ammattikoululaisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 

Mukana oli viisi eri ammatillista oppilaitosta tai kampusta, joissa järjestettiin Vaikuta! -teemapäivä. Teemapäivien tuloksia käsiteltiin jälkeenpäin oppilaitoskohtaisesti opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa sekä välitettiin nuorten viestiä eteenpäin päättäjille.

Havaintoja ja tuloksia:

  1. Hankkeen toteutus toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa oli erityisen tärkeää koska yhteiskunnallisten asioiden opetus on ammattikouluissa vähäistä ja ammattikoululaisten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on niukempaa kuin esimerkiksi lukiolaisilla. Lisäksi ammattikoululaisilta harvoin kysytään mielipiteitä: kun aikuiset haluavat kuulla nuoria päätöksentekoon liittyen, kysymykset esitetään joko peruskoululaisille tai lukiolaisille. Näin ollen ammattikouluisten ääni jää valitettavan usein kokonaan pimentoon yhteiskunnassa. Uusia ja innovatiivisia tapoja osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan ja Vaikuta! -teemapäivä on yksi tähän tarpeeseen vastaava konsepti.

  2. Vaikuta! -teemapäivä osoittautui erinomaiseksi konseptiksi myös toisen asteen ammattioppilaitoksissa. Vaikuttamiseen ja yhteiskuntaan liittyvät aiheet tulevat esille kiinnostavasti Vaikuta! -päivän tehtävissä ja työpajoissa, joissa opiskelijat pääsevät kohtaamaan myös päättäjiä. Alun perin yläkouluihin luodun tapahtumakonseptin pelillisyys, konkretia ja monipuolisuus innostivat nuoria myös toisen asteen oppilaitoksissa. Sekä opiskelijat ja opettajat toivoivat oppilaitoksiinsa Vaikuta! -teemapäivä uudestaan, jopa säännöllisesti.

  3. Esille nousseita teemoja:

-Mielen hyvinvoinnin asiat: nuoret tarvitsevat lisää matalan kynnyksen keskusteluapua.

-Huoli ilmastosta: nuoret haluavat tehdä ilmastotekoja ja päättäjiltä toivotaan kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä.

-Oppilaitosviihtyvyys: Pääsääntöisesti mukana olleissa oppilaitoksissa opiskelijat viihtyvät hyvin, mutta etenkin parkkipaikkojen vähyys, sisäinen viestintä ja etenkin väärässä ajassa olevat kellot ovat esimerkkejä konkreettisista asioita, jotka hankaloittavat arkea ja kaipaisivat parannusta.

asioita joita nuoret pitävät tärkeinä ystävät liikunta luonto

Nuori Suomi haluaa varmistaa, että eri taustoista tulevien nuorten ääni pääsee monimuotoisesti esiin. Kaikilla nuorilla pitää olla mahdollisuus toimia ja vaikuttaa.

Hyvinvointia! -pelissä keskisuomalaiset yläkoululaiset pääsivät syksyllä 2021 kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään kuntien, hyvinvointialueen ja muiden keskisuomalaisten toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Osallistumalla peliin nuoret saivat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista.

Hyvinvointia! -pelin vastauksissa korostui, nuorten toive päästä juttelemaan helposti ja luottamuksellisesti mieltä painavista asioista turvallisten aikuisten kanssa.

Lisäksi nuoret toivoivat, että nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat otettaisiin tosissaan ja, että aikuiset olisivat aidosti kiinnostuneita nuorista ja heidän asioistaan.

Nuoret ovat myös valmiita käyttämään digitaalisia palveluita. Erityisesti palveluohjaus, neuvot ja lisätieto eri hyvinvoinnin teemoihin liittyen kiinnostivat nuoria, mutta digipalveluissakin tärkeimmäksi nousi se, että joku kuuntelee ja ymmärtää nuorta.

Hyvinvointia!-peliä pelasi 1100 nuorta koulupäivän aikana, koonnin pääset katsomaan TÄSTÄ

 

Asioita, jotka nuoret nimesivät omiksi voimanlähteikseen:

asioita joita nuoret pitävät tärkeinä ystävät liikunta luonto

Sanapilvi, johon on koottu lasten vastauksia siitä, mikä on kivaa LastenParlamentin toiminnassa. Lapsista kivointa on ollut vaikuttaminen, keskusteleminen ja päättäminen.

Nuorten Suomi on koordinoinut Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa kuluneet 12 vuotta. Toiminnan koordinointi on ollut antoisaa ja taannut meille suoran yhteyden lasten ajatusten pariin. Tämä aikakausi on kuitenkin tulossa päätökseen, sillä LastenParlamentin toiminnan koordinointi siirtyy Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden alaisuuteen elokuun alusta lähtien.

”On päässyt vaikuttamaan. On muutenkin kivaa, että lasten ääniä kuunnellaan!”

Kuluneena lukuvuonna Jyväskylän LastenParlamentissa toimittiin koronarajoitusten puitteissa etänä. Vaikka olisimme kaikki mieluusti kohdanneet toisemme myös paikan päällä, erään edustajan sanoin ”ollaan silti saatu tällein etänä järjestettyä ihan mahtavia parlamentteja”. Jokaisen alueen PikkuParlamentti valitsi lukuvuoden aluksi oman tavoitteen, johon halusivat vaikuttaa, koulun muilta oppilailta kerättiin ajatuksia valitusta aiheesta ja edustajat suunnittelivat monipuolisia vaikuttamisen tapoja. Kauden aikana muun muassa pidettiin aamunavaus pienempien auttamisesta, lähetettiin kiitoksia keittiölle sekä tehtiin mielipidekirjoitus turvallisen kotiympäristön puolesta.

”No että saa olla osana päättämässä ja tutustua toisiin ihmisiin.”

Kauden päätapahtuma, SuurIstunto, järjestettiin niin ikään etänä. Edustajat pääsivät SuurIstunnossa lähettämään terveisensä kesäkuussa valittaville kaupunginvaltuutetuille sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista asiantuntijoiden kanssa. Keskusteluiden perusteella lapset ovat melko tyytyväisiä harrastuspaikkoihin ja kouluruokaan. Toisaalta roskaaminen ja kiusaaminen huolettavat. Keskusteluissa nousi esiin myös halu vaikuttaa lisää esimerkiksi kerhoihin ja koulun arkeen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta nostettiin esiin tärkeinä asioina tasavertainen ja luottamuksellinen kohtaaminen sekä värikäs ja kodikas ympäristö palvelutiloissa.

”On ollut kivaa kun ollaan päästy juttelemaan ja vaikuttamaan. Ei mitään erikoista, oli kivaa!”

Lasten osallisuuteen on syytä panostaa riittävästi resursseja. Lapsissa on paljon potentiaalia ottaa kantaa isompiinkin asioihin ja esimerkiksi kuluneena lukuvuonna LastenParlamentissa vaikutettiin lukuisiin ajankohtaisiin asioihin. Toiminnalla on siis iso merkitys niin osallistuvien lapsien kuin kunnan palveluiden näkökulmasta. LastenParlamentti mahdollistaa yhtäältä lapsille itselleen tärkeiden asioiden esiin nostamisen ja niihin vaikuttamisen sekä toisaalta kaupungin toimijoille rakenteen, jonka kautta he voivat tuoda oman palvelunsa ajankohtaiset asiat lasten kommentoitaviksi.

”On kivaa, kun saa keksiä ideoita joita kuunnellaan.”

On tärkeää luoda lasten kuulemiselle ja vaikuttamiselle monenlaisia keinoja ja kanavia, jotta jokaisen lapsen ääni pääsee kuuluviin. Lasten osallisuuden edistämisessä myös edustuksellisella rakenteella, kuten LastenParlamentilla, on oma paikkansa. Se on yksi keino nostaa lasten ääntä kuntalaisina paremmin kuuluviin. Lisäksi edustuksellisen rakenteen puitteissa voidaan toteuttaa myös kaikkien lasten osallisuutta edistäviä toimintoja. Tällaisia ovat Jyväskylässä olleet muun muassa LastenParlamentin edustajille annetut toimeksiannot kerätä koko koulun oppilaiden mielipiteitä sekä Lapsen oikeudet -peli.

”No että on saanu vaikuttaa kaupungin asioihin ja on saanu kertoo omia mielipiteitä asioista ja tollee. On ollu parasta.”

Kiitos kaikille Jyväskylän LastenParlamentin toiminnassa mukana olleille kuluneista vuosista. Nuorten Suomi jatkaa aktiivisesti työtä lasten ja nuorten vaikuttamisen ja toimijuuden edistämiseksi niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa verkostoissa.

 

Lue lisää LastenParlamentin toiminnasta lukuvuonna 2020-2021 tästä

Blogin lainaukset ovat otteita lukuvuoden 2020-2021 Jyväskylän LastenParlamentin edustajien antamasta palautteesta.

u wot waldo, ote sarjakuvasta

Nuoria patistetaan äänestämään ja osallistumaan politiikkaan. Samalla ei kuitenkaan ajatella, kuinka
vaikeaa politiikan sanaston ja toiminnan ymmärtäminen on.

Nuorten toteuttama U wot Waldo? – sarjakuvaprojekti avaa suomalaista politiikkaa ja vaikuttamista somessa ilman vaikeaselkoista jargonia. Vuoden kestävä projekti pyrkii huomioimaan etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret.

Huhtikuussa aloitetun, EU-rahoituksella toteutettavan solidaarisuusprojektin ensimmäinen tavoite
on saada nuoret äänestämään. Sarjakuvat pyrkivät kertomaan vaikuttamisesta ja mahdollisuuksista
äänestää, jotta poliittista syrjäytymistä ei tapahtuisi ainakaan tiedonpuutteen takia.

Viikoittain Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä julkaistava sarjakuva pyritään kääntämään
mahdollisimman monelle kielelle. Tällä hetkellä sarjakuvastripit löytyvät suomeksi, ruotsiksi,
englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi ja espanjaksi. Kielien lisäksi kuvituksessa otetaan huomioon
sukupuolen moninaisuus, ihonväri, esteettömyys ja moninaisuus. Tähän mennessä on käsitelty
esimerkiksi toisen maan kansalaisuuden mahdollistamaa äänioikeutta ja ennakkoon äänestämistä.

Nuorilta nuorille

Sarjakuva on vapaaehtoisten nuorten itsensä suunnittelema ja toteuttama ilman suurempaa
taustatoimijaa. Projektia on lähdetty toteuttamaan rahoitushakemuksesta lähtien itse yhteen hiileen
puhaltaen. Vapaaehtoiset asuvat eri puolilla Suomea ja ovat eri elämäntilanteissa; Mukana on
esimerkiksi nuorisoalan ja kielten opiskelijoita, järjestötoimijoita, valokuvauksen ja digitaiteen
harrastajia sekä viestinnästä kiinnostuneita nuoria tekijöitä. Työtehtävät on jaettu mielenkiinnon ja
taitojen mukaan, ja sarjakuvaa tehdäänkin nuorilta nuorille, tekijöiden itsensä näköiseksi. Projektin
lomassa opitaan uusia taitoja ja kehitytään. Ja jos jotain ei osata, opetellaan se yhdessä.

U Wot Waldo? somessa:
Instagram – @uwotwaldo
Twitter – @uwotwaldo
Facebook – U Wot Waldo?

Lisätietoja projektista voi kysyä yhteyshenkilöltämme Milla Köykältä. Vastaamme mielellämme
kysymyksiin, ja haastattelujen kautta pystymme avaamaan projektiamme monipuolisemmin.

Lisätietoja:
Milla Köykkä
p. 045 112 4608
milla.koykka@nuortensuomi.fi

Sanapilvi asioista, joihin lapset haluavat vaikuttaa. Muun muassa koulun asiat, ruoka ja harrastusmahdollisuudet.

Jyväskylän perusopetuksen alakouluikäiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin LastenParlamenttitoiminnassa. Lukuvuoden toiminta huipentuu vuosittaiseen LastenParlamentin SuurIstuntoon, joka järjestetään keskiviikkona 21.4.  ja tällä kertaa etätilaisuutena GoogleMeetyhteydellä.   

Etäyhteydellä järjestettävä tilaisuus mahdollistaa, että SuurIstuntoon voivat osallistua kaikki LastenParlamentin edustajat ja ohjelmaa pystytään tarjoamaan myös kaikille alakoululaisille. Suuristuntoon on saatu mukaan runsas joukko asiantuntijoita ja kansanedustajia keskustelemaan lasten kanssa.     

LastenParlamentti on kokoontunut koko lukuvuoden ajan etäyhteyksin. Lapsilla ovat välineet hyvin hallussa ja aikaan on saatu monia erilaisia vaikuttamistoimia, kuten mielipidekirjoituksia, aamunavauksia ja viestejä päättäjille. Nyt SuurIstunnossa lapset ja päättäjät pääsevät kohtaamaan toisensa etäyhteyksien välityksellä ja keskustelemaan lasten valitsemista ajankohtaisista aiheista, kertoo lasten parlamenttitoimintaa koordinoiva Mareena Laine.  

SuurIstunnon ohjelma.SuurIstunnon ohjelma käynnistyy klo 9, jolloin kerätään lasten terveiset elokuussa aloittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle. Tämän jälkeen ovat vuorossa asiantuntijakeskustelut. Mukana keskustelemassa on Jyväskylän kaupungin edustajia muun muassa sivistys- ja perheiden ennaltaehkäisevistä palveluista sekä Jyväskylän yliopistosta ja Lapsiasiavaltuutetun toimistolta. Lapset pääsevät kertomaan ehdotuksia roskaamisen vähentämiseen ja turvallisuutta edistävien asioiden parantamiseen, kommentoimaan kiusaamisen vastaista strategiaa sekä esittämään mielipiteitään etäkouluajasta.   

Kaikille alakoululaisille tarkoitettu kansanedustajapaneeli käynnistyy klo 13. LastenParlamentin hallituksen ideoimiin kysymyksiin ovat vastaamassa Sinuhe Wallinheimo, Bella Forsgrén ja Joonas Könttä. Kansanedustajia haastattelevat LastenParlamentin hallituksen edustajat ja myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatin kautta.  Suuristunto huipentuu viime kauden The Voice of Finlandissa kilpailleen Veikko Paasin etäkeikkaan.  

 

Teksti: Minna Hakkarainen, https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2021-04-19_jyvaskylan-lastenparlamentin-suuristunto-jarjestetaan-214-etatilaisuutena

 

Jyväskylän LastenParlamentin toimet muuttuivat radikaalisti kevään aikana suunnitellusta, kasvotusten tapahtuvien kohtaamisten poistuttua kalenterista. Toiminnan tärkeys oppilaiden osallisuuden osatekijöinä kuitenkin haastoi työntekijät siirtämään toimet mahdollisuuksien mukaan verkossa tapahtuviksi kohtaamisiksi. 

Kaikkien alakoulujen edustajat yhteenkokoava SuurIstunto oli suunniteltu järjestettäväksi työpajoineen ympäri Jyväskylää 23.4. Keräsimme lapsia puhuttaneita aiheita toisella PikkuParlamentti-kierroksella talvella ja olimme niiden pohjalta saaneet usean yhteistyötahon kanssa työpajojen suunnittelun alkuun, joten pohja verkkotyöskentelylle oli luotu. Huhtikuun viimeisellä viikolla pystyimmekin käynnistämään ensimmäisen kolmesta seppo.io-alustalle siirretystä verkossa pelattavasta LastenParlamentin SuurIstunto-pelistä, joiden tavoitteena oli taata lapsille mahdollisuus vaikuttaa heitä kiinnostaviin asioihin sekä antaa yhteistyötahoille mahdollisuus kysyä lapsilta heitä kiinnostavia kysymyksiä. Peliin rakentui lopulta 11 tehtävää, joiden teemat vaihtelivat lasten toiveiden mukaisesti harrastamisesta kirjaston kehittämiseen ja vaikuttamisesta kierrätykseen. Kolmeen eri pelikertaan osallistui LastenParlamentin edustajia noin 70.

Kokemus ohjatusta SuurIstunto-pelistä oli niin onnistunut, että halusimme järjestää vielä myös kaikille Jyväskylän alakoululaisille avoimen vaikuttamispelin. Pelissä oli paljon samoja tehtäviä kuin SuurIstunnon pelissä ja lisäksi siinä pystyi äänestämään LastenParlamentille uutta logoa sekä kaupungille pyöräpormestaria ja osallistumaan puistojen suunnitteluun. Myöhemmin uudeksi pyöräpormestariksi valittiin Eemil Penttinen (https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-05-29_eemil-penttinen-jyvaskylan-uusi-lapsipyorailypormestari)

Pelin tuloksia kootaan kesän aikana ja niiden tulokset käsitellään tehtäviä toimeksi antaiden kanssa. Syksyllä tulokset käydään läpi koululaisille ja julkaistaan myös kaikille nähtäväksi. Kaiken kaikkiaan kokemukset peleistä olivat todella positiivisia. Lasten ääni kuului uudella tavalla ja mukaan pääsivät monet sellaisetkin oppilaat, joiden ääni päätöksenteossa ei tavallisesti kuulu. Yhteensä pelaajia peleillä oli noin 300 oppilasta.

 

Nuorten vaikuttajien leiri hurahti ohi vaikuttamisen, hyvän ruuan ja rennon yhdessäolon merkeissä!

Järjestimme Nuorten Vaikuttajien leirin Piispalassa tammi-helmikuun vaihteessa. Meitä oli leirillä yli 40 mahtavaa tyyppiä 11 eri Keski-Suomen kunnasta! Leireilemässä oli Keski-Suomen kuntien nuorisovaltuustojen edustajia, nuoria Keski-Suomen Ilmastotiimistä sekä tietysti joukko meitä aikuisia ohjaajia. 

Saavuimme Piispalaan perjantaina juuri sopivasti lounaalle. Mahat täynnä maittavasta ruuasta starttasimme leirin! Ilmastotiimi lähti heti perjantaina ideoimaan, mitä tuleva kevät pitää sisällään. Haaveilimme, mitä voisimmekaan yhdessä saada aikaan, ja lisäksi Ilmastotiimi mietti omia keinojaan, miten ilmastonmuutokseen lähdetään vaikuttamaan. Nuorisovaltuustojen edustajat puolestaan pohtivat nuvan roolia kunnan päätöksenteossa sekä miettivät tärkeimpiä aiheita mihin itse haluaisivat vaikuttaa. 

Perjantaina saimme myös vieraita lapsiasiavaltuutetun toimistosta sekä nuortenideat.fi -palvelusta. Lapsiasiavaltuutettu Elina ja tutkija Terhi kertoivat nuorten oikeuksista vaikuttaa sekä keskustelivat nuorten kanssa heidän ajatuksistaan ympäristöstä ja maapallon tulevaisuudesta. Nuortenideat.fi:n Pirjo opasti nuoria palvelun käytöstä. 

Illalla ohjelmassa oli vapaata hengailua. Uimahallissa oli vilskettä, kun moni nuorista käytti hyväkseen mahdollisuuden käydä pulahtamassa altaisiin. Osa nuorista kävi puolestaan testaamassa taitojaan keilaradalla. Päivän päätteeksi keräännyimme kaikki vielä rantasaunalle hengaamaan, saunomaan ja nauttimaan iltapalaa. 

Hyvin nukutun yön jälkeen jatkoimme jälleen Piispanhatussa työskentelyä. Ilmastotiimi lähti hiomaan suunnitelmiaan ja kevään kärkitoiminnoksi muodostui Ilmastopaketin kehittely.  Ilmastopaketti on kouluihin suunniteltu oppisisältö ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttamisesta. Teimme konkreettisen suunnitelman siitä, mitä pitää tehdä ja jaoimme vastuualueet. Ilmastotiimi tarttui innolla toimeen ja lähti heti työstämään Ilmastopakettia eteenpäin. Näin ohjaajana on pakko sanoa, kuinka mahtavaa on työskennellä näin motivoituneiden ja fiksujen nuorten kanssa! Halua vaikuttaa on, ja homma etenee!

Nuorisovaltuustojen edustajat jakaantuivat lauantaina pienryhmiin sen mukaan, mihin aiheeseen he haluavat vaikuttaa. Ryhmissä nuoret pohtivat, keneen vaikutetaan ja millä keinoin. Tärkeää oli myös pohtia miten muiden nuorten ajatukset otetaan huomioon ja millaisia kyselyitä voitaisiin omassa kunnassa tai koulussa toteuttaa. Aiheina oli esimerkiksi tasa-arvo, julkinen liikenne ja harrastusmahdollisuudet erityisesti pienissä kunnissa. Nuoret suunnittelivat konkreettista vaikuttamistoimintaa, muun muassa paneelikeskustelun ja marssin, kirjoittivat mielipidekirjoituksen ja blogikirjoituksen sekä suoran viestin kunnanjohtajille.  Erilaisia tapoja vaikuttaa löytyi siis paljon!

Lopuksi ryhmät esittelivät toisilleen, mitä leirin aikana oikein saatiin aikaan. Ja paljonhan saatiin! Leiri oli niin nuorten kuin ohjaajienkin mielestä tosi onnistunut ja inspiroiva. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

 

Koko leiriporukan puolesta, Mareena Nuorten Suomesta

 

Myös maakunnissa huomattiin: Nuoret mukaan keskusteluun – win-win -tilanne meille kaikille

Kolmen vuoden mielenkiintoinen aika, Nuorten ääni maakunnissa -hanke on päättymässä.  Liikkeelle lähdettiin Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -näkökulmalla. Vaikka uudistus kaatui, maakunnissa on tunnistettu tarve synnyttää ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla eri taustoista tulevat nuoret saadaan mukaan maakunnalliseen päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Viidessä maakunnassa saatiin monenlaista oppia ja kokemusta laajalla verkostotyöllä.

Nuoret ovat päättäjille hyviä sparraajia ja haastajia. Hankkeen aikana nuorille alkoi avautua ovet yhä useampiin tilaisuuksiin. Aikuiset totesivat, että nuoret sanovat usein suoraan sen, minkä virkamiehet ja päättäjät muotoilevat yleiselle tasolle, jolloin se ei enää kosketakaan kuulijaa. Nuorten ajatusten merkitys alettiin ymmärtää. Moni virkamies ja päättäjä oivalsi, että nuoret kannattaa ottaa mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

Maakuntauudistusta valmistellut Emmi Hyvönen pohtii: ”Nuorten ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa lähestyä vaikeitakin ongelmia opetti paljon. Emme saa lähestyä asioita päätöksenteon monimutkaisuuden kautta, vaan puhumalla nuorten tavoin suoraan itse asiasta ja löytämällä ongelmiin nopeita ratkaisuja kokeilukulttuurin hengessä. Nuorilla on visionäärinen näkemys siitä, miten asioiden pitäisi tulevaisuudessa olla ja millaisia ratkaisuja voisimme löytää aikansa eläneiden nykypalveluiden tilalle. Miksi emme siis kuule nuoria enemmän ja osallista heitä yhteiseen keskusteluun? Se olisi win-win tilanne meille kaikille.”

Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään eikä loppua näy. Kaikissa mukana olleessa viidessä maakunnassa on nyt käynnissä maakuntakohtaiset hankkeet, joilla teemaa viedään jatkossakin eteenpäin. Paljon on vielä tehtävää. On aika laittaa uutta vaihetta kehiin, niin että kaikissa maakunnissa nuoret oikeasti pääsevät mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

 

Hankkeen kokemukset, tulokset ja opit on koottu yksiin kansiin. Julkaisu Nuorten ääni maakunnissa – tuloksia ja oppeja Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa on nyt kaikkien saatavilla. Oppeja voi hyödyntää myös muualla tapahtuvaan nuorten vaikuttamistoimintaan. Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään maakunnissa, on aika laittaa uutta vaihetta kehiin.

Hanke toteutettiin hyvin laajalla verkostotyöllä niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti. Jokainen maakunta kokosi julkaisuun omannäköisensä koonnin. Näiden lisäksi on kuvattu keskeisimmät yhteiset toiminnot ja suosituksia ja hyviä käytäntöjä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen. Julkaisu sisältää myös paljon linkkejä eteenpäin, joista löytyy syventävää tietoa ko. teemasta. Julkaisun voit ladata TÄÄLTÄ.

1 2 3 4