Nuorten ja aikuisten yhteisissä Erätauko-keskusteluissa nousi esiin yksinkertainen, mutta tärkeä viesti: turvallisuus rakentuu arjen kohtaamisista, luottamuksesta ja siitä, että jokainen tulee kuulluksi. Pohjois-Savossa järjestetyt dialogit osoittivat, että sekä nuoret että aikuiset kaipaavat samoja asioita – hyväksyntää, välittämistä ja yhteisöllisyyttä epävarmoina aikoina.
Nuorten osallisuuden vahvistaminen on yhä tärkeämpää ajassa, jossa yhteiskunta ja maailma muuttuvat nopeasti, ja turvallisuuden tunne horjuu monella. Nuoret ovat tärkeä osa yhteiskuntaa, mutta heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan arkeensa jäävät usein melko pieniksi. Kun nuorten ääni ei pääse esiin, heidän kokemuksensa turvallisuudesta ja arjesta voi jäädä piiloon, samalla ulkopuolisuuden tunne voi kasvaa. Pohjois-Savossa järjestettiin huhtikuun lopussa Erätauko-keskusteluja, joissa nuoret ja aikuiset kohtasivat tasavertaisesti keskustellen turvallisesta yhteisöstä. Keskustelut toteutettiin yhteistyössä Leader Mansikka ry:n Meidän kylä, meidän maailma -hankkeen, Nuorten Suomi ry:n Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeen sekä Nuorisokeskus Metsäkartanon nuorisotyön aluekoordinaation kanssa.
Erätauko on tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua, se on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Erätauon avulla voidaan tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä käymään tasavertaista keskustelua ja saada paikalle myös sellaisia henkilöitä, jotka herkästi jäävät keskustelun ulkopuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä julkaisi maaliskuussa toimenpidesuositukset, joilla vahvistetaan nuorten tulevaisuususkoa, josta kannetaan nyt paljon huolta. Toimenpidesuosituksissa nousee esiin yhtenä menetelmänä dialogit, keskeisenä keinona lisätä nuorten kokemusta arvostuksesta ja osallisuudesta.
Käydyt keskustelut Tervossa, Vesannolla, Leppävirralla, Rautalammilla ja Suonenjoella toivat esiin, että turvallisuus ei synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan ihmisten välisestä luottamuksesta, kohtaamisista ja arjen rakenteista. Keskusteluissa korostui, että turvallisuus on ennen kaikkea tunne, ja se voi vaihdella suuresti ihmisestä toiseen. Ulospäin kaikki voi näyttää olevan kunnossa, vaikka ihminen kokisi sisäistä epävarmuutta. Samaan aikaan pienet hyvät hetket, kuten ystävän tuki tai arjen sujuvuus, voivat vahvistaa turvallisuuden tunnetta merkittävästi.
Luottamus on kaiken perusta
Yksi keskeisimmistä havainnoista on luottamuksen merkitys. Turvalliseksi koetaan ympäristö, jossa voi olla oma itsensä, tulla kuulluksi ja pyytää apua ilman pelkoa.
– Turvallisuus syntyy siitä, että voi luottaa toisiin ja siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni, keskusteluissa kuvattiin.
Luottamus näkyy arjessa esimerkiksi vastuun antamisena ja avoimuutena. Toisaalta luottamus voidaan myös rikkoa nopeasti, esimerkiksi selän takana puhuminen, ulkopuolelle jättäminen tai lupausten pettäminen heikentävät turvallisuuden tunnetta.
Pienet teot, suuri merkitys
Keskusteluissa nousi vahvasti esiin arjen vuorovaikutuksen merkitys. Yksinkertaiset asiat, kuten tervehtiminen, kuunteleminen ja kannustaminen, voivat ratkaista paljon. Erityisesti nuoret korostivat, että näkyväksi ja kuulluksi tuleminen sekä hyväksyntä ovat keskeisiä turvallisuuden kokemukselle. Mahdollisuus olla oma itsensä ilman pelkoa leimautumisesta nähtiin tärkeänä hyvinvoinnin perustana.
Koti, koulu ja muut yhteisöt turvallisuuden rakentajina
Turvallisia paikkoja ovat ennen kaikkea koti, läheisten ihmisten seura sekä harrastukset. Myös koululla on merkittävä rooli. Parhaimmillaan se tarjoaa yhteisön, jossa jokainen kokee kuuluvansa joukkoon. Pienissä yhteisöissä turvallisuus koetaan usein vahvemmaksi. Kun ihmiset tuntevat toisensa, ongelmiin puuttuminen on helpompaa ja vastuu toisista korostuu. Sen sijaan suurissa ja kasvottomissa ympäristöissä turvattomuuden tunne voi lisääntyä. Keskusteluissa tunnistettiin myös se, jos epäasialliseen käytökseen ei puututa ajoissa, ongelmat voivat kasautua.
Huolta tulevaisuudesta ja yhteiskunnasta
Turvattomuutta lisäävät monenlaiset tekijät. Nuoret nostivat esiin huolen työllistymisestä ja tulevaisuudesta. Uutiset, kriisit ja sosiaalinen media lisäävät epävarmuutta laajemminkin. Erityisesti väkivallasta kertova uutisointi sekä maailmanpoliittiset jännitteet herättävät pelkoa. Osa kokee myös turtumista jatkuvaan uutisvirtaan. Lisäksi arjen turvattomuutta voivat lisätä kiusaaminen, ulkopuolelle jättäminen ja sosiaalinen paine.
Turvallisuutta voidaan vahvistaa yhdessä
Nyt käytyjen Erätauko-keskustelujen perusteella turvallisuuden lisääminen ei vaadi suuria yksittäisiä ratkaisuja, vaan pitkäjänteistä työtä arjessa. Keskeisiä keinoja ovat:
- läsnä olevat ja helposti lähestyttävät aikuiset
- selkeät pelisäännöt kaikille ja johdonmukainen toiminta
- varhainen puuttuminen ongelmiin
- vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistaminen
- ja yhteisöllisyyden lisääminen
Keskusteluihin osallistuneet toivoivat myös lisää keskustelua nuorten ja aikuisten välillä. Yhteiskunnallisten aiheiden käsittely yhdessä nähtiin tärkeänä keinona lisätä ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta.
Turvallisuus syntyy kohtaamisissa
Keskeinen viesti on selvä: turvallisuus rakentuu ennen kaikkea ihmisten välisessä luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa.
– Pienillä teoilla voi olla suuri merkitys. Se, miten kohtelemme toisiamme arjessa, ratkaisee paljon, keskustelut summaavat.
Turvallisuus ei siis ole vain rakenteita tai sääntöjä, vaan se on kokemus siitä, että kuuluu joukkoon ja tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tietoinen lempeä kohtaaminen ja kannustus kantavat pidemmälle!
Kirjoittajat:
Heidi Lappi, projektipäällikkö, Kehittämisyhdistys Mansikka ry
Heta Malinen, kehittämisasiantuntija, Nuorten Suomi ry
Jonna Juhola, Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaattori, Nuorisokeskus Metsäkartano