Nuorten ja aikuisten yhteisissä Erätauko-keskusteluissa nousi esiin yksinkertainen, mutta tärkeä viesti: turvallisuus rakentuu arjen kohtaamisista, luottamuksesta ja siitä, että jokainen tulee kuulluksi. Pohjois-Savossa järjestetyt dialogit osoittivat, että sekä nuoret että aikuiset kaipaavat samoja asioita – hyväksyntää, välittämistä ja yhteisöllisyyttä epävarmoina aikoina.

Nuorten osallisuuden vahvistaminen on yhä tärkeämpää ajassa, jossa yhteiskunta ja maailma muuttuvat nopeasti, ja turvallisuuden tunne horjuu monella. Nuoret ovat tärkeä osa yhteiskuntaa, mutta heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan arkeensa jäävät usein melko pieniksi. Kun nuorten ääni ei pääse esiin, heidän kokemuksensa turvallisuudesta ja arjesta voi jäädä piiloon, samalla ulkopuolisuuden tunne voi kasvaa. Pohjois-Savossa järjestettiin huhtikuun lopussa Erätauko-keskusteluja, joissa nuoret ja aikuiset kohtasivat tasavertaisesti keskustellen turvallisesta yhteisöstä. Keskustelut toteutettiin yhteistyössä Leader Mansikka ry:n Meidän kylä, meidän maailma -hankkeen, Nuorten Suomi ry:n Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeen sekä Nuorisokeskus Metsäkartanon nuorisotyön aluekoordinaation kanssa.

Erätauko on tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua, se on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Erätauon avulla voidaan tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä käymään tasavertaista keskustelua ja saada paikalle myös sellaisia henkilöitä, jotka herkästi jäävät keskustelun ulkopuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä julkaisi maaliskuussa toimenpidesuositukset, joilla vahvistetaan nuorten tulevaisuususkoa, josta kannetaan nyt paljon huolta. Toimenpidesuosituksissa nousee esiin yhtenä menetelmänä dialogit, keskeisenä keinona lisätä nuorten kokemusta arvostuksesta ja osallisuudesta.

Käydyt keskustelut Tervossa, Vesannolla, Leppävirralla, Rautalammilla ja Suonenjoella toivat esiin, että turvallisuus ei synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan ihmisten välisestä luottamuksesta, kohtaamisista ja arjen rakenteista. Keskusteluissa korostui, että turvallisuus on ennen kaikkea tunne, ja se voi vaihdella suuresti ihmisestä toiseen. Ulospäin kaikki voi näyttää olevan kunnossa, vaikka ihminen kokisi sisäistä epävarmuutta. Samaan aikaan pienet hyvät hetket, kuten ystävän tuki tai arjen sujuvuus, voivat vahvistaa turvallisuuden tunnetta merkittävästi.

Luottamus on kaiken perusta

Yksi keskeisimmistä havainnoista on luottamuksen merkitys. Turvalliseksi koetaan ympäristö, jossa voi olla oma itsensä, tulla kuulluksi ja pyytää apua ilman pelkoa.

– Turvallisuus syntyy siitä, että voi luottaa toisiin ja siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni, keskusteluissa kuvattiin.

Luottamus näkyy arjessa esimerkiksi vastuun antamisena ja avoimuutena. Toisaalta luottamus voidaan myös rikkoa nopeasti, esimerkiksi selän takana puhuminen, ulkopuolelle jättäminen tai lupausten pettäminen heikentävät turvallisuuden tunnetta.

Pienet teot, suuri merkitys

Keskusteluissa nousi vahvasti esiin arjen vuorovaikutuksen merkitys. Yksinkertaiset asiat, kuten tervehtiminen, kuunteleminen ja kannustaminen, voivat ratkaista paljon. Erityisesti nuoret korostivat, että näkyväksi ja kuulluksi tuleminen sekä hyväksyntä ovat keskeisiä turvallisuuden kokemukselle. Mahdollisuus olla oma itsensä ilman pelkoa leimautumisesta nähtiin tärkeänä hyvinvoinnin perustana.

Koti, koulu ja muut yhteisöt turvallisuuden rakentajina

Turvallisia paikkoja ovat ennen kaikkea koti, läheisten ihmisten seura sekä harrastukset. Myös koululla on merkittävä rooli. Parhaimmillaan se tarjoaa yhteisön, jossa jokainen kokee kuuluvansa joukkoon. Pienissä yhteisöissä turvallisuus koetaan usein vahvemmaksi. Kun ihmiset tuntevat toisensa, ongelmiin puuttuminen on helpompaa ja vastuu toisista korostuu. Sen sijaan suurissa ja kasvottomissa ympäristöissä turvattomuuden tunne voi lisääntyä. Keskusteluissa tunnistettiin myös se, jos epäasialliseen käytökseen ei puututa ajoissa, ongelmat voivat kasautua.

Huolta tulevaisuudesta ja yhteiskunnasta

Turvattomuutta lisäävät monenlaiset tekijät. Nuoret nostivat esiin huolen työllistymisestä ja tulevaisuudesta. Uutiset, kriisit ja sosiaalinen media lisäävät epävarmuutta laajemminkin. Erityisesti väkivallasta kertova uutisointi sekä maailmanpoliittiset jännitteet herättävät pelkoa. Osa kokee myös turtumista jatkuvaan uutisvirtaan. Lisäksi arjen turvattomuutta voivat lisätä kiusaaminen, ulkopuolelle jättäminen ja sosiaalinen paine.

Turvallisuutta voidaan vahvistaa yhdessä

Nyt käytyjen Erätauko-keskustelujen perusteella turvallisuuden lisääminen ei vaadi suuria yksittäisiä ratkaisuja, vaan pitkäjänteistä työtä arjessa. Keskeisiä keinoja ovat:

• läsnä olevat ja helposti lähestyttävät aikuiset
• selkeät pelisäännöt kaikille ja johdonmukainen toiminta
• varhainen puuttuminen ongelmiin
• vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistaminen
• ja yhteisöllisyyden lisääminen

Keskusteluihin osallistuneet toivoivat myös lisää keskustelua nuorten ja aikuisten välillä. Yhteiskunnallisten aiheiden käsittely yhdessä nähtiin tärkeänä keinona lisätä ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta.

Turvallisuus syntyy kohtaamisissa

Keskeinen viesti on selvä: turvallisuus rakentuu ennen kaikkea ihmisten välisessä luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa.

– Pienillä teoilla voi olla suuri merkitys. Se, miten kohtelemme toisiamme arjessa, ratkaisee paljon, keskustelut summaavat.

Turvallisuus ei siis ole vain rakenteita tai sääntöjä, vaan se on kokemus siitä, että kuuluu joukkoon ja tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tietoinen lempeä kohtaaminen ja kannustus kantavat pidemmälle!

Kirjoittajat:
Heidi Lappi, projektipäällikkö, Kehittämisyhdistys Mansikka ry
Heta Malinen, kehittämisasiantuntija, Nuorten Suomi ry
Jonna Juhola, Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaattori, Nuorisokeskus Metsäkartano

Nuorten Suomi aloitti vuoden 2025 alussa uuden, Nuorten näköistä turvallisuutta -hankekokonaisuuden viiden maakunnan alueella. Tavoitteena on laajentaa turvallisuustoimijoiden ymmärrystä nuorten turvallisuuskäsityksestä, vahvistaa nuorten osallisuutta turvallisuustoimijoiden työssä sekä lisätä moniammatillista yhteistyötä niin turvallisuustoimijoiden kuin nuorisoalan ammattilaisten välillä. 

Uutta näkökulmaa monialaisessa yhteistyössä

Nuorten näköistä turvallisuutta-hanke on monialaisen työn näkökulmasta mielenkiintoinen, sillä turvallisuustoimijoiden ja vielä kohdennetummin pelastusalan toimijoiden ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyö ei ole kovin näkyvää tai sitä ei juurikaan ole. Toki pelastusala itsessään tekee laajasti nuorisotyötä, esimerkiksi vapaapalokuntien nuorisotoiminnassa. Lisäksi Nou hätä-kampanja toteutetaan 8. luokkalaisille ja se tavoittaakin vuosittain huikeat 40 000 nuorta. Lisäksi Liikenneturvan kanssa on yhteistyössä Punainen Liitu-konsepti ja palokuntakohtaisesti tehdään kouluvierailuja.

Pelastusalan toimijat osallistuvat kuitenkin hyvin harvoin esimerkiksi Nuorisolain 9 § mainittujen kunnallisten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaan. Havaintojemme mukaan yhteistyötä ei tehdä konkreettisesti, ainakaan nuorten osallisuuden vahvistamisen saralla – josta me asiaa tarkastellaan.

Pelastusala ja nuorten osallisuus -onnistunutta vuoropuhelua vai yksisuuntaista viestintää?

Nuorten näköistä turvallisuutta-hankkeen työntekijät ovat ensimmäisen hankevuoden aikana tavanneet pelastustoimijoita, sekä laatineet ja toteuttaneet kyselyn, jotta saataisiin parempi ymmärrys siitä, miten pelastustoimijoiden keskuudessa nähdään nuorten osallisuus, kuuleminen ja turvallisuustoimijuus. Yhtenä havaintona on, että turvallisuustoimijoiden nuorille kohdistuva työ on pääosin yksisuuntaista. Nuorille viestitään turvallisuudesta, mutta nuorten näkemyksiä ei järjestelmällisesti kerätä ja hyödynnetä turvallisuusviestinnän kehittämisessä tai suunnittelussa. Myöskään nuorten vaikuttamisen rakenteita ja -kanavia ei tunnisteta.

Kysely pelastustoimijoille on vahvistanut käsitystä nuorten osallisuuteen liittyvän koulutuksen tarpeellisuudesta ja halusta saada lisää koulutusta nuorten kohtaamiseen. Hanke tarjoaakin turvallisuustoimijoille kohdennettua Kohti osallisuutta! -koulutusta. On ollut ilo todeta, että pelastustoimijoilla on aito halu saada aiheesta lisää tietoa ja vahvistaa omaa osaamistaan nuorten kohtaamisessa ja osallisuuden lisäämisessä.

Varsinkin pelastustilanteessa kysymys on hyvin suunnitellusta ja harjoitellusta toimintakokonaisuudesta, jossa jokaiselle on selkeä rooli ja tehtävä, ja tuollaisessa tilanteessa ihmisen kohtaaminen voi olla hengenpelastamista. On mielenkiintoista pohtia miten erilaista kohtaamisen ammattitaitoa vaaditaan eri tilanteissa. Nuorisotyön kohtaamisissa pyritään yleensä vahvistamaan nuoren omaa toimijuutta ja kriittistä ajattelua. Kriittistä ajattelua tarvitaan kun kaveri esimerkiksi yllyttää painamaan kaasua tai kiipeämään katolle.

Mitä nuoret ajattelevat turvallisuudesta?

Pelastustoimijoiden kyselyn rinnalla on otettu selvää, mitä nuoret ajattelevat turvallisuudesta ja mistä asioista nuoret mieltävät turvallisuuden koostuvan.

Nuoret kuvaavat moninaisesti turvallisuutta. Nuoret kokevat, että turvallisuus ei ole vain fyysistä suojautumista, vaan siihen liittyy myös mielenterveys, vuorovaikutus, käyttäytyminen ja tunne turvassa olemisesta. Monet nuoret korostavat, että turvallisuuden tunne syntyy myös toisten ihmisten läsnäolosta, yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta.

Kun taas turvattomuuden tunne liittyy vahvasti hallinnan, ennakoitavuuden ja luottamuksen puutteeseen – niin ympäristöön, ihmisiin kuin tilanteen hallintaan nähden.

Nuorten vastauksista välittyy selvästi, että turvallisuus nähdään kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin osana. Nuorilta nousee vahva toive siitä, että turvallisuuteen liittyviä teemoja käsiteltäisiin kouluissa ja nuorten eri toimintaympäristöissä enemmän, käytännönläheisemmin ja monipuolisemmin. Nuoret toivovat:

• Laajempaa ymmärrystä turvallisuudesta (fyysinen, psyykkinen ja digitaalinen),
• Osallisuutta ja vastuuta, sekä
• Tunteen siitä, että heidän turvallisuutensa on oikeasti tärkeä asia.

Nuorten vastauksista nousee esiin vahva viesti siitä, että aikuisten tulisi kuunnella, ymmärtää ja olla aidosti läsnä, kun nuoret puhuvat turvallisuuteen ja turvattomuuteen liittyvistä kokemuksistaan. Moni nuori kokee, että aikuiset vähättelevät heidän tunteitaan tai eivät ymmärrä, millaisia uhkia ja paineita nykypäivän nuoret kohtaavat – erityisesti digitaalisessa ympäristössä ja omassa arjessaan. Aikuisten tulisi myös ymmärtää, että nuoret eivät ole vielä nähneet maailmaa samalla tavoin kuin aikuiset, niin asiat saattavat tuntua turvattomilta ihan uutuuttaan.

Nuoret kuvaavat myös sitä, että he toivovat saavansa olla nuoria, ettei heidän tarvitsisi huolehtia aikuisten huolia, kuten sitä onko kotona ruokaa tai rahaa maksaa laskut. Yhtä lailla nuorten vastauksissa tulee esiin moninaisuuden hyväksyminen ja kohdatuksi tulemisen tarve, juuri sellaisena kuin on, yksilönä ja tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

Nuorten näköistä turvallisuutta -hankekokonaisuus

Nuorten näköistä turvallisuutta -hankekokonaisuus toteutuu Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Itä-Suomen aluehallintovirastojen rahoittamana. Alussa mainittujen tavoitteiden lisäksi, tarkoituksena on kasvattaa nuorten turvallisuuspääomaa ja kokonaisturvallisuuden tunnetta nuorten omaa toimijuutta lisäämällä.

Kolmivuotisen hankkeen aikana järjestetään pelastustoimijoille Kohti osallisuutta! -koulutuksia sekä pilotoidaan erilaisia kuulemisen kanavia ja tapoja turvallisuustoimijoiden kanssa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi nuorisotyön kentälle jalkautumiset, turvallisuusfoorumit, Turvallisuustoimijaksi! -peli ja -teemapäivä sekä muut mahdolliset hankkeessa syntyvät ideat.

Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeen toimintaa kootaan oheiselle nettisivuille:

www.nuortensuomi.fi/nuortenturvallisuus/

Teksti: Heta Malinen, kehittämisasiantuntija, Nuorten Suomi
Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeen vastuutyöntekijä