Category

Ajankohtaista
kuvassa teksti Mikä vituttaa demokratiassa

Tervetuloa päästelemään höyryjä Nuorten Suomen Mikä vituttaa demokratiassa? – avoimeen keskusteluun Eetunaukion lavalle tiistaina 28.5. klo 18-18.45!

 

SuomiAreenassa keskustellaan siitä, mikä vituttaa demokratiassa

Tiistaina 25.6. klo 18 Porin Eetunaukion lavalle kokoonnutaan keskustelemaan, mikä demokratiassa on tällä hetkellä pielessä. Ratkaisuehdotuksiakin saa ehdottaa, mutta se ei ole pakollista.

Vitutus on voimavara. Tule kokeilemaan, miltä tuntuu päästellä höyryjä ja kertomaan, mikä vituttaa demokratiassa. Voit tuoda omat näkemykset ja ajatukset esille rennolla tavalla. Tilaisuudessa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Ohjelman järjestää Nuorten Suomi ry, joka on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä asiantuntijajärjestö. Tavoitteenamme on, että jokaiselle nuorella olisi mahdollisuus toimia ja vaikuttaa haluamallaan tavalla. Kehitämme nuorten kanssa yhdessä kuulemisen ja osallistumisen tapoja.

SuomiAreenan Mikä vituttaa demokratiassa? -keskustelu on saanut inspiraation nuorten ideoimasta Mikä vituttaa? -konseptista, joka mahdollistaa eri organisaatioille matalan kynnyksen palveluiden kehittämisen nuorten kanssa. Mikä vituttaa? -ilta on tilaisuus, jossa on suoraa puhetta mieltä painavista asioista. Illassa saa nimensä mukaisesti purkaa turhautumista yhteiskunnan epäkohdista.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Laura Mäkäläinen
044 012 4609
laura.makalainen@nuortensuomi.fi

Carita Hännivirta
044 012 4606
carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

 

Vierailija-palsta, Keskisuomalainen: Keski-Suomen on pidettävä nuoret maakunnassa ja siksi haastamme yritykset mukaan uudenlaiseen kampanjaan

Ari Hiltunen

 

Keski-Suomen elinvoimaa haastavat väestön vanheneminen ja väheneminen. Ennusteet kertovat, että Keski-Suomen väkiluvun lasku jatkuu, jos asialle ei tehdä mitään. Samojen haasteiden parissa painitaan ympäri Suomea, joten yhtälö on haastava. Miten juuri Keski-Suomi säilyy voittajana ja saamme pidettyä nuoret maakunnassamme?

Kauppakamarimme Teollisuusvaliokunta on tarttunut aiheeseen vuosien varrella. Muutama vuosi sitten kauppakamarissamme toimi somelähettiläs, joka vieraili keskisuomalaisissa teollisuusalan yrityksissä ja teki nuorille suunnattua, innostavaa sisältöä sosiaalisen median kanaviin.

Viime vuonna valiokunta järjesti TekijäKS-viikon, jonka aikana yritykset kutsuivat oppilaita ja opiskelijoita avoimien ovien päiviin tai kävivät vierailuilla oppilaitoksissa.

Tänä vuonna valiokunta otti kohderyhmäkseen alueen oppilaitosten opinto-ohjaajat. Elokuun puolivälin tienoilla lähes 60 opinto-ohjaajaa ja työllisyyspalveluiden edustajaa kokoontui ajankohtaisen tiedon äärelle, kun eri teollisen alan toimijat kertoivat nuorten työllistymisestä ja yhteistyömahdollisuuksista.

Haluamme kutsua kaikkia yrityksiä yhteistyöhön. Olemme mukana Nuoret keskelle hyvää -kampanjassa, jossa sitoudumme kannustamaan alueen yrityksiä tarjoamaan työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, joissa nuorille tarjotaan turvallinen, opettava sekä osallistava kokemus työelämästä.

Haastamme Keski-Suomen yritykset mukaan kampanjaan. Kampanjassa osallistuvat organisaatiot kertovat, mitä he tekevät nuorten eduksi tällä hetkellä ja mitä uutta hyvää he sitoutuvat tekemään jatkossa. Aiheesta voi lukea lisää Nuoret keskelle hyvää -kampanjan sivuilta.

Keskisuomalaisissa organisaatioissa tehdään aiheen tiimoilta paljon hyviä asioita, jotka kannattaa ehdottomasti tuoda näkyviksi. Esimerkiksi osa yrityksistä on ottanut niin sanotun kouluttajan roolin ja palkkaa nuoria suoraan koulun penkiltä. Kokemukset kertovat, että investoinnit osaamisen kehittämiseen ovat kannattaneet, sillä näin yrityksiin on saatu hyviä työntekijöitä.

Positiivista on se, että alueemme oppilaitokset keikkuvat korkeilla sijoilla opiskelijahauissa. Niiden mukaan nuoret kyllä haluavat jäädä opintojen jälkeen Keski-Suomeen, kunhan vain hyvä työpaikka löytyy. Opiskelijat ovat kertoneet, ettei harjoittelupaikkoja aina löydy tai niiden löytäminen on haastavaa.

Tänne saapuneilla kansainvälisillä opiskelijoilla ja osaajilla sekä heidän sitouttamisessaan maakuntaan on suuri potentiaali. Harjoitteluun tai töihin pääsy saattaa kuitenkin tyssätä vaatimuksiin suomen kielen osaamisesta.

Kun tarttumapinta työelämään jää ohueksi, on kotimaahan helppo palata. Tähän meillä ei ole varaa, kun samaan aikaan useilla toimialoilla kärsitään työvoimapulasta.

Monessa keskisuomalaisessa yrityksessä on jo vakiintuneet käytännöt ulkomaalaisen työntekijän perehdyttämiseen, ja parhaimmillaan kansainvälisistä osaajista on saatu sitoutuneita työntekijöitä, jotka rikastuttavat yrityksen kulttuuria ja ilmapiiriä.

Haastamme kaikki mukaan yhteisiin talkoisiin – pidetään nuoret ja kv-osaajat maakunnassamme!

 

Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarintoimitusjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla 18.9.2023.

Kuvassa nuoret ottavat puhelimella ryhmäkuvaa.

Nuorten Suomi ry on uudistuva ja kokeilunhaluinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää nuorten toimijuutta ja vaikuttamista yhteistyössä eri tahojen kanssa. 

Etsimme STEAn Paikka Auki –ohjelman tuella 18-29-vuotiasta työtöntä tai työelämän ulkopuolella ja ilman päätoimista opiskelupaikkaa olevaa

OPPISOPIMUSOPISKELIJAA NUORISO-OHJAAJAKSI

Nuoriso-ohjaajalta toivomme yhteistyö- ja organisointikykyä, joustavuutta, halua toimia nuorten ohjaajana ja innostajana sekä innostunutta työotetta. Eduksi katsotaan viestinnälliset taidot ja kokemus nuorten kanssa toimimisesta ja tapahtumien järjestämisestä. Jos et vielä ole ehtinyt taitoja kerryttää esimerkiksi harrastuksissa, ei hätää – ehdit kyllä oppia, kunhan asenne on kohdallaan. 

Työtehtäviin kuuluvat erityisesti

  • nuorten ohjausta, koulutusta ja valmennusta
  • nuorten ryhmien toiminnan koordinointia
  • tilaisuuksien ja tapahtumien organisointia
  • viestinnän tehtäviä

Tarkempaa tehtävänkuvaa rakennettaessa voidaan huomioida valitun henkilön erityisosaamisalueet ja mielenkiinnon kohteet. Oppisopimuksen koulutusalaksi on suunniteltu nuoriso- ja yhteisö-ohjaajan tutkintoa, mutta sen vaihtaminen toiseen on mahdollista. Oppisopimuskoulutettavalla voi olla jokin koulutus pohjalla, jonka avulla työllistyminen ei ole ollut mahdollista ja kaipaa täydentävää osaamista.

Työntekijä on osa työtiimiä ja saa tukea työhönsä työyhteisön ohjaajalta ja muilta jäseniltä sekä myös Paikka auki –koordinaatiotiimiltä.  Tarjoamme mahdollisuuden kehittää nuoria aktivoivaa toimintaa, oppia työelämän kannalta merkittäviä taitoja, verkostoitua sekä saada samalla ammattitutkinto.

Työ alkaa 7.3.24 tai sopimuksen mukaan ja kestää tutkinnon ajan (n. 36 kk). Kyseessä on kokoaikatyö (tarvittaessa työaikaa voidaan vähän pienentää). Toimistomme sijaitsee Jyväskylässä. Työ tapahtuu toimistolta käsin ja sisältää satunnaisesti ilta- ja viikonlopputöitä. 

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen sähköpostin liitetiedostona ke 14.2. mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Haastattelut järjestetään viikolla 8 osoitteessa Matarankatu 6 A 1, Jyväskylä. 

Työsuhde varmistuu, kun Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa avustuspäätöksen vuodelle 2024.

Kannustamme hakijoiksi eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.

Lisätietoja www.nuortensuomi.fi, www.paikka-auki.fi ja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkaselta, eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi p. 040 552 8070.

Nuorten Suomi oli mukana toteuttamassa ensimmäistä kertaa järjestettävää Etelä-Pohjanmaan Nuorisofoorumia, jonne kokoonnuttiin nuorten, vaikuttajien ja päätöksentekijöiden voimin keskustelemaan nuoria puhututtavista asioista. Tapahtuman pääteemoina olivat nuorten mielenterveys ja vaikuttaminen, jotka ovat hyvin ajankohtaisia teemoja myös yhteiskunnallisella tasolla.

Nuorisofoorumissa nuoret saivat oivallisen tilaisuuden verkostoitua ja osallistua keskusteluun heitä koskevassa päätöksenteossa. Päivä piti sisällään niin päättäjien puheenvuoroja, työpajatyöskentelyä että osallistumista Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston yleiskokoukseen. Ohjaajille oli tarjolla Vaikuta!-teemapäivän järjestäjäkoulutus.

–  Nuorisofoorumin on tarkoitus avata nuorille uniikki mahdollisuus vaikuttaa ja perehtyä sekä hyvinvointialueen tarjoamiin mielenterveyspalveluihin Etelä-Pohjanmaalla että Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston toimintaan. Toiveenamme on kehittää mielenterveyspalveluita ja EP-Nuvan toimintaa laajemmin nuorten mielipiteiden kautta, avaa Etelä-Pohjanmaan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juuso Försti.

Nuorisofoorumissa oli mukana myös Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen. Hänen mielestään nuorten ääni tulee saada kuuluviin entistä enemmän kaikessa paikallisessa päätöksen teossa.

Tapahtuma kokosi yhteen Etelä-Pohjanmaan kuntien ja hyvinvointialueen nuorisovaltuutettuja, nuorisovaltuustojen ohjaajia sekä sidosryhmien edustajia, päättäjiä ja viranhaltijoita. Paikalle saapui huikeat 60 osallistujaa ympäri maakuntaa – osa yhteiskyydityksellä ja osa omin kulkuvälinein.

–  Hyvinvointialueen näkökulmasta on tärkeää tukea nuorten osallisuutta päätöksentekoon. Nuorisofoorumissa tämä toteutuikin – oli oleellista kuulla nuorten näkemyksiä ja käydä yhteistä vuoropuhelua tilaisuuteen osallistuneiden eri toimijoiden kesken, toteaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhekeskuksen palveluyksikköjohtaja Sirpa Tuomela.

Nuorisofoorumi järjestettiin lauantaina 25.11.2023 Ähtärin Pirkanlinnassa. Tapahtuman järjestivät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ja hyvinvointialueen nuorisovaltuusto. Mukana yhteistyössä olivat Ähtärin nuorisopalvelut, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry., Nuorten Suomi ry sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

Ville Peltoniemi

Tämän vuoden toukokuusta olen saanut kunnian kiertää ympäri Keski-Suomen maakuntaa osana Nuorten Suomi ry:n Nuoret keskelle hyvää -haastekampanjaa. Matka on ollut täynnä inspiroivia kohtaamisia eri kuntien, yritysten ja järjestöjen edustajien sekä nuorten kanssa. Ajattelin hieman jakaa kanssanne tätä mahtavaa matkaa ja samalla haastaa kaikki Keski-Suomen toimijat mukaan tähän merkitykselliseen kampanjaan.

Nuoret keskelle hyvää on Keski-Suomen liiton rahoittama haastekampanja, jolla pyritään tekemään Keski-Suomen maakunnan nuorille näkyväksi mitä eri maakunnan organisaatioissa tehdään nuorten hyväksi. Kampanjaan osallistuvat organisaatiot täyttävät osoitteessa www.nuortensuomi.fi/osallistu-haasteeseen sitoumuslomakkeen, jossa kuvataan mitä toimia organisaatiossa tehdään nuorten hyväksi ja sitoudutaan johonkin uuteen toimintaan. Sitoumuksista viestii nuorille mm. syksyllä 2023 alkava Aluehallintoviraston rahoittama Nuoret viestinviejät -hanke. Nuorille saadaan tietoa, että heitä huomioidaan ja heistä välitetään. Yritysten on myös mahdollista lähteä mukaan kampanjaan kumppaniksi osallistumalla kampanjan rahoitukseen.

Maakuntamatkani alkoi Karstulasta, jossa pääsin keskustelemaan kunnan sekä yritysten edustajien kanssa. Karstulasta eritoten mieleeni jäi ajatus siitä, miten olennainen osa yhteisöä yritykset voivat olla. Yrityksillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa nuorten hyvinvointiin tarjoamalla esimerkiksi työharjoittelupaikkoja, tukea eri muodoissa ja mentorointiohjelmia. Karstulassa oli todella hyvä ”pöhinä” käynnissä ja kuulin paljon ideoita siitä, miten voidaan entistä paremmin tukea nuoria ja luoda positiivista muutosta.

Seuraavaksi suuntasin Kannonkoskelle, jossa sain mahdollisuuden tavata paikallisia nuoria, jotka omalla panoksellaan ja ideoillaan vaikuttavat positiivisesti ympäröivään yhteisöönsä. Heidän tarinansa ja innostuksensa tekivät vaikutuksen – nuoret todella ovat tulevaisuuden voimavara.

Matkani on jatkunut ympäri Keski-Suomea ja olen päässyt tapaamaan nuoria, yritystoimijoita, järjestö- sekä julkishallinnon toimijoita mm. Pihtiputaalla, Viitasaarella, Uuraisilla, Jyväskylässä sekä Laukaassa. Todella hienoja sitoumuksia on jo tähän mennessä jätetty ja useita on työn alla. Monessa kunnassa on haluttu osallistaa paikalliset nuorisovaltuustot työstämään sitoumusta. Mielestäni kolme ”pääteemaa” on selvästi havaittavissa sitoumuksista keskustellessa. Nämä teemat ovat: onnistuneen työelämä/harjoittelukokemuksen takaaminen nuorille, nuorten suora tai epäsuora tukeminen esim. nuorisojärjestöjen kautta sekä nuorten kuulemisen ja osallisuuden lisääminen.

Keskusteluissa on myös noussut vahvasti esille se, miten nuoret nähdään arvokkaina ja tärkeinä tulevaisuuden tekijöinä. Nuoria halutaan saada mukaan, toimintaan ja töihin, eri organisaatioihin ja nuoriin panostetaan.

Kutsun kaikki Keski-Suomen toimijat mukaan kampanjaan. Yhdessä voimme tukea nuoria heidän kasvussaan ja auttaa heitä saavuttamaan unelmansa. Olipa kyseessä kuntatoimija, yritysjohtaja tai järjestön edustaja, meillä kaikilla on mahdollisuus olla osa tätä muutosta. Nuoret keskelle hyvää- kampanja on enemmän kuin vain haaste – se on mahdollisuus olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta nuorillemme ja koko Keski-Suomen alueelle.

Oletko valmis ottamaan haasteen vastaan? Liity mukaan Nuoret keskelle hyvää -kampanjaan ja osoita, että Keski-Suomi seisoo nuorten rinnalla heidän hyvinvointinsa puolesta!

Lisätietoja: www.nuortensuomi.fi/nuoret-keskelle-hyvaa

Ville Peltoniemi, projektikoordinaattori
ville.peltoniemi@nuortensuomi.fi

 

Pöydällä ajatuskupla, jossa lukee "tulevaisuuden koulu..."

Suomalainen koulutusjärjestelmä on nojannut tasa-arvoon ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Eriarvoistuminen alkoi kuitenkin kasvaa lineaarisesti Suomessa vuosien 2013–2015 aikoihin. Se näkyy esimerkiksi oppimistuloksissa. Myös suomalaisten koulutustaso on kansainvälisesti vertailtuna laskenut. Samoin koulujen välinen eriarvoistuminen jatkaa kasvuaan. Kouluverkkoa on karsittu, minkä seurauksena lähikoulut sijaitsevat harvaan asutuilla alueilla yhä kauempana. Pienien paikkakuntien koulujen opetustarjonta, esimerkiksi kielissä, on kaventunut. Alueellinen eriarvoistuminen myös ns. ruuhka-alueilla on tunnistettu tosiasia. Osassa kouluista alkaa olla pulaa kelpoisista opettajista. 

Koko koulun hyvinvoinnilla on vaikutusta oppimistuloksiin. Koulupahoinvointi on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden alkaen aikana. Sillä on suuri merkitys oppimiseen. Ahdistuneena ja uupuneena ei opi, ei jaksa opettaa, ei kiinnostu eikä innostu. Motivoitunut opettaja sen sijaan motivoi oppilaita, ja kaikki tiedämme motivaation suuren merkityksen oppimiseen.

Oppimistulosten heikentyminen on ollut Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen nopeaa. Samaan aikaan erot oppimistuloksissa heijastavat yhä enemmän sosiaalista taustaa ja sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla. Emme voi ummistaa silmiämme tälle kehitykselle. Mitään yhtä ja pikaista lääkettä näille edellä nostetuille oireille ei ole. 

Ministeriön tulisi turvata perusrahoitusta oppimisen järjestämiseen vauvasta vaariin ja rahoituksen tulisi olla pitkäjänteisesti ennakoitavissa, jotta koulutuksen järjestäjät eri tasoilla kykenevät suunnittelemaan toimintaansa riittävän kauaskatseisesti. Suomalaisen koulutuksen tulisi edelleen perustua yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen.  Oppijoiden ja opettajien hyvinvointi tulee olla keskiössä. Opettajien koulutuksessa tulee huolehtia yhä paremmin koulutuksen työelämärelevanssista. Paikallisesti koulutuksen tarjoajien tulee tehdä sidosryhmäyhteistyötä ja ottaa varhais- ja perusopetuksessa huoltajat vahvemmin mukaan koulun toimintaan. 

Miten sitten omalla alueellani, opettajankoulutuksessa, voitaisiin tehdä? Tulevaisuudessa opettajienkoulutuksen tulee huomioida yhteiskuntamme demografinen rakenne ja alueellisen eriarvoistumisen haasteet. Eli räätälöityä opettajuutta kohdennetaan sinne, missä sitä kulloinkin tietynlaisena tarvitaan. Aloituspaikkojen toistuva lisääminen ei ratkaise työelämätarvetta, ellei alalla ole veto- ja pitovoimaa. Myös alojen houkuttavuuteen tulee siis kiinnittää huomiota ja pitovoimaa on ennen kaikkea hyvinvoinnista huolehtiminen. 

Opettajuus on jatkuvaa oppimista ja uudistumista. Sille luodaan edellytykset ja maaperä opettajien peruskoulutusvaiheessa. Niinpä siirtyminen koulutuksesta työelämään on koulutuksellinen jatkumo. Opettajan tulee olla myös yhä enemmän joukkuepelaaja. Koulu, jossa on paljon erilaisuutta, on rikas ja siellä jokainen löytää erityisosaamiselleen paikkansa. Yhä enemmän tarvitaan opettajien monikelpoisuutta, mutta sen rinnalle tulisi saada myös ketterästi täydennettävien kelpoisuuksien mahdollisuus, esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen avulla. Näin opetusalalla ei olisi enää uranvaihtosuunnitelmia, sillä jokaisen ura eläisi asiantuntijuuden matkalla luontevasti.

Mitä mahdollisuutta koululla tai yksittäisellä oppilaitoksella on vaikuttaa näihin todella isoihin kysymyksiin? Koulun ja kouluyhteisön ilmapiiri on ratkaisevan tärkeä. Se, miten me suhtaudumme esimerkiksi eri kulttuureihin, katsomuksiin ja kieliin ilmentää arvojamme, myös se, miten suhtaudumme ja kannustamme uusiutumiseen. Yhteisten tavoitteiden asettelu, siihen liittyvä arvokeskustelu ja yhteiseen arvopohjaan sitoutuminen ovat onnistumisen edellytyksiä. Toisaalta taas arvojen vastaisen toiminnan pois kitkeminen samoin. Rehtorit ja koulujen johtajat ottavat vastuun opetuksen ja kasvatuksen linjausten toteutumisen lisäksi erityisesti koulun ilmapiiristä ja yhteisön jäsenten hyvinvoinnista. Yhteisöön kuuluvat kaikki oppilaat, koko henkilökunta ja oppilaiden huoltajat. Kun koulussa vallitsee yhteisöä kannustava ja arvostava ilmapiiri, moni edellä kuvatuista ns. suurista kysymyksistä ja ongelmista on ratkaistavissa ilman suuria taloudellisia panostuksia. Koulun yhteinen arvopohja toteutuu sen jokaisessa luokassa ja jokaisen yhteisön jäsenen kohdalla, sekä sillä on mahdollisuutta vaikuttaa laajemmin koteihin ja yhteiskuntaan. Arvopohjaan sitoutuminen tukee kaikkien hyvinvointia ja näkyy ajan kanssa myös oppimistulosten kohentumisena. Yhteistä keskustelua siis tarvitaan!

Näen opettajuuden ja koulutuksen tulevaisuuden kuitenkin valoisana. Tulevaisuutta tehdään yhdessä rakentaen ja tutkimusperustaisesti. 

 

KT, dosentti Sirpa Eskelä-Haapanen, opettajankoulutuslaitoksen johtaja, Jyväskylän yliopisto

NUORI2023-tapahtumassa järjestimme yhdessä Ohjaamo Porin kanssa Mikä vituttaa nuorisoalalla? -keskustelun. Yli 80 ammattilaista jakoi ajatuksiaan, mikä on pielessä nuorisoalalla.

Eniten nuorisoalalla turhautti liian matala palkkaus. Moni koki, ettei palkkaus vastaa työn vaativuutta. Sen lisäksi myös muut resurssit, kuten käytössä olevat budjetit, koettiin liian pieniksi. Moni toivoi, että erilaiset kehittämishankkeet toisivat mukanaan myös pysyvämpää rahoitusta, eikä hyvä toiminta loppuisi heti hankkeen päätteeksi.

Työolojen ja työympäristön osalta parannuksia toivottiin työtaakan keventämiseen, jaksamisen tukemiseen ja työvuorojen tasaiseen jakamiseen. Useampi koki, että työntekijät palavat loppuun, eikä työhyvinvointiin saa tukea riittävästi. Henkilökuntavaje, sijaisprosessit sekä ainainen kiire tuovat haasteita työn tekemiseen. Myös johtamiseen toivottiin osaamisen vahvistamista. Byrokratia ja kankeat kirjausjärjestelmät mainittiin monta kertaa hermoja koettelevana asiana. Urakehitys etenkin kunta- ja seurakuntapuolella koettiin myös ontuvaksi tai kokonaan puuttuvaksi.

Moni koki ongelmana sen, ettei yhteiskunnassa laajemmin tiedetä nuorisoalasta tai -työstä riittävästi. Alan arvostus niin sisällä kuin ulkopuolella koettiin vähäiseksi. Osa koki, että työtä suorastaan vähätellään ihmettelemällä, että nuorisotyöntekijät saavat palkkaa työstään. Myös nuorten pahoinvointi, koronan jäljet ja jengiytyminen huolettivat nuorisoalan ammattilaisia. Nuoriin kohdistetaan paljon huolipuhetta ja syytöksiä, mutta parannusta ei tarjota yhteiskunnan puolesta. Nuoret itsessään eivät vituta alalla, vaan he ovat voimavara ja syy työn tekemiseen.

Voit tutustua listaukseen kokonaisuudessaan täältä.

Teimme vitutuksen aiheista listauksen sekä koosteen, jonka lähetimme Kirkkohallitukselle ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssille. Saimme ainoastaan Kirkkohallitukselta vastauksen elokuun alkuun mennessä. Kiitämme lämpimästi Kirkkohallitusta asiaan perehtymisestä sekä kattavasta vastauksesta työntekijöiden huoliin.

Lue Kirkkohallituksen vastaus alta:

Nuorten Suomi ry ja Ohjaamo Pori järjestivät NUORI2023-tapahtumassa tilaisuuden nimellä ”Mikä vituttaa nuorisoalalla?”. Tilaisuudessa tarjottiin paikka suoralle puheelle ja purkautumiselle asioista, jotka koetaan olevan pielessä nuorisoalalla.

Kirkkohallitus kiittää Nuorten Suomi ry:tä ja Ohjaamo Poria tarttumisesta tärkeään kysymykseen ja nuorisotyöntekijöiden kuulemisesta. Huolenaiheet nuorisotyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työssä ovat hyvin pitkälti yhteisiä. Teemat eivät ole uusia, mutta ne tuntuvat vahvistuneen viime vuosien aikana.

Keskeisiä turhautumisen aiheita ovat palkkataso, vaihtelevat työolot sekä arvostuksen puute.  Kuntien, järjestöjen ja kirkon nuorisotyön tulevaisuudessa iso haaste on saada hakijoita alan koulutuksiin, virkoihin ja toimiin. Työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuksiin tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. Työhyvinvoinnin ja ammattitaidon ylläpitämisen resursseissa ei kannata säästää.

Juhlapuheissa lapset ja nuoret nähdään usein tärkeimpänä, mitä meillä on. Arjen työssä ja sitä koskevissa ratkaisuissa tärkeysjärjestys on toisenlainen. Nuorisotyö mielletään helposti yhdessäoloksi ja ”hengailuksi” nuorten kanssa, eikä sen vaativuutta riittävästi tunnisteta. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää merkitystä ei myöskään ymmärretä tarpeeksi. Hyvin hoidettu, monipuolinen ja kokoava nuorisotyö tarjoaa mielekästä vapaa-ajantoimintaa ja kasvuympäristöä nuorille. Useiden eri tutkimusten mukaan harrastaminen on merkittävä tekijä nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, oppimisen ja yhteisöllisyyden kokemisen kannalta.

Nuorisotyö vaatii erityisosaamista. Nuorisotyöntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia, joiden osaamisessa yhdistyvät ammatillinen koulutus, elämänkokemus ja valmius pysähtyä nuoruuden kaikenlaisten kysymysten ja ongelmien äärelle nuorilähtöisesti ja osallistavasti. Nuorten mielenterveyden kasautuvat haasteet ja koronan pitkä jälki edellyttävät nuorisotyöläisiltä kärsivällisyyttä, moniammatillisuutta ja jatkuvaa kouluttautumista. Nuorista itsestään työntekijät saavat uskoa, iloa ja voimaa. Nuoret eivät työssä ole ongelma.

Nuorisotyötä on usein toteutettu hankkeina ja määräaikaisuuksina. Kasvu kuitenkin vaatii aina aikaa. Lasten ja nuorten kasvua tukeva toiminta tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja luottamusta rakentavaa. Laadukas nuorisotyö ja sen järjestelyt ovat ennustettavia ja ennakoitavia, sekä työntekijöiden että nuorten näkökulmasta. Nuorisotyötä tehdään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat parhaita nuoruuden asiantuntijoita, siksi heitä tulee kuulla, kun nuorisotyön sisältöjä ja resursseja suunnitellaan. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamista myös hallinnollisiin päätöksiin tulee vahvistaa kehittämällä erilaisia menetelmiä nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Myös kirkon toiminnassa nuorten osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan niin paikallisella, alueellisella kuin kokonaiskirkon tasolla.

Kirkko on koulutusmyönteinen yhteisö ja koulutuksiin osallistumiselle on yleisesti hyvät mahdollisuudet. Johtamisen taso kuitenkin vaihtelee liiaksi, ja etenemismahdollisuudet uralla ovat vaatimattomia. Tiimien vetovastuussa oleville työntekijöille lankeaa helposti esihenkilön velvollisuuksia vailla vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotyöntekijöillä on myös vaatimattomat mahdollisuudet vaikuttaa kokonaiskirkon päätöksentekoon ja hallintoon.

Kirkkohallitus sitoutuu pitämään edellä mainittuja teemoja esillä omassa viestinnässään ja toiminnan kehittämisessään. Nuorisoalan kehittäminen on pitkäkestoinen ja jatkuva prosessi, siksi teemojen esillä pitämiseen eivät riitä yksittäiset somenostot tai kampanjat. Kirkon työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuteen Kirkkohallitus pyrkii kiinnittämään pitkäjänteistä huomiota yhdessä kouluttavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Jarmo Kokkonen

Yksikön johtaja, Kirkkohallitus

Salassapitovelvollisuus, lastensuojeluilmoitus, huoli-ilmoitus vai mitä näitä nyt on. Kuraattori, terveydenhoitaja ja koulupsykologi; termejä ja asiantuntijoita on vaikka kuinka paljon, joten ei ihmekään, etteivät nuoret välttämättä tiedä, mistä saa apua ja mistä asioista uskaltaa aikuisille kertoa. Näihin aiheisiin paneuduttiin Kilpisen yhtenäiskoulun Hyvinvointia!-päivässä toukokuun lopussa. Päivään osallistui lähes 500 oppilasta 6.-9. luokilta. 


Oppilaat olivat aikaisemmin keväällä pelanneet Hyvinvointia!-peliä, jonka kautta pääsi kertomaan omia ajatuksiaan sekä mielipiteitään nuorten hyvinvointiin liittyen. Hyvinvointia!-päivän sisällön suunnittelussa otettiin huomioon pelin tulokset, eli ne teemat jotka nousivat esiin oppilaiden vastauksista. Päivän sisältöä ja toimintaa suunniteltiin yhdessä nuorista koostuneet tiimin kanssa. Tiimin jäseniltä saatiinkin todella hyviä ideoita ja tärkeää näkökulmaa siihen, että mitkä asiat heidän ikäisiään nuoria askarruttavat ja mistä tarvitaan lisää informaatiota. Nuorten toiveena on, että asiat selitettäisiin selkeästi ja ilman kapulakieltä. 

Hyvinvointia!-päivään koostui kolmesta eri osiosta. Päivän aluksi nuorilla oli mahdollisuus käydä juttelemassa kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan sekä nuorten etätyöntekijän kanssa. Nuorten etätyöntekijä on Keski-Suomen hyvinvointialueen omaks.fi -sivuston kautta löytyvä chat, jossa työskentelee nuorisoalan ammattilainen. Lisäksi nuoret kiersivät eri työpajoilla tekemässä muun muassa meemejä ja sarjakuvatrippejä neljästä eri aiheesta; Vähättely – Oppilashuolto Kilpisessä – Ohjeet opelle/aikuiselle – Ammattilainen kohtaa nuoren. Paikalla oli myös Jyväskylän nuorisopalveluiden Nuorisopaku, joka tarjosi yhdessäoloa ulkona erilaisten pelien muodossa.


Faktaa vai fiktiota -visassa avattiin vaikeat termit ymmärrettäväksi

Työpajojen jälkeen kokoonnuttiin liikuntasaliin visailua sekä siihen yhdistettyä paneelikeskustelua varten, jossa erityisvieraana oli Häräntappoaseen päänäyttelijä Carola Hakola. Hakola puhuu hyvin avoimesti julkisuudessa ADHD:sta ja kuinka se tuo hänelle haasteita mutta toisaalta myös vahvuuksia elämään. Hakolan tärkein sanoma nuorille olikin, että mikään neuropsykologinen diagnoosi ei ole este unelmien saavuttamiselle, kunhan vain jaksaa tarpeeksi yrittää. Hakola myös muistutti, että apua on tarjolla ja sitä kannattaa pyytää sekä ottaa vastaan.

Paneelissa oli mukana myös hyvinvointitaitojen ammattilainen Sari Granroth-Nalkki sekä koulun uusi kuraattori Petrus Sipilä. Visassa avattiin termejä selkeämmiksi ja käsiteltiin mm. vähättelyä, joka oli yksi esiin nostettu aihe Hyvinvointia!-pelistä; nuoret kokevat, ettei heitä aina oteta tosissaan ja huolenaiheet laitetaan teini-iän piikkiin tai heidän ajatellaan liioittelevan. Oppilaat toivoisivatkin, että aikuiset niin kotona kuin koulussa kuuntelisivat nuorten asioita tosissaan. 

Päivän päätteeksi äänestettiin ja palkittiin oivaltavin meemi, joka aamupäivän aikana oli tehty. Lisäksi nuoret äänestivät tärkeimmästä aiheesta, jonka haluaisivat nostaa jatkotyöskentelyyn. Äänestyksen voitti aihe: “Ohjeet opelle/aikuiselle”. Tähän pureudutaan tarkemmin syksyllä dialogikeskusteluissa ja yhteiskehittämispäivässä, jotka ovat jatkoa Hyvinvointia!-pelille ja -päivälle.

Tutustu Hyvinvointia!-peliin TÄÄLTÄ
Tutustu Kilpisen koulun Hyvinvointia!-päiväänTÄÄLTÄ

Jyväskylän Kilpisen koulun Hyvinvointia!-päivä toteutettiin osana Nuorten Suomen Osallistavaa oppilashuoltoa -hanketta, jota rahoittaa Erasmus+.

”Nuoret ovat meidän tulevaisuutemme ja nyt jäi sellainen olo, että näihin nuoriin voi luottaa.” Näin luonnehti kaupunginvaltuutettu Hannu Vilkkilä kahdeksasluokkalaisille järjestetyn Vaikuta! -teemapäivän päätteeksi.

Rantauduimme Nuorten Suomen tiimillä Saarijärven yhtenäiskoululle perjantaina 5.5. pitämään Vaikuta! – teemapäivää, johon osallistui 112 kahdeksasluokkalaista. Paikalla oli myös kaupunginvaltuutettuja ja Saarijärven kaupunginjohtaja Satu Autiosalo piti puheenvuoron tapahtuman alussa.

Teemapäivän ideana oli, että nuoret pääsivät pelillisin menetelmin kertomaan mielipiteitään ja vaikuttamaan kaupungin asioihin. Pelin aikana käytiin kahdeksalla eri työpajalla, jotka oli järjestetty eri toimijoiden toimesta. Nuoret kiertelivät reippaasti eri pisteillä ja uudistetut koulun tilat tarjosivat mahtavat puitteet päivään.

Nuorten mielenterveys ja päihdetyön rastilla esiteltiin vasta hetki sitten Saarijärvellä aloittanutta tiimiä ja kyseltiin minkälaisia palveluita nuoret toivovat kouluun ja vapaa-ajalle. Nuorilla oli paljon ideoita mutta useampaan kertaan oli kirjattu toive siitä, että ammattilaiset tulisivat kouluille kertomaan palveluista ja, että keskusteluaikoja olisi helpommin saatavilla. Myös chattipalvelu olisi hyvä lisä.

Vapaa-aikaan liittyvällä työpajalla nuoret saivat ideoida, mitä kaikkea olisi hyvä rakentaa uudelle Villenkulman tontille, jonka Saarijärven kaupunki vuokraa Keskimaalta. Tontin olisi tarkoitus elävöittää keskustaa ja tarjota juurikin nuorille uusi hengailupaikka. Työpajan vetäjien Anu Kinnusen (sivistyspalvelut) ja Janne Haapasen (vapaa-aikapalvelut) mielestä on tärkeää suunnitella ulkoalueet niin, että myös nuoret viihtyvät eikä pitäisi mennä ennakkoluulojen perusteella. Esimerkkinä tästä on 2020 valmistunut skeittiparkki: alkuun oltiin huolestuneita siitä, että nuoret tulisivat meluamaan ja sotkemaan paikat mutta hanketta vietiin kuitenkin eteenpäin epäilyistä huolimatta, skeittiparkki valmistui ja se on palvellut todella hyvin nuorten harrastamisessa.

Pajoja oli myös liittyen kouluun, harrastuksiin, rahan käyttöön sekä SPR:n vetämä rasti auttamiseen liittyen. Koulun osalta eräs poikaporukka toivoi muutosta tasa-arvoon; he kokevat, että tytöt saavat helpommin erikoiskohtelua ja heiltä ei esimerkiksi oteta puhelinta yhtä herkästi pois kuin pojilta tai eroteta toisistaan luokassa. Toiveena oli myös, että hattuja/huppuja saisi pitää sisätiloissa.

Nuorisovaltuustolla oli oma piste, jossa kerättiin nuorten ajatuksia siitä, että mikä Saarijärvessä ärsyttää ja mitä haluttaisiin parantaa. Nuorilta nousi esiin muun muassa seuraavia toiveita: tiet kuntoon, lisää harrastusmahdollisuuksia, homeeton nuorisotalo, lisää tapahtumia nuorille, suljettu keulimissuora mopoille, enemmän kesätyöpaikkoja.

Oppilaat pääsivät myös kahvittelemaan päättäjien kanssa ja pöytien äärellä kävikin kova kuhina koko tapahtuman ajan. Työpajalla päättäjät keskustelivat nuorten kanssa asioista, joita voisi Saarijärvellä muuttaa ja esiin nousi ainakin toiveita liikuntamahdollisuuksien ja tapahtumien lisäämisestä.

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ville Rautiainen piti Vaikuta! – teemapäivän konseptissa siitä, että palautteen saa suoraan nuorilta ilman välikäsiä. Hänen mielestään on myös tärkeää tuoda esille enemmän valtuutettujen toimintaa niin nuoretkin voisivat innostua lähtemään mukaan valtuustoon. Kokonaisuudessaan päivästä jäi Rautiaiselle hyvin elämänmakuinen fiilis. Valtuutettu Marjut Pollari toivoo, että opettajat tiedottaisivat kouluissa oppilaille enemmän kunnan asioista. Yhteinen linjaus päättäjien kesken oli, että tällaisia nuorten ja aikuisten välisiä kohtaamisia pitäisi olla enemmän.

Nuorten mielestä peli oli mukava ja mielenkiintoinen tapa päästä tuomaan omia mielipiteitä ja toiveita esiin sekä tuli olo, että pääsee vaikuttamaan. Koulun rehtori Anssi Hemminki oli erittäin positiivisilla mielin siitä, että oppilaat olivat aktiivisesti pelissä mukana ja työpajojen pitäjät saivat kiitosta hyvin tehdystä työstä. Hemminki myös arvostaa nuorilta saatua palautetta, sillä nuorilta voi odottaa kuulevansa asiat suoraan ja jopa brutaalin rehellisesti.

Nuorilla on selkeästi paljon hyviä ideoita ja näkemyksiä siitä, että minkälaisia asioita pitäisi ottaa huomioon kunnissa. Vaikuta! – teemapäivän lisäksi on muitakin keinoja saada nuorten ääntä kuuluviin ja se vasta olisikin tärkeää, sillä niinkuin Vilkkilän Hannu sen sanoitti; nuoret ovat tulevaisuutemme.

Lisää Vaikuta! -teemapäivästä voi lukea https://www.nuortensuomi.fi/vaikuta-teemapaiva/

 

Kirjoittaja Iida Vidgren, Nuorten Suomi ry

Millainen on matalan kynnyksen palvelu? Miten moninaisuus tulee huomioida nuorten kanssa työskennellessä? Entä miten nuoret haluaisivat osallistua käyttämiensä palveluiden kehittämiseen? Muun muassa näihin kysymyksiin kuultiin näkemyksiä torstaina 16.3. Kohtaa meidät -webinaarissa, kun erilaisista taustoista tulevat nuoret kokoontuivat keskustelemaan toiveistaan ja kokemuksistaan sote-palveluissa.

Tilaisuuteen ilmoittautui lähes kolmesataa henkilöä ja sitä seurattiin 130 laitteelta.

– Ilmoittautuneiden määrän pohjalta voi sanoa, että aihe selkeästi kiinnostaa, kertoo osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala Nuorten Suomi ry:stä.

Webinaarin aikana osallistujat kävivät keskustelua Padlet-alustalla, jossa he painottivat aiheiden tärkeyttä sekä jakoivat vinkkejä ja työkaluja nuorten parempaan kohtaamiseen sote-alalla.

Puheenvuoroissa kuultiin nuorten omia kokemuksia terveydenhuollosta ja vammaispalveluista, nuorten kohtaamaan rasismiin puuttumisesta sekä sateenkaarinuorten kohtaamisesta sote-alalla.

Paneelikeskustelussa käytiin muun muassa läpi miten nuoret tulisi kohdata sote-palveluissa ja mitkä asiat ovat onnistuneen asiakassuhteen kompastuskiviä. Keskustelussa korostui se, että kaikki sote-palveluiden asiakkaat tulisi kohdata yksilöinä ja tarvetta olisi monipuolisille tavoille asioida näissä palveluissa ja löytää niiden pariin.

– Haluan kiittää erityisesti meidän upeita nuoria, jotka tulivat kertomaan ajatuksiaan tilaisuuteen. Osa nuorista on ollut mukana tilaisuuden suunnittelussa alusta asti. Ilman heitä tätä tilaisuutta ei olisi voinut toteuttaa, kiittelee Saartoala.

Tilaisuuden tallenne löytyy osoitteesta www.nuortensuomi.fi/kohtaameidat

Webinaarin järjesti Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteinen Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Moniheli ry:n Mikki sulle -hankkeen, Diakonissalaitoksen Nuorten Ohjelman, Seta ry:n, Vamlaksen, THL:n Sokra-hankkeen ja kansallisen lapsistrategian kanssa.

Lisätietoja:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita 

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi 

 www.nuortensuomi.fi/kohtaameidat 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

1 2 3 6