Nuorten näköistä turvallisuutta- hankkeet käynnistyivät keväällä 2025 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamana Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamana Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Hankkeissa laajennetaan turvallisuustoimijoiden ymmärrystä nuorten turvallisuuskäsityksestä, vahvistetaan nuorten osallisuutta turvallisuustoimijoiden työssä sekä lisätään moniammatillista yhteistyötä turvallisuustoimijoiden ja nuorisoalan ammattilaisten välillä. Ammattilaisille hankkeesta tarjotaan verkostoitumismahdollisuuksia ja koulutuksia. Nuorille puolestaan järjestetään erilaisia kuulemistilaisuuksia kuten Vaikuta!-teemapäiviä turvallisuusteemalla ja Erätaukokeskusteluja.
Kevään 2025 aikana Veera ja Carita Nuorten Suomesta edistivät hankkeita perehtymällä pelastustoimen toimijoihin ja organisaatiorakenteisiin. Samalla haettiin yhteistyötoimijoita hankkeelle, ja pidettiinkin starttipalaveri Etelä-Pohjanmaan pelastus- ja turvallisuustoimijoiden kanssa. Etelä-Pohjanmaalla toteutui myös hankkeen ensimmäinen Kohtaamisesta osallisuuteen-koulutus, joita hankkeesta tullaan tarjoamaan pelastusalan ammattilaisille lisää. Myös Keski-Suomessa toimijoita kontaktoitiin. Nuorille järjestettiin Keski-Suomessa Vaikuta! -teemapäivä turvallisuus teemalla. Itä-Suomessa päästiin testaamaan nuorisofoorumissa Turvallisuutta!-peliä yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja Itä-Suomen poliisin kanssa. Heta kävikin ottamassa peliin hieman tuntumaa nuorisofoorumissa, kun tiedettiin, että syksyn alusta Hetan töihin kuuluisivat Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeet.
Kesän aikana hankkeen työntekijätilanne muuttui. Hankkeissa on elokuun alusta lähtien töitä tehneet Nuorten Suomen kehittämisasiantuntija Heta Malinen ja osallisuuden asiantuntija Marika Äijälä. Heta ja Marika ovat ottaneet haltuun jo tehtyä työtä sekä muodostaneet yhteistä käsitystä työn luonteesta. Nuorten Suomen ideologiaan pohjautuen osallisuus on hankkeen keskiössä. Se, mitä se käytännössä tarkoittaa tässä hankkeessa on osittain jo määritelty, mutta lopulta vasta nuoret itse todentavat sen. Hankkeen nimi tuo turvallisuus käsitteen myös määriteltäväksi. Ja se vasta onkin ollut mielenkiintoista! Turvallisuus-hanke tarvitsee selvästi tarkempaa määrittelyä ja rajausta, mitä turvallisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Lisäksi toiminnan kohderyhmän huomiointi vaikuttaa turvallisuus-käsitteen määrittelyyn. Nyt ollaan päädytty toimimaan pelastusalan kanssa ja turvallisuus käsitetään onnettomuuksien kautta. On ollut mielenkiintoista kuulla nuorten näkemyksiä turvallisuudesta. Ja samaan aikaan kuulla ammattilaisten ajatuksia turvallisuudesta nuorten elämässä. Ja huomaamme, että tiedonvälittäjän rooli, yhteensaattajan rooli ja yhteistyön edistäjän rooli on mitä mieluisinta meille. Niin osallisuus kuin turvallisuus ovat tunteita. Kuinka vahvistetaan tunteita, kun pelastajien työ on selkeästi toimintaa? Onko tässä edes mahdollisuutta onnistua?
Olemme Marikan kanssa alkaneet puhua ennaltakohtaamisesta. Kyse on siis ehkäisevästä työstä, jota osittain jo tehdään pelastusalan toimijoiden toimesta. Usein tämä työ näyttäytyy erilaisina kampanjoina, kuten Nou hätä-päivänä tai 112-päivänä, tai nuorille suunnattuna viestintänä. On myös huomioitava yhdistysten tekemä palokuntanuorisotyö. Ammattilaisten näkökulmasta nuorille on hyvä saattaa tietoon kaksi tulokulmaa: nuorten omat valinnat onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä toimintakyky ja toimintavarmuus onnettomuustilanteissa. Ja nämä asiat vaativat ennaltakohtaamisia.
Samaan aikaan nuoret kertovat, että heidän turvallisuuskäsityksensä muodostuu siitä, että nuorten ei tarvitse huolehtia sellaisista asioista, mitkä ei heille kuulu: kuten perheen taloudesta tai perheväkivallasta, koulussa kiusatuksi tulemisesta tai ulkopuolelle jättämisestä, tai omasta tulevaisuuden työllistymisestä. Saati sitten, että huolehdittaisiin siitä, onko Suomessa tulevaisuudessa rauha, osaako päättäjät tehdä oikeanlaisia päätöksiä ja onko tulevilla sukupolvilla planeettaa, jossa elää. Tässä näkökulmassa, kun turvallisuutta tarkastellaan, päästään myös vahvasti kiinni nuorten uskoon tulevaisuudesta. Tulevaisuususkon taustalla on myös turvallisuuden tunne ja kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa.
Syksyllä 2024 Nuorisoala ry kysyi nuorten näkemyksiä osana Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman laatimista. Kyselyn tulokset kertovat, että yli 60% nuorista uskoo, että turvallisuustilanne heikkenee joko jonkin verran tai erittäin paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä on syytä huomioida turvallisuus-teeman äärellä työskennellessä. Samainen kysely osoitti myös, että nuoret kokivat voivansa osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon eniten koulussa ja harrastustoiminnassa. Mutta, kun tarkastellaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kunnan tai hyvinvointialueen osalta, yhteiskunnalliselta tai kansainväliseltä tasolta, nuoret kokevat mahdollisuutensa reilusti heikommaksi. Nuoret kuvasivat kyselyssä myös syitä, miksi nuoret eivät osallistu päätöksentekoon. Suurimmiksi syiksi nousivat vastaukset: Nuorten kuuleminen ei takaa sitä, että heidän mielipiteensä vaikuttavat päätöksiin” (74,3%) ja “Nuorten mielipiteitä tai ratkaisuehdotuksia ei oteta vakavasti päätöksenteossa” (67,8%). Huomioitavaa on myös, että lähes 60% vastaajista ilmaisi, ettei nuoret tiedä missä ja miten he voivat osallistua.
Nuorten näköistä turvallisuutta-hankkeissa ollaan siis hyvin keskeisessä roolissa vahvistamassa niin nuorten osallisuutta, uskottavuutta ja omaa toimijuutta turvallisuus-teemassa kuin varmistamassa monialaista yhteistyötä ja pelastustoimijoiden osaamista nuorten kohtaamisessa. On kuitenkin myönnettävä, että nuorten näkemykset turvallisuuden edistämiseen eivät tule ratkeamaan vain tällä tulokulmalla, jota hankkeessa edistetään. Tahtotilana on kuitenkin viedä nuorten ääntä myös sellaisiin pöytiin, missä niitä aiemmin ei tällä tavoin ole kuultu. Yhteinen vuoropuhelu nuorten ja aikuisten välillä mahdollistaa osallisuuden, kun sille annetaan tila.
Lue lisää: https://www.nuortensuomi.fi/nuortenaanialueilla/
Kirjoittaja: Kehittämisasiantuntija Heta Malinen
