Nuorten Suomi aloitti vuoden 2025 alussa uuden, Nuorten näköistä turvallisuutta -hankekokonaisuuden viiden maakunnan alueella. Tavoitteena on laajentaa turvallisuustoimijoiden ymmärrystä nuorten turvallisuuskäsityksestä, vahvistaa nuorten osallisuutta turvallisuustoimijoiden työssä sekä lisätä moniammatillista yhteistyötä niin turvallisuustoimijoiden kuin nuorisoalan ammattilaisten välillä.
Uutta näkökulmaa monialaisessa yhteistyössä
Nuorten näköistä turvallisuutta-hanke on monialaisen työn näkökulmasta mielenkiintoinen, sillä turvallisuustoimijoiden ja vielä kohdennetummin pelastusalan toimijoiden ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyö ei ole kovin näkyvää tai sitä ei juurikaan ole. Toki pelastusala itsessään tekee laajasti nuorisotyötä, esimerkiksi vapaapalokuntien nuorisotoiminnassa. Lisäksi Nou hätä-kampanja toteutetaan 8. luokkalaisille ja se tavoittaakin vuosittain huikeat 40 000 nuorta. Lisäksi Liikenneturvan kanssa on yhteistyössä Punainen Liitu-konsepti ja palokuntakohtaisesti tehdään kouluvierailuja.
Pelastusalan toimijat osallistuvat kuitenkin hyvin harvoin esimerkiksi Nuorisolain 9 § mainittujen kunnallisten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaan. Havaintojemme mukaan yhteistyötä ei tehdä konkreettisesti, ainakaan nuorten osallisuuden vahvistamisen saralla – josta me asiaa tarkastellaan.
Pelastusala ja nuorten osallisuus -onnistunutta vuoropuhelua vai yksisuuntaista viestintää?
Nuorten näköistä turvallisuutta-hankkeen työntekijät ovat ensimmäisen hankevuoden aikana tavanneet pelastustoimijoita, sekä laatineet ja toteuttaneet kyselyn, jotta saataisiin parempi ymmärrys siitä, miten pelastustoimijoiden keskuudessa nähdään nuorten osallisuus, kuuleminen ja turvallisuustoimijuus. Yhtenä havaintona on, että turvallisuustoimijoiden nuorille kohdistuva työ on pääosin yksisuuntaista. Nuorille viestitään turvallisuudesta, mutta nuorten näkemyksiä ei järjestelmällisesti kerätä ja hyödynnetä turvallisuusviestinnän kehittämisessä tai suunnittelussa. Myöskään nuorten vaikuttamisen rakenteita ja -kanavia ei tunnisteta.
Kysely pelastustoimijoille on vahvistanut käsitystä nuorten osallisuuteen liittyvän koulutuksen tarpeellisuudesta ja halusta saada lisää koulutusta nuorten kohtaamiseen. Hanke tarjoaakin turvallisuustoimijoille kohdennettua Kohti osallisuutta! -koulutusta. On ollut ilo todeta, että pelastustoimijoilla on aito halu saada aiheesta lisää tietoa ja vahvistaa omaa osaamistaan nuorten kohtaamisessa ja osallisuuden lisäämisessä.
Varsinkin pelastustilanteessa kysymys on hyvin suunnitellusta ja harjoitellusta toimintakokonaisuudesta, jossa jokaiselle on selkeä rooli ja tehtävä, ja tuollaisessa tilanteessa ihmisen kohtaaminen voi olla hengenpelastamista. On mielenkiintoista pohtia miten erilaista kohtaamisen ammattitaitoa vaaditaan eri tilanteissa. Nuorisotyön kohtaamisissa pyritään yleensä vahvistamaan nuoren omaa toimijuutta ja kriittistä ajattelua. Kriittistä ajattelua tarvitaan kun kaveri esimerkiksi yllyttää painamaan kaasua tai kiipeämään katolle.
Mitä nuoret ajattelevat turvallisuudesta?
Pelastustoimijoiden kyselyn rinnalla on otettu selvää, mitä nuoret ajattelevat turvallisuudesta ja mistä asioista nuoret mieltävät turvallisuuden koostuvan.
Nuoret kuvaavat moninaisesti turvallisuutta. Nuoret kokevat, että turvallisuus ei ole vain fyysistä suojautumista, vaan siihen liittyy myös mielenterveys, vuorovaikutus, käyttäytyminen ja tunne turvassa olemisesta. Monet nuoret korostavat, että turvallisuuden tunne syntyy myös toisten ihmisten läsnäolosta, yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta.
Kun taas turvattomuuden tunne liittyy vahvasti hallinnan, ennakoitavuuden ja luottamuksen puutteeseen – niin ympäristöön, ihmisiin kuin tilanteen hallintaan nähden.
Nuorten vastauksista välittyy selvästi, että turvallisuus nähdään kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin osana. Nuorilta nousee vahva toive siitä, että turvallisuuteen liittyviä teemoja käsiteltäisiin kouluissa ja nuorten eri toimintaympäristöissä enemmän, käytännönläheisemmin ja monipuolisemmin. Nuoret toivovat:
- Laajempaa ymmärrystä turvallisuudesta (fyysinen, psyykkinen ja digitaalinen),
- Osallisuutta ja vastuuta, sekä
- Tunteen siitä, että heidän turvallisuutensa on oikeasti tärkeä asia.
Nuorten vastauksista nousee esiin vahva viesti siitä, että aikuisten tulisi kuunnella, ymmärtää ja olla aidosti läsnä, kun nuoret puhuvat turvallisuuteen ja turvattomuuteen liittyvistä kokemuksistaan. Moni nuori kokee, että aikuiset vähättelevät heidän tunteitaan tai eivät ymmärrä, millaisia uhkia ja paineita nykypäivän nuoret kohtaavat – erityisesti digitaalisessa ympäristössä ja omassa arjessaan. Aikuisten tulisi myös ymmärtää, että nuoret eivät ole vielä nähneet maailmaa samalla tavoin kuin aikuiset, niin asiat saattavat tuntua turvattomilta ihan uutuuttaan.
Nuoret kuvaavat myös sitä, että he toivovat saavansa olla nuoria, ettei heidän tarvitsisi huolehtia aikuisten huolia, kuten sitä onko kotona ruokaa tai rahaa maksaa laskut. Yhtä lailla nuorten vastauksissa tulee esiin moninaisuuden hyväksyminen ja kohdatuksi tulemisen tarve, juuri sellaisena kuin on, yksilönä ja tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
Nuorten näköistä turvallisuutta -hankekokonaisuus
Nuorten näköistä turvallisuutta -hankekokonaisuus toteutuu Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Itä-Suomen aluehallintovirastojen rahoittamana. Alussa mainittujen tavoitteiden lisäksi, tarkoituksena on kasvattaa nuorten turvallisuuspääomaa ja kokonaisturvallisuuden tunnetta nuorten omaa toimijuutta lisäämällä.
Kolmivuotisen hankkeen aikana järjestetään pelastustoimijoille Kohti osallisuutta! -koulutuksia sekä pilotoidaan erilaisia kuulemisen kanavia ja tapoja turvallisuustoimijoiden kanssa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi nuorisotyön kentälle jalkautumiset, turvallisuusfoorumit, Turvallisuustoimijaksi! -peli ja -teemapäivä sekä muut mahdolliset hankkeessa syntyvät ideat.
Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeen toimintaa kootaan oheiselle nettisivuille:
www.nuortensuomi.fi/nuortenaanialueilla/
Teksti: Heta Malinen, kehittämisasiantuntija, Nuorten Suomi
Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeen vastuutyöntekijä
