Category

Kohti nuorten hyvinvointialueita

Lapin hyvinvointialueen kanssa toteutettu Hyvinvointia!-peli keräsi noin 900 lappilaisen nuoren ajatukset yhteen. Lappilaiset nuoret haluavat aikuisten puuttuvan ensimmäisenä kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön. Tuloksia hyödynnetään muun muassa Lapin hyvinvointialueen palvelustrategiassa. Palvelustrategiassa määritellään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan hyvinvointialueen asukkaille.

Hyvinvointia!-pelin suunnittelu alkoi maaliskuussa 2023. Mukana suunnittelussa oli laaja joukko hyvinvointialueen toimijoita: osallisuustyöntekijöitä, perhekeskuskoordinaattoreita sekä sosiaali- ja terveysalan johtajia.

Peliä testattiin Rovaniemellä Muurolan koulussa sekä nuorisotila Murkussa toukokuussa 2023. Peliä kehitettiin edelleen nuorten antamien kehittämisehdotusten pohjalta. Peliä mainostettiin kuntajohtajille, sivistysjohtajille sekä opettajille loppukeväästä alkusyksyyn.

Nuoret toivovat aikuisten puuttumista kiusaamiseen ja päihteiden käyttöön

Peliä pelattiin elokuussa kolmen viikon ajan Lapin oppilaitoksissa. Pelissä nuoret kertoivat ajatuksiaan ajankohtaisiin teemoihin. Nuoret tekivät muun muassa ajatuskarttoja turvallisista aikuisista ja meemejä, jotka kuvastavat heidän mielestään Lappia.

Nuoret toivoivat lisää tietoa hyvinvointialueesta sekä sen palveluista. Tiedon pitää olla riittävän selkeää ja kaikille ymmärrettävää. Nuoret kokivat, että sähköisiä palveluita tarvitaan, mutta ne eivät saa kokonaan korvata kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia ympärilleen, jotka esimerkiksi puuttuvat erilaisiin ongelmiin.

Pelin tuloksista koottiin julkilausuma, joka pohjautuu nuorten vastauksiin. Julkilausuma jaetaan Lapin hyvinvointialueen päättäjien, johdon ja palvelujen järjestämisohjelman laatijoiden tietoon. Lisäksi julkilausuma jaetaan Lapin alueella kuntiin, sidosryhmille sekä medialle. Tutustu julkilausumaan TÄÄLTÄ

Nuorten esittämiin kysymyksiin pääsi vastaamaan aluehallituksen jäsen Ilkka-Petri Välitalo. Katso videohaastattelu TÄÄLTÄ

Lue lisää:

https://lapha.fi/w/nuoret-toivovat-aikuisten-puuttumista-kiusaamiseen

https://www.nuortensuomi.fi/hyvinvointia-peli/

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuvassa nuoria lattialla ja tuoleilla istumassa ryhmässä, iloisia ja nauravaisia kasvoja.
Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke on ollut reilun vuoden verran hyvinvointialueiden tukena nuorten osallisuuden edistämisessä. Hanke on tarjonnut hyvinvointialueille maksuttomia koulutuksia ja sparraushetkiä niin nuorille kuin aikuisille. Lisäksi alueilla on tehty useampi menetelmäkokeilu.

Ensimmäisen hankevuoden aikana kaikilta hyvinvointialueilta tavattiin nuorten osallisuuden parissa toimivia työntekijöitä ja viranhaltijoita. Alueiden työntekijöille ja viranhaltijoille annettiin räätälöityä tukea osallisuustyön käynnistykseen. Hankkeessa pidettiin usean alueen kanssa tuki- tai sparrailutapaamisia, autettiin pistemäisesti eri tilanteissa sekä tehtiin aikajänteeltään pidempiä tukiprosesseja.

Nuorten osallisuuden parissa toimiville työntekijöille luotiin yhteinen Nuorten hyvinvointialue -verkosto. Verkostossa on mukana myös järjestöjä ja maakuntaliittoja, jotka ovat mukana esimerkiksi alueen nuorisovaltuuston ohjaamisessa. Verkosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Verkostolle on luotu oma säännöllisesti päivittyvä materiaalipankki, jossa on hyödyllistä tietoa nuorten osallisuuteen liittyen. Verkostosta voit lukea lisää täällä: nuortensuomi.fi/nuortenaanialueilla

Ensimmäisen vuoden aikana ehdittiin myös kokeilemaan erilaisia menetelmiä ja työkaluja nuorten kuulemiseen hyvinvointialueilla. Hyvinvointia!-pelillä kuultiin  tai kuullaan nuoria Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä sekä Lapissa. Nuorilta kerättiin tietoa ja samalla nuoret pääsivät vaikuttamaan muun muassa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen työhön ja valmisteilla olevaan palvelustrategiaan. Pohjois-Savossa kokeiltiin myös Vaikuta!-teemapäivää kahdella paikkakunnalla. Teemapäivissä nuoret pääsivät kehittämään palveluita sekä kertomaan ajatuksiaan tulevaan hyvinvointialueen strategiaan.

Menetelmäkokeiluja tehty tai tekeillä:

  • Erätauko-keskustelu (Kanta-Häme, Etelä-Savo, Itä-Uusimaa)
  • Hyvinvointia!-peli (Pohjois-Savo, Kanta-Häme, Lappi)
  • Vaikuta!-teemapäivä (Pohjois-Savo)
  • Digiraati (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala)

Hyvinvointialueille on luotu myös mm. valtuustoaloitepohjia aluevaltuutetuille sekä materiaalipankki alueellisille nuorisovaltuustoille. Lisäksi hyvinvointialueista on tehty useampi video.

”Täyttä asiaa, suoraan nuorilta”

Millainen on matalan kynnyksen palvelu? Miten moninaisuus tulee huomioida nuorten kanssa työskennellessä? Muun muassa näihin kysymyksiin eri taustoista tulevat nuoret pääsivät vastaamaan Kohtaa meidät -webinaarissa maaliskuussa. Webinaarissa nuoret kokoontuivat keskustelemaan toiveistaan ja kokemuksistaan sote-palveluissa. Webinaari järjestettiin yhteistyössä Moniheli ry:n Mikki sulle -hankkeen, Diakonissalaitoksen Nuorten Ohjelman, Seta ry:n, Vamlaksen, THL:n Sokra-hankkeen ja kansallisen lapsistrategian kanssa.

Tilannekatsaus nuorten osallisuudesta hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden nuorten osallisuuden tilanteesta kerättiin ensimmäisenä hankevuonna tietoa yksiin kansiin. Tilannekatsaus sisältää muun muassa tietoa nuorisovaltuustoista, esimerkkejä hyvinvointialueiden ja maakuntaliittojen yhteistyöstä sekä nostoja erilaisista osallisuutta edistävästä toiminnasta.

Hyvinvointialueet kehittyvät koko ajan myös nuorten osallisuuden osalta. Tämä onkin suuntaa antava katsaus tilanteesta. Syvemmät analyysit tehdään myöhemmin hankkeen aikana. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen tilanteesta tehdään tarkempi selvitys syksyn 2023 aikana ja julkaistaan vuoden 2024 alussa.

Tutustu tilannekatsaukseen TÄSTÄ

Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten äänet kuuluviin

Huhtikuussa alkaneen toisen hankekauden aikana on tarkoitus kehittää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten äänen kuulumista hyvinvointialueilla. Ensi syksylle on suunnitteilla muun muassa kaksi Mikä vituttaa? -iltaa nuorille mielenterveyspalveluiden kehittämistä varten.

Mukaan mahtuu myös muita kokeiluja ja etsimmekin tällä hetkellä teemasta kiinnostuneita hyvinvointialueiden palveluiden kehittäjiä ja muita nuorten parissa toimivia tahoja. Jos aihe herättää kiinnostusta, ota rohkeasti yhteyttä osallisuuden asiantuntijaan Laura Saartoalaan!

Työntekijän välikatsaus: mitä jäi käteen ensimmäisestä hankevuodesta?

Kesän 2022 aikana siirryin edellisestä työstäni tähän hankkeeseen töihin. Huomasin pohtivani, mitä kaikkea hanke tulisi tarjoamaan seuraavaksi.

Enpä olisi uskonut, että työ veisi näin mukanaan. Hanketiimimme on uskomaton pakkaus erilaisia vahvuuksia, joita käytetään yhdessä yhteisen tavoitteen edistämiseksi. Tiimissämme uskaltaa nauraa, itkeä ja olla eri mieltä. Ensimmäiseen hankevuoteen on sisältynyt myös pari mahtavaa harjoittelijaa, jotka ovat tuoneet apua hankkeen työhön ja ottaneet oman paikkansa tiimissämme.

Hanketiimin lisäksi on onni olla osa Nuorten Suomen toimiston porukkaa. Toimistolta löytyy ihmisiä, joihin voi tukeutua missä tahansa tilanteessa. Töitä tehdään intohimolla, mutta rennolla otteella. Niin hanketiimissä kuin toimiston väen kanssa saa tuntea vahvaa osallisuuden kokemusta.

Erityisen iloiseksi tekee se, kuinka mahtavia hyvinvointialueiden työntekijöitä nuorten osallisuuden parissa työskentelee. Hyvinvointialueilta löytää työntekijöitä ja viranhaltijoita, jotka kaiken kiireen ja suurien työmäärien keskellä pyrkivät aidosti edistämään nuorten osallisuutta ja kuulemaan nuoria. Menetelmiä, vinkkejä ja työkaluja löytyy jaettavaksi vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei ole hyötyä, jos ei ole myönteistä asennetta toimintaa kohtaan.

Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja siksi on tärkeää, että nuoret itse pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin ja palveluihin. Nuorten osallisuuteen panostaminen onkin investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun palveluita kehitetään yhdessä nuorten kanssa, palveluista tulee nuorille sopivampia. Merkityksellinen osallistumisen kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuoren hyvinvointia sekä vahvistavat itseluottamusta ja turvallisuuden tunnetta, vähentäen näin nuorten syrjäytymistä.

Hyvinvointialueilla ollaan vielä todella alussa monessakin asiassa. Ja onneksi ollaan, sillä nyt on loistava hetki rakentaa perusteista asti nuorilähtöisiä hyvinvointialueita. Työ jatkukoon yhdessä!

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuva: Werneri Turunen

Alkuvuodesta päätetty valtion lisätalousarvio sisälsi hyviä uutisia hyvinvointialueille. Lisätalousarviossa hyvinvointialueet saavat yhteensä 350 miljoonaa euroa uutta valtionavustusta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtymästä aiheutuviin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.

Lisätalousarvio tarjoaa hyvinvointialueille mahdollisuuden valita kehittämiskohteeksi myös osallisuuden, joka usein jää resurssipulan jalkoihin. Nyt kun lisärahoituksen käytöstä päätetään, kannustammekin aluevaltuutettuja vahvistamaan osallisuutta hyvinvointialueilla alusta alkaen kokeilemalla rohkeasti erilaisia keinoja ottaa asukkaat ja asiakkaat mukaan päättämään yhteisistä asioista.

Erityisesti lasten ja nuorten mukaan ottaminen on syytä ottaa suurennuslasin alle. Lapset ja nuoret ovat noin kolmasosa koko Suomen väestöstä, mutta heidän äänensä ei kuulu vaaleissa eikä aluevaltuustoissa. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa. Tarvitaankin erilaisia keinoja, joiden kautta myös nuorten näkemykset kuuluvat päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Näitä voivat olla esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen perustelumuistiossakin mainitut asukaspaneelit, -raadit ja nuorten vaikuttamistapahtumat.

Nuorten osallisuuteen panostaminen on hyvinvointialueille investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Palveluita yhteiskehittämällä saadaan paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita, joista tiedetään aiempaa paremmin ja joihin myös hakeudutaan oikea-aikaisemmin. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa vahvistavat paitsi demokratiaa, myös nuorten itseluottamusta, hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Lopputuloksena saadaan hyvinvoivia asukkaita, tyytyväisiä asiakkaita ja säästettyjä euroja.

Kirjoittajina Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen työntekijät Laura Saartoala Nuorten Suomesta, Ella Rouhe Nuorten Akatemiasta ja Milla Lamminsivu Nuva ry:stä.

Mielikirjoitus on julkaistu:

4.5.2023 Turun Sanomissa, Keskipohjanmaassa ja Lapin Kansassa
5.5.2023 Länsi-Suomessa ja Iisalmen Sanomissa
8.5.2023 Kainuun Sanomissa

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Pohjoissavolaiset yläkoulu- ja toisen asteen ikäiset nuoret pääsivät syksyllä 2022 kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Osallistumalla peliin nuoret saivat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista. Peliä pelasi noin 200 oppilasta ympäri Pohjois-Savoa.

Hyvinvointia! -peli on Nuorten Suomi ry:n luoma peli, jossa nuoret saavat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja pääsevät kertomaan omia näkemyksiään hyvinvointipalveluiden kehittämisen tueksi. Pelialustana käytetään Seppo.io-oppimisalustaa. Pelin tavoitteena on tarjota nuorille tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja palveluista pelillisen menetelmän kautta. Pelissä nuoret kertovat ajatuksiaan ja mielipiteitään esimerkiksi kuntien, hyvinvointialueiden, oman koulunsa sekä muiden toimijoiden hyvinvointityön tueksi. Tehtävät ovat joko informatiivisia tai mielipidettä kysyviä.

Nuoret nostivat esiin vastauksissaan erityisesti mielenterveyspalveluiden pitkät jonot. He toivoivat, että nuorten huolet otettaisiin tosissaan. Lisäksi esimerkiksi kouluihin tarvitaan lisää turvallisia aikuisia, joilla on aikaa pysähtyä ja kiinnostusta keskustella nuorten kanssa.

Myös kiusaamisen ehkäisy näkyi useammassa vastauksessa. Nuoret toivoivat, että kiusaamiseen puututaan kunnolla ja sitä pyritään ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Nuoret kokivat, että nuorille voitaisiin järjestää erilaisia tapahtumia, joissa pystyisi tutustumaan uusiin ihmisiin.

Pelin tuloksia viedään eteenpäin osaksi palveluiden kehittämistä ja päätöksentekoa. Tuloksia on esitelty jo muun muassa perustason mielenterveystoimijoiden verkostotapaamisessa.

Pohjois-Savon Hyvinvointia!-pelin koonnin pääset katsomaan TÄÄLTÄ

Tutustu Pohjois-Savon demo-peliin kirjautumalla pelaajana osoitteessa: play.seppo.io. Syötä pin-koodi: AEGA9G

Lisätietoja: osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Hyvinvointia!-pelin järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuvassa nuoria ja aikuisia keskustelemassa yhdessä.

Päättäjät ja nuoret kokoontuivat syksyllä 2022 yhteen Erätauko-keskustelun äärelle Hämeenlinnassa, Lopella ja Forssassa. Keskusteluissa oli mukana muun muassa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja, hyvinvointialueen työntekijöitä, etsivän nuorisotyön tekijöitä sekä eri taustoista tulevia nuoria. 

Keskustelujen aiheena oli nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tärkeimpinä toiveina keskusteluissa nousivat esiin monipuoliset vaikuttamiskeinot, päättäjien ja työntekijöiden jalkautuminen nuorten pariin sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Keskusteluissa syntyneitä oivalluksia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa ja -työssä.

Monipuoliset tavat vaikuttaa ja aikuiset nuorten luokse

Kuten on aiemminkin huomattu, yksi ja sama vaikuttamisen keino ei sovi kaikille. Yksi haluaa vastata kyselyihin, toinen taas osallistuu mieluiten kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun. Sama ajatus pätee myös nuoriin. Nuoret kaipaavat monipuolisia vaikuttamisen keinoja, jotta mahdollisimman monen nuoren ääni kuuluisi. Ja vaikka nuoret viettävät aikaa puhelimien ja muiden laitteiden äärellä, pelkkä digitaalisuus ei houkuttele kaikkia nuoria. Kyselyillä saadaan arvokasta tietoa, mutta aidosti kohtaamalla ymmärrystä nuorista ja heidän maailmastaan voidaan syventää entisestään.

Nuorten kuulemisessa on tärkeää huomioida, kenen turvallisessa tilassa toimitaan. On eri asia pyytää nuoret luokse kuin mennä sinne, missä nuoret ovat jo valmiiksi. Keskusteluihin osallistuneet nuoret toivovatkin, että päättäjät ja viranhaltijat jalkautuisivat kouluille, nuorisotiloille, sosiaalisen median alustoille ja muihin nuorille tuttuihin paikkoihin. Näin nuoret saisivat enemmän tietoa hyvinvointialueesta, ja päättäjät ja palveluiden kehittäjät voisivat kuulla nuorten ajatuksia.

“silmät aukesi, että meitä päättäjiä on vaikea lähestyä” -kantahämäläinen päättäjä

Positiivinen kokemus osallistumisesta vahvistaa omistajuutta ja halua sitoutua. Merkityksellinen osallistumisen kokemus kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa sekä pitovoimaa. Nuorten kiinnittymistä tarvitaan etenkin alueilla, joista nuoret muuttavat pois aikuistumisen kynnyksellä.

Helposti saavutettavia mielenterveyspalveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista keskustellessa nuoret kokivat haluavansa vaikuttaa erityisesti mielenterveyspalveluihin. Palveluiden tulisi olla nopeammin ja helpommin saavutettavissa kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.

Keskusteluissa toivottiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin voisi kävellä suoraan sisään, kun tilanne sitä vaatii. Nuoret toivoivat myös enemmän tietoa mielenterveyspalveluista, jotta nuoret tietäisivät mistä  ja miten apua saa. Kun kaikkia palveluita ei ole mahdollista saada yhdeltä luukulta tai palveluista ei tiedetä, tarvitaan turvallisia aikuisia ohjaamaan oikeaan paikkaan.

Nuorten kiinnostus vaikuttaa ei rajautunut pelkästään yhteen palveluun. Muita nuorille tärkeitä palveluita olivat kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, päihdetyö, ehkäisyneuvola, lastensuojelu, ensihoito ja vammaispalvelut. Kaikkien palveluiden osalta toivottiin, että palvelut ovat saatavilla lähellä nuoria paikkakunnasta riippumatta.

Oikeita asioita rennolla otteella ja selkeällä kielellä

Erätauko-keskustelut opettivat myös sen, ettei vaikuttamisen tarvitse olla vakavaa. Vaikka puhutaan vakavista ja tärkeistä aiheista, voi keskustelu olla tunnelmaltaan rento. Kuten eräs keskusteluissa ollut päättäjä totesi, “ei puhuta päättäjien slangia, vaan selkeää suomen kieltä. Ihan sama mitä sanon, jos kukaan ei ymmärrä sitä. Tärkeää on luonteva ja turvallinen ilmapiiri, jotta nuori voi ilmasta mielipiteensä.” 

Parhaimmillaan hyvään osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemukseen riittää nuorille turvallinen tila, riittävästi aikaa ja asia tai aihe, johon nuoret voivat aidosti vaikuttaa. Nuorilla riittää ajatuksia ja ideoita ja näkemyksiä, kunhan ensin menee nuorten luokse, kysyy ja aidosti kuuntelee.

Lue lisää Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen koosteesta TÄÄLTÄ

Lisätietoja: Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Erätauko-keskustelut järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen sarja käynnistyi osana Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia perjantaina 31.10. Nuoret ja aikuiset kokoontuivat yhdessä pohtimaan nuorten osallisuutta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

“Keskustelussa tuotiin esiin laajasti erilaisia näkemyksiä nuorten osallisuudesta niin aikuisten kuin nuorten toimesta. Keskustelusta jäi sellainen olo, että Kanta-Hämeessä on selkeästi yhteinen tahto saada nuoret mukaan vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin”, sanoo osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeesta.

Nuorten ja aikuisten Erätauko-keskustelut jatkuvat loka-marraskuun aikana Kanta-Hämeessä. Toinen keskustelu järjestetään Lopen koulukeskuksessa ma 31.10. ja sitä tulee seuraamaan yhdeksäsluokkalaisia ja lukiolaisia. Keskustelu on osa Politiikkaviikkoa.

Kolmas keskustelu pidetään Forssan nuorisotilassa tiistai-iltana 15.11. Keskustelussa ovat mukana muun muassa Kanta-Hämeen nuorin aluevaltuutettu Aapo Reima sekä paikallisia nuoria. 

Keskustelutilaisuuksien tarkoitus on mahdollistaa aito kohtaaminen ja vuoropuhelu nuorten ja päättäjien välillä. Keskustelujen aiheena on nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Nuoret ja päättäjät pohtivat muun muassa sitä, millä tavoin nuoret haluaisivat vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan, ja miten hyvinvointialueen pitäisi huomioida nuoret palveluissaan.

“On tärkeää varmistaa, että nuoret pääsevät vaikuttamaan hyvinvointialueiden toimintaan, jotta hyvinvointialueen palveluista tulee aidosti nuorille sopivia. Erilaisista taustoista tulevien nuorten osallisuuden ja yhdenvertaisen vaikuttamisen edistäminen myös tukee nuorten hyvinvointia ja alueen elinvoimaisuutta”, Kohti nuorten hyvinvointialueita –hankkeen projektipäällikkö Ella Rouhe painottaa.

Keskusteluissa syntyviä oivalluksia hyödynnetään hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa. Hyvinvointialueella ollaan syksyllä laatimassa osallisuusohjelmaa, johon kirjataan, millä tavoin hyvinvointialueen asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi alueen päätöksentekoon sekä toiminnan ja palvelujen kehittämiseen.

Erätauko-keskustelut ovat yksi hankkeen ja hyvinvointialueen yhteistyössä kokeiltava tapa tuoda nuoria ja päättäjiä saman pöydän äärelle. 

 

Lisätietoja:

Laura Saartoala, p. 044 012 4609, laura.saartoala@nuortensuomi.fi

 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022-2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja TÄÄLTÄ