Category

Kohti nuorten hyvinvointialueita
Kuvassa nuoria ja aikuisia keskustelemassa yhdessä.

Päättäjät ja nuoret kokoontuivat syksyllä 2022 yhteen Erätauko-keskustelun äärelle Hämeenlinnassa, Lopella ja Forssassa. Keskusteluissa oli mukana muun muassa Kanta-Hämeen aluevaltuutettuja, hyvinvointialueen työntekijöitä, etsivän nuorisotyön tekijöitä sekä eri taustoista tulevia nuoria. 

Keskustelujen aiheena oli nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Tärkeimpinä toiveina keskusteluissa nousivat esiin monipuoliset vaikuttamiskeinot, päättäjien ja työntekijöiden jalkautuminen nuorten pariin sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Keskusteluissa syntyneitä oivalluksia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa ja -työssä.

Monipuoliset tavat vaikuttaa ja aikuiset nuorten luokse

Kuten on aiemminkin huomattu, yksi ja sama vaikuttamisen keino ei sovi kaikille. Yksi haluaa vastata kyselyihin, toinen taas osallistuu mieluiten kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun. Sama ajatus pätee myös nuoriin. Nuoret kaipaavat monipuolisia vaikuttamisen keinoja, jotta mahdollisimman monen nuoren ääni kuuluisi. Ja vaikka nuoret viettävät aikaa puhelimien ja muiden laitteiden äärellä, pelkkä digitaalisuus ei houkuttele kaikkia nuoria. Kyselyillä saadaan arvokasta tietoa, mutta aidosti kohtaamalla ymmärrystä nuorista ja heidän maailmastaan voidaan syventää entisestään.

Nuorten kuulemisessa on tärkeää huomioida, kenen turvallisessa tilassa toimitaan. On eri asia pyytää nuoret luokse kuin mennä sinne, missä nuoret ovat jo valmiiksi. Keskusteluihin osallistuneet nuoret toivovatkin, että päättäjät ja viranhaltijat jalkautuisivat kouluille, nuorisotiloille, sosiaalisen median alustoille ja muihin nuorille tuttuihin paikkoihin. Näin nuoret saisivat enemmän tietoa hyvinvointialueesta, ja päättäjät ja palveluiden kehittäjät voisivat kuulla nuorten ajatuksia.

“silmät aukesi, että meitä päättäjiä on vaikea lähestyä” -kantahämäläinen päättäjä

Positiivinen kokemus osallistumisesta vahvistaa omistajuutta ja halua sitoutua. Merkityksellinen osallistumisen kokemus kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa sekä pitovoimaa. Nuorten kiinnittymistä tarvitaan etenkin alueilla, joista nuoret muuttavat pois aikuistumisen kynnyksellä.

Helposti saavutettavia mielenterveyspalveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista keskustellessa nuoret kokivat haluavansa vaikuttaa erityisesti mielenterveyspalveluihin. Palveluiden tulisi olla nopeammin ja helpommin saavutettavissa kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.

Keskusteluissa toivottiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin voisi kävellä suoraan sisään, kun tilanne sitä vaatii. Nuoret toivoivat myös enemmän tietoa mielenterveyspalveluista, jotta nuoret tietäisivät mistä  ja miten apua saa. Kun kaikkia palveluita ei ole mahdollista saada yhdeltä luukulta tai palveluista ei tiedetä, tarvitaan turvallisia aikuisia ohjaamaan oikeaan paikkaan.

Nuorten kiinnostus vaikuttaa ei rajautunut pelkästään yhteen palveluun. Muita nuorille tärkeitä palveluita olivat kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, päihdetyö, ehkäisyneuvola, lastensuojelu, ensihoito ja vammaispalvelut. Kaikkien palveluiden osalta toivottiin, että palvelut ovat saatavilla lähellä nuoria paikkakunnasta riippumatta.

Oikeita asioita rennolla otteella ja selkeällä kielellä

Erätauko-keskustelut opettivat myös sen, ettei vaikuttamisen tarvitse olla vakavaa. Vaikka puhutaan vakavista ja tärkeistä aiheista, voi keskustelu olla tunnelmaltaan rento. Kuten eräs keskusteluissa ollut päättäjä totesi, “ei puhuta päättäjien slangia, vaan selkeää suomen kieltä. Ihan sama mitä sanon, jos kukaan ei ymmärrä sitä. Tärkeää on luonteva ja turvallinen ilmapiiri, jotta nuori voi ilmasta mielipiteensä.” 

Parhaimmillaan hyvään osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemukseen riittää nuorille turvallinen tila, riittävästi aikaa ja asia tai aihe, johon nuoret voivat aidosti vaikuttaa. Nuorilla riittää ajatuksia ja ideoita ja näkemyksiä, kunhan ensin menee nuorten luokse, kysyy ja aidosti kuuntelee.

Lue lisää Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen koosteesta TÄÄLTÄ

Lisätietoja: Laura Saartoala (laura.saartoala@nuortensuomi.fi, p. 044 012 4609)

Erätauko-keskustelut järjesti Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024 ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen sarja käynnistyi osana Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia perjantaina 31.10. Nuoret ja aikuiset kokoontuivat yhdessä pohtimaan nuorten osallisuutta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

“Keskustelussa tuotiin esiin laajasti erilaisia näkemyksiä nuorten osallisuudesta niin aikuisten kuin nuorten toimesta. Keskustelusta jäi sellainen olo, että Kanta-Hämeessä on selkeästi yhteinen tahto saada nuoret mukaan vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin”, sanoo osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeesta.

Nuorten ja aikuisten Erätauko-keskustelut jatkuvat loka-marraskuun aikana Kanta-Hämeessä. Toinen keskustelu järjestetään Lopen koulukeskuksessa ma 31.10. ja sitä tulee seuraamaan yhdeksäsluokkalaisia ja lukiolaisia. Keskustelu on osa Politiikkaviikkoa.

Kolmas keskustelu pidetään Forssan nuorisotilassa tiistai-iltana 15.11. Keskustelussa ovat mukana muun muassa Kanta-Hämeen nuorin aluevaltuutettu Aapo Reima sekä paikallisia nuoria. 

Keskustelutilaisuuksien tarkoitus on mahdollistaa aito kohtaaminen ja vuoropuhelu nuorten ja päättäjien välillä. Keskustelujen aiheena on nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Nuoret ja päättäjät pohtivat muun muassa sitä, millä tavoin nuoret haluaisivat vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan, ja miten hyvinvointialueen pitäisi huomioida nuoret palveluissaan.

“On tärkeää varmistaa, että nuoret pääsevät vaikuttamaan hyvinvointialueiden toimintaan, jotta hyvinvointialueen palveluista tulee aidosti nuorille sopivia. Erilaisista taustoista tulevien nuorten osallisuuden ja yhdenvertaisen vaikuttamisen edistäminen myös tukee nuorten hyvinvointia ja alueen elinvoimaisuutta”, Kohti nuorten hyvinvointialueita –hankkeen projektipäällikkö Ella Rouhe painottaa.

Keskusteluissa syntyviä oivalluksia hyödynnetään hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa. Hyvinvointialueella ollaan syksyllä laatimassa osallisuusohjelmaa, johon kirjataan, millä tavoin hyvinvointialueen asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi alueen päätöksentekoon sekä toiminnan ja palvelujen kehittämiseen.

Erätauko-keskustelut ovat yksi hankkeen ja hyvinvointialueen yhteistyössä kokeiltava tapa tuoda nuoria ja päättäjiä saman pöydän äärelle. 

 

Lisätietoja:

Laura Saartoala, p. 044 012 4609, laura.saartoala@nuortensuomi.fi

 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022-2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja TÄÄLTÄ