Suomalainen koulutusjärjestelmä on nojannut tasa-arvoon ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Eriarvoistuminen alkoi kuitenkin kasvaa lineaarisesti Suomessa vuosien 2013–2015 aikoihin. Se näkyy esimerkiksi oppimistuloksissa. Myös suomalaisten koulutustaso on kansainvälisesti vertailtuna laskenut. Samoin koulujen välinen eriarvoistuminen jatkaa kasvuaan. Kouluverkkoa on karsittu, minkä seurauksena lähikoulut sijaitsevat harvaan asutuilla alueilla yhä kauempana. Pienien paikkakuntien koulujen opetustarjonta, esimerkiksi kielissä, on kaventunut. Alueellinen eriarvoistuminen myös ns. ruuhka-alueilla on tunnistettu tosiasia. Osassa kouluista alkaa olla pulaa kelpoisista opettajista. 

Koko koulun hyvinvoinnilla on vaikutusta oppimistuloksiin. Koulupahoinvointi on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden alkaen aikana. Sillä on suuri merkitys oppimiseen. Ahdistuneena ja uupuneena ei opi, ei jaksa opettaa, ei kiinnostu eikä innostu. Motivoitunut opettaja sen sijaan motivoi oppilaita, ja kaikki tiedämme motivaation suuren merkityksen oppimiseen.

Oppimistulosten heikentyminen on ollut Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen nopeaa. Samaan aikaan erot oppimistuloksissa heijastavat yhä enemmän sosiaalista taustaa ja sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla. Emme voi ummistaa silmiämme tälle kehitykselle. Mitään yhtä ja pikaista lääkettä näille edellä nostetuille oireille ei ole. 

Ministeriön tulisi turvata perusrahoitusta oppimisen järjestämiseen vauvasta vaariin ja rahoituksen tulisi olla pitkäjänteisesti ennakoitavissa, jotta koulutuksen järjestäjät eri tasoilla kykenevät suunnittelemaan toimintaansa riittävän kauaskatseisesti. Suomalaisen koulutuksen tulisi edelleen perustua yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen.  Oppijoiden ja opettajien hyvinvointi tulee olla keskiössä. Opettajien koulutuksessa tulee huolehtia yhä paremmin koulutuksen työelämärelevanssista. Paikallisesti koulutuksen tarjoajien tulee tehdä sidosryhmäyhteistyötä ja ottaa varhais- ja perusopetuksessa huoltajat vahvemmin mukaan koulun toimintaan. 

Miten sitten omalla alueellani, opettajankoulutuksessa, voitaisiin tehdä? Tulevaisuudessa opettajienkoulutuksen tulee huomioida yhteiskuntamme demografinen rakenne ja alueellisen eriarvoistumisen haasteet. Eli räätälöityä opettajuutta kohdennetaan sinne, missä sitä kulloinkin tietynlaisena tarvitaan. Aloituspaikkojen toistuva lisääminen ei ratkaise työelämätarvetta, ellei alalla ole veto- ja pitovoimaa. Myös alojen houkuttavuuteen tulee siis kiinnittää huomiota ja pitovoimaa on ennen kaikkea hyvinvoinnista huolehtiminen. 

Opettajuus on jatkuvaa oppimista ja uudistumista. Sille luodaan edellytykset ja maaperä opettajien peruskoulutusvaiheessa. Niinpä siirtyminen koulutuksesta työelämään on koulutuksellinen jatkumo. Opettajan tulee olla myös yhä enemmän joukkuepelaaja. Koulu, jossa on paljon erilaisuutta, on rikas ja siellä jokainen löytää erityisosaamiselleen paikkansa. Yhä enemmän tarvitaan opettajien monikelpoisuutta, mutta sen rinnalle tulisi saada myös ketterästi täydennettävien kelpoisuuksien mahdollisuus, esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen avulla. Näin opetusalalla ei olisi enää uranvaihtosuunnitelmia, sillä jokaisen ura eläisi asiantuntijuuden matkalla luontevasti.

Mitä mahdollisuutta koululla tai yksittäisellä oppilaitoksella on vaikuttaa näihin todella isoihin kysymyksiin? Koulun ja kouluyhteisön ilmapiiri on ratkaisevan tärkeä. Se, miten me suhtaudumme esimerkiksi eri kulttuureihin, katsomuksiin ja kieliin ilmentää arvojamme, myös se, miten suhtaudumme ja kannustamme uusiutumiseen. Yhteisten tavoitteiden asettelu, siihen liittyvä arvokeskustelu ja yhteiseen arvopohjaan sitoutuminen ovat onnistumisen edellytyksiä. Toisaalta taas arvojen vastaisen toiminnan pois kitkeminen samoin. Rehtorit ja koulujen johtajat ottavat vastuun opetuksen ja kasvatuksen linjausten toteutumisen lisäksi erityisesti koulun ilmapiiristä ja yhteisön jäsenten hyvinvoinnista. Yhteisöön kuuluvat kaikki oppilaat, koko henkilökunta ja oppilaiden huoltajat. Kun koulussa vallitsee yhteisöä kannustava ja arvostava ilmapiiri, moni edellä kuvatuista ns. suurista kysymyksistä ja ongelmista on ratkaistavissa ilman suuria taloudellisia panostuksia. Koulun yhteinen arvopohja toteutuu sen jokaisessa luokassa ja jokaisen yhteisön jäsenen kohdalla, sekä sillä on mahdollisuutta vaikuttaa laajemmin koteihin ja yhteiskuntaan. Arvopohjaan sitoutuminen tukee kaikkien hyvinvointia ja näkyy ajan kanssa myös oppimistulosten kohentumisena. Yhteistä keskustelua siis tarvitaan!

Näen opettajuuden ja koulutuksen tulevaisuuden kuitenkin valoisana. Tulevaisuutta tehdään yhdessä rakentaen ja tutkimusperustaisesti. 

KT, dosentti Sirpa Eskelä-Haapanen, opettajankoulutuslaitoksen johtaja, Jyväskylän yliopisto

NUORI2023-tapahtumassa järjestimme yhdessä Ohjaamo Porin kanssa Mikä vituttaa nuorisoalalla? -keskustelun. Yli 80 ammattilaista jakoi ajatuksiaan, mikä on pielessä nuorisoalalla.

Eniten nuorisoalalla turhautti liian matala palkkaus. Moni koki, ettei palkkaus vastaa työn vaativuutta. Sen lisäksi myös muut resurssit, kuten käytössä olevat budjetit, koettiin liian pieniksi. Moni toivoi, että erilaiset kehittämishankkeet toisivat mukanaan myös pysyvämpää rahoitusta, eikä hyvä toiminta loppuisi heti hankkeen päätteeksi.

Työolojen ja työympäristön osalta parannuksia toivottiin työtaakan keventämiseen, jaksamisen tukemiseen ja työvuorojen tasaiseen jakamiseen. Useampi koki, että työntekijät palavat loppuun, eikä työhyvinvointiin saa tukea riittävästi. Henkilökuntavaje, sijaisprosessit sekä ainainen kiire tuovat haasteita työn tekemiseen. Myös johtamiseen toivottiin osaamisen vahvistamista. Byrokratia ja kankeat kirjausjärjestelmät mainittiin monta kertaa hermoja koettelevana asiana. Urakehitys etenkin kunta- ja seurakuntapuolella koettiin myös ontuvaksi tai kokonaan puuttuvaksi.

Moni koki ongelmana sen, ettei yhteiskunnassa laajemmin tiedetä nuorisoalasta tai -työstä riittävästi. Alan arvostus niin sisällä kuin ulkopuolella koettiin vähäiseksi. Osa koki, että työtä suorastaan vähätellään ihmettelemällä, että nuorisotyöntekijät saavat palkkaa työstään. Myös nuorten pahoinvointi, koronan jäljet ja jengiytyminen huolettivat nuorisoalan ammattilaisia. Nuoriin kohdistetaan paljon huolipuhetta ja syytöksiä, mutta parannusta ei tarjota yhteiskunnan puolesta. Nuoret itsessään eivät vituta alalla, vaan he ovat voimavara ja syy työn tekemiseen.

Voit tutustua listaukseen kokonaisuudessaan täältä.

Teimme vitutuksen aiheista listauksen sekä koosteen, jonka lähetimme Kirkkohallitukselle ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssille. Saimme ainoastaan Kirkkohallitukselta vastauksen elokuun alkuun mennessä. Kiitämme lämpimästi Kirkkohallitusta asiaan perehtymisestä sekä kattavasta vastauksesta työntekijöiden huoliin.

Lue Kirkkohallituksen vastaus alta:

Nuorten Suomi ry ja Ohjaamo Pori järjestivät NUORI2023-tapahtumassa tilaisuuden nimellä ”Mikä vituttaa nuorisoalalla?”. Tilaisuudessa tarjottiin paikka suoralle puheelle ja purkautumiselle asioista, jotka koetaan olevan pielessä nuorisoalalla.

Kirkkohallitus kiittää Nuorten Suomi ry:tä ja Ohjaamo Poria tarttumisesta tärkeään kysymykseen ja nuorisotyöntekijöiden kuulemisesta. Huolenaiheet nuorisotyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työssä ovat hyvin pitkälti yhteisiä. Teemat eivät ole uusia, mutta ne tuntuvat vahvistuneen viime vuosien aikana.

Keskeisiä turhautumisen aiheita ovat palkkataso, vaihtelevat työolot sekä arvostuksen puute.  Kuntien, järjestöjen ja kirkon nuorisotyön tulevaisuudessa iso haaste on saada hakijoita alan koulutuksiin, virkoihin ja toimiin. Työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuksiin tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. Työhyvinvoinnin ja ammattitaidon ylläpitämisen resursseissa ei kannata säästää.

Juhlapuheissa lapset ja nuoret nähdään usein tärkeimpänä, mitä meillä on. Arjen työssä ja sitä koskevissa ratkaisuissa tärkeysjärjestys on toisenlainen. Nuorisotyö mielletään helposti yhdessäoloksi ja ”hengailuksi” nuorten kanssa, eikä sen vaativuutta riittävästi tunnisteta. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää merkitystä ei myöskään ymmärretä tarpeeksi. Hyvin hoidettu, monipuolinen ja kokoava nuorisotyö tarjoaa mielekästä vapaa-ajantoimintaa ja kasvuympäristöä nuorille. Useiden eri tutkimusten mukaan harrastaminen on merkittävä tekijä nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, oppimisen ja yhteisöllisyyden kokemisen kannalta.

Nuorisotyö vaatii erityisosaamista. Nuorisotyöntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia, joiden osaamisessa yhdistyvät ammatillinen koulutus, elämänkokemus ja valmius pysähtyä nuoruuden kaikenlaisten kysymysten ja ongelmien äärelle nuorilähtöisesti ja osallistavasti. Nuorten mielenterveyden kasautuvat haasteet ja koronan pitkä jälki edellyttävät nuorisotyöläisiltä kärsivällisyyttä, moniammatillisuutta ja jatkuvaa kouluttautumista. Nuorista itsestään työntekijät saavat uskoa, iloa ja voimaa. Nuoret eivät työssä ole ongelma.

Nuorisotyötä on usein toteutettu hankkeina ja määräaikaisuuksina. Kasvu kuitenkin vaatii aina aikaa. Lasten ja nuorten kasvua tukeva toiminta tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja luottamusta rakentavaa. Laadukas nuorisotyö ja sen järjestelyt ovat ennustettavia ja ennakoitavia, sekä työntekijöiden että nuorten näkökulmasta. Nuorisotyötä tehdään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat parhaita nuoruuden asiantuntijoita, siksi heitä tulee kuulla, kun nuorisotyön sisältöjä ja resursseja suunnitellaan. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamista myös hallinnollisiin päätöksiin tulee vahvistaa kehittämällä erilaisia menetelmiä nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Myös kirkon toiminnassa nuorten osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan niin paikallisella, alueellisella kuin kokonaiskirkon tasolla.

Kirkko on koulutusmyönteinen yhteisö ja koulutuksiin osallistumiselle on yleisesti hyvät mahdollisuudet. Johtamisen taso kuitenkin vaihtelee liiaksi, ja etenemismahdollisuudet uralla ovat vaatimattomia. Tiimien vetovastuussa oleville työntekijöille lankeaa helposti esihenkilön velvollisuuksia vailla vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotyöntekijöillä on myös vaatimattomat mahdollisuudet vaikuttaa kokonaiskirkon päätöksentekoon ja hallintoon.

Kirkkohallitus sitoutuu pitämään edellä mainittuja teemoja esillä omassa viestinnässään ja toiminnan kehittämisessään. Nuorisoalan kehittäminen on pitkäkestoinen ja jatkuva prosessi, siksi teemojen esillä pitämiseen eivät riitä yksittäiset somenostot tai kampanjat. Kirkon työpaikkojen veto- ja pitovoimaisuuteen Kirkkohallitus pyrkii kiinnittämään pitkäjänteistä huomiota yhdessä kouluttavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Jarmo Kokkonen

Yksikön johtaja, Kirkkohallitus

Salassapitovelvollisuus, lastensuojeluilmoitus, huoli-ilmoitus vai mitä näitä nyt on. Kuraattori, terveydenhoitaja ja koulupsykologi; termejä ja asiantuntijoita on vaikka kuinka paljon, joten ei ihmekään, etteivät nuoret välttämättä tiedä, mistä saa apua ja mistä asioista uskaltaa aikuisille kertoa. Näihin aiheisiin paneuduttiin Kilpisen yhtenäiskoulun Hyvinvointia!-päivässä toukokuun lopussa. Päivään osallistui lähes 500 oppilasta 6.-9. luokilta. 

Oppilaat olivat aikaisemmin keväällä pelanneet Hyvinvointia!-peliä, jonka kautta pääsi kertomaan omia ajatuksiaan sekä mielipiteitään nuorten hyvinvointiin liittyen. Hyvinvointia!-päivän sisällön suunnittelussa otettiin huomioon pelin tulokset, eli ne teemat jotka nousivat esiin oppilaiden vastauksista. Päivän sisältöä ja toimintaa suunniteltiin yhdessä nuorista koostuneet tiimin kanssa. Tiimin jäseniltä saatiinkin todella hyviä ideoita ja tärkeää näkökulmaa siihen, että mitkä asiat heidän ikäisiään nuoria askarruttavat ja mistä tarvitaan lisää informaatiota. Nuorten toiveena on, että asiat selitettäisiin selkeästi ja ilman kapulakieltä. 

Hyvinvointia!-päivään koostui kolmesta eri osiosta. Päivän aluksi nuorilla oli mahdollisuus käydä juttelemassa kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan sekä nuorten etätyöntekijän kanssa. Nuorten etätyöntekijä on Keski-Suomen hyvinvointialueen omaks.fi -sivuston kautta löytyvä chat, jossa työskentelee nuorisoalan ammattilainen. Lisäksi nuoret kiersivät eri työpajoilla tekemässä muun muassa meemejä ja sarjakuvatrippejä neljästä eri aiheesta; Vähättely – Oppilashuolto Kilpisessä – Ohjeet opelle/aikuiselle – Ammattilainen kohtaa nuoren. Paikalla oli myös Jyväskylän nuorisopalveluiden Nuorisopaku, joka tarjosi yhdessäoloa ulkona erilaisten pelien muodossa.

Faktaa vai fiktiota -visassa avattiin vaikeat termit ymmärrettäväksi

Työpajojen jälkeen kokoonnuttiin liikuntasaliin visailua sekä siihen yhdistettyä paneelikeskustelua varten, jossa erityisvieraana oli Häräntappoaseen päänäyttelijä Carola Hakola. Hakola puhuu hyvin avoimesti julkisuudessa ADHD:sta ja kuinka se tuo hänelle haasteita mutta toisaalta myös vahvuuksia elämään. Hakolan tärkein sanoma nuorille olikin, että mikään neuropsykologinen diagnoosi ei ole este unelmien saavuttamiselle, kunhan vain jaksaa tarpeeksi yrittää. Hakola myös muistutti, että apua on tarjolla ja sitä kannattaa pyytää sekä ottaa vastaan.

Paneelissa oli mukana myös hyvinvointitaitojen ammattilainen Sari Granroth-Nalkki sekä koulun uusi kuraattori Petrus Sipilä. Visassa avattiin termejä selkeämmiksi ja käsiteltiin mm. vähättelyä, joka oli yksi esiin nostettu aihe Hyvinvointia!-pelistä; nuoret kokevat, ettei heitä aina oteta tosissaan ja huolenaiheet laitetaan teini-iän piikkiin tai heidän ajatellaan liioittelevan. Oppilaat toivoisivatkin, että aikuiset niin kotona kuin koulussa kuuntelisivat nuorten asioita tosissaan. 

Päivän päätteeksi äänestettiin ja palkittiin oivaltavin meemi, joka aamupäivän aikana oli tehty. Lisäksi nuoret äänestivät tärkeimmästä aiheesta, jonka haluaisivat nostaa jatkotyöskentelyyn. Äänestyksen voitti aihe: “Ohjeet opelle/aikuiselle”. Tähän pureudutaan tarkemmin syksyllä dialogikeskusteluissa ja yhteiskehittämispäivässä, jotka ovat jatkoa Hyvinvointia!-pelille ja -päivälle.

Tutustu Hyvinvointia!-peliin TÄÄLTÄ
Tutustu Kilpisen koulun Hyvinvointia!-päiväänTÄÄLTÄ

Jyväskylän Kilpisen koulun Hyvinvointia!-päivä toteutettiin osana Nuorten Suomen Osallistavaa oppilashuoltoa -hanketta, jota rahoittaa Erasmus+.

”Nuoret ovat meidän tulevaisuutemme ja nyt jäi sellainen olo, että näihin nuoriin voi luottaa.” Näin luonnehti kaupunginvaltuutettu Hannu Vilkkilä kahdeksasluokkalaisille järjestetyn Vaikuta! -teemapäivän päätteeksi.

Rantauduimme Nuorten Suomen tiimillä Saarijärven yhtenäiskoululle perjantaina 5.5. pitämään Vaikuta! – teemapäivää, johon osallistui 112 kahdeksasluokkalaista. Paikalla oli myös kaupunginvaltuutettuja ja Saarijärven kaupunginjohtaja Satu Autiosalo piti puheenvuoron tapahtuman alussa.

Teemapäivän ideana oli, että nuoret pääsivät pelillisin menetelmin kertomaan mielipiteitään ja vaikuttamaan kaupungin asioihin. Pelin aikana käytiin kahdeksalla eri työpajalla, jotka oli järjestetty eri toimijoiden toimesta. Nuoret kiertelivät reippaasti eri pisteillä ja uudistetut koulun tilat tarjosivat mahtavat puitteet päivään.

Nuorten mielenterveys ja päihdetyön rastilla esiteltiin vasta hetki sitten Saarijärvellä aloittanutta tiimiä ja kyseltiin minkälaisia palveluita nuoret toivovat kouluun ja vapaa-ajalle. Nuorilla oli paljon ideoita mutta useampaan kertaan oli kirjattu toive siitä, että ammattilaiset tulisivat kouluille kertomaan palveluista ja, että keskusteluaikoja olisi helpommin saatavilla. Myös chattipalvelu olisi hyvä lisä.

Vapaa-aikaan liittyvällä työpajalla nuoret saivat ideoida, mitä kaikkea olisi hyvä rakentaa uudelle Villenkulman tontille, jonka Saarijärven kaupunki vuokraa Keskimaalta. Tontin olisi tarkoitus elävöittää keskustaa ja tarjota juurikin nuorille uusi hengailupaikka. Työpajan vetäjien Anu Kinnusen (sivistyspalvelut) ja Janne Haapasen (vapaa-aikapalvelut) mielestä on tärkeää suunnitella ulkoalueet niin, että myös nuoret viihtyvät eikä pitäisi mennä ennakkoluulojen perusteella. Esimerkkinä tästä on 2020 valmistunut skeittiparkki: alkuun oltiin huolestuneita siitä, että nuoret tulisivat meluamaan ja sotkemaan paikat mutta hanketta vietiin kuitenkin eteenpäin epäilyistä huolimatta, skeittiparkki valmistui ja se on palvellut todella hyvin nuorten harrastamisessa.

Pajoja oli myös liittyen kouluun, harrastuksiin, rahan käyttöön sekä SPR:n vetämä rasti auttamiseen liittyen. Koulun osalta eräs poikaporukka toivoi muutosta tasa-arvoon; he kokevat, että tytöt saavat helpommin erikoiskohtelua ja heiltä ei esimerkiksi oteta puhelinta yhtä herkästi pois kuin pojilta tai eroteta toisistaan luokassa. Toiveena oli myös, että hattuja/huppuja saisi pitää sisätiloissa.

Nuorisovaltuustolla oli oma piste, jossa kerättiin nuorten ajatuksia siitä, että mikä Saarijärvessä ärsyttää ja mitä haluttaisiin parantaa. Nuorilta nousi esiin muun muassa seuraavia toiveita: tiet kuntoon, lisää harrastusmahdollisuuksia, homeeton nuorisotalo, lisää tapahtumia nuorille, suljettu keulimissuora mopoille, enemmän kesätyöpaikkoja.

Oppilaat pääsivät myös kahvittelemaan päättäjien kanssa ja pöytien äärellä kävikin kova kuhina koko tapahtuman ajan. Työpajalla päättäjät keskustelivat nuorten kanssa asioista, joita voisi Saarijärvellä muuttaa ja esiin nousi ainakin toiveita liikuntamahdollisuuksien ja tapahtumien lisäämisestä.

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ville Rautiainen piti Vaikuta! – teemapäivän konseptissa siitä, että palautteen saa suoraan nuorilta ilman välikäsiä. Hänen mielestään on myös tärkeää tuoda esille enemmän valtuutettujen toimintaa niin nuoretkin voisivat innostua lähtemään mukaan valtuustoon. Kokonaisuudessaan päivästä jäi Rautiaiselle hyvin elämänmakuinen fiilis. Valtuutettu Marjut Pollari toivoo, että opettajat tiedottaisivat kouluissa oppilaille enemmän kunnan asioista. Yhteinen linjaus päättäjien kesken oli, että tällaisia nuorten ja aikuisten välisiä kohtaamisia pitäisi olla enemmän.

Nuorten mielestä peli oli mukava ja mielenkiintoinen tapa päästä tuomaan omia mielipiteitä ja toiveita esiin sekä tuli olo, että pääsee vaikuttamaan. Koulun rehtori Anssi Hemminki oli erittäin positiivisilla mielin siitä, että oppilaat olivat aktiivisesti pelissä mukana ja työpajojen pitäjät saivat kiitosta hyvin tehdystä työstä. Hemminki myös arvostaa nuorilta saatua palautetta, sillä nuorilta voi odottaa kuulevansa asiat suoraan ja jopa brutaalin rehellisesti.

Nuorilla on selkeästi paljon hyviä ideoita ja näkemyksiä siitä, että minkälaisia asioita pitäisi ottaa huomioon kunnissa. Vaikuta! – teemapäivän lisäksi on muitakin keinoja saada nuorten ääntä kuuluviin ja se vasta olisikin tärkeää, sillä niinkuin Vilkkilän Hannu sen sanoitti; nuoret ovat tulevaisuutemme.

Lisää Vaikuta! -teemapäivästä voi lukea https://www.nuortensuomi.fi/vaikuta-teemapaiva/

Kirjoittaja Iida Vidgren, Nuorten Suomi ry

Millainen on matalan kynnyksen palvelu? Miten moninaisuus tulee huomioida nuorten kanssa työskennellessä? Entä miten nuoret haluaisivat osallistua käyttämiensä palveluiden kehittämiseen? Muun muassa näihin kysymyksiin kuultiin näkemyksiä torstaina 16.3. Kohtaa meidät -webinaarissa, kun erilaisista taustoista tulevat nuoret kokoontuivat keskustelemaan toiveistaan ja kokemuksistaan sote-palveluissa.

Tilaisuuteen ilmoittautui lähes kolmesataa henkilöä ja sitä seurattiin 130 laitteelta.

– Ilmoittautuneiden määrän pohjalta voi sanoa, että aihe selkeästi kiinnostaa, kertoo osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala Nuorten Suomi ry:stä.

Webinaarin aikana osallistujat kävivät keskustelua Padlet-alustalla, jossa he painottivat aiheiden tärkeyttä sekä jakoivat vinkkejä ja työkaluja nuorten parempaan kohtaamiseen sote-alalla.

Puheenvuoroissa kuultiin nuorten omia kokemuksia terveydenhuollosta ja vammaispalveluista, nuorten kohtaamaan rasismiin puuttumisesta sekä sateenkaarinuorten kohtaamisesta sote-alalla.

Paneelikeskustelussa käytiin muun muassa läpi miten nuoret tulisi kohdata sote-palveluissa ja mitkä asiat ovat onnistuneen asiakassuhteen kompastuskiviä. Keskustelussa korostui se, että kaikki sote-palveluiden asiakkaat tulisi kohdata yksilöinä ja tarvetta olisi monipuolisille tavoille asioida näissä palveluissa ja löytää niiden pariin.

– Haluan kiittää erityisesti meidän upeita nuoria, jotka tulivat kertomaan ajatuksiaan tilaisuuteen. Osa nuorista on ollut mukana tilaisuuden suunnittelussa alusta asti. Ilman heitä tätä tilaisuutta ei olisi voinut toteuttaa, kiittelee Saartoala.

Tilaisuuden tallenne löytyy osoitteesta www.nuortensuomi.fi/kohtaameidat. 

Webinaarin järjesti Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteinen Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke yhteistyössä Moniheli ry:n Mikki sulle -hankkeen, Diakonissalaitoksen Nuorten Ohjelman, Seta ry:n, Vamlaksen, THL:n Sokra-hankkeen ja kansallisen lapsistrategian kanssa.

Lisätietoja:

Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija, Kohti nuorten hyvinvointialueita 

puh. 044 012 4609 / laura.saartoala@nuortensuomi.fi 

 www.nuortensuomi.fi/kohtaameidat 

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Palkkaamme tänä kesänä yhden 15-17 vuotiaan nuoren kesätöihin kahdeksi viikoksi Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan myötä.

Kesätyöntekijän tehtäviin kuuluu monipuoliset ja omaa osaamista sekä kiinnostusta vastaavat viestinnän tehtävät. Tehtävinä voi olla esimerkiksi somemateriaalien valmistelu tulevia tapahtumia varten, mielipidekirjoituksien/blogien kirjoittaminen tai valokuvaaminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu järjestön yleisiä viestintätehtäviä sekä muita avustavia toimistotehtäviä.

Eduksi katsotaan kiinnostus viestintään. Osaaminen voi olla videotuotannossa, valokuvaamisessa, graafisissa tehtävissä, someviestinnässä tai tekstin tuottamisessa. Tärkeintä on oma innostus ja motivaatio tehdä töitä viestinnän monipuolisessa tehtäväkentässä sekä halu oppia uutta. Työsi tukena ja ohjaajina toimivat järjestön viestinnän asiantuntija ja toimistoassistentti eikä tehtävien kanssa tarvitse jäädä yksin.

Työn ajankohta on viikot 23-24. Työ tapahtuu pääosin Nuorten Suomen toimistolla Jyväskylässä osoitteessa Matarankatu 6.

Nuorten Suomi on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä järjestö. Toteutamme tehtävää mm. tukemalla nuorten vaikuttajaryhmiä, järjestämällä tapahtumia ja koulutuksia yhdessä nuorten kanssa.

Nuorten Suomi toimii yhdessä nuorten kanssa, nuoria osallistaen ja nuorten kanssa yhdessä tehden. Perusidea on toimia nuorilähtöisesti, saaden nuorten oma potentiaali esiin.

Mikäli kiinnostuit, niin hae paikkaa 14.4. mennessä lähettämällä hakemus osoitteeseen toimisto@nuortensuomi.fi. Kerro hakemuksessasi miksi juuri sinä olisit hyvä valinta tähän pestiin!

Sisällytä hakemukseesi:

• Nimi ja yhteystiedot
• Kuvaus itsestäsi
• Kuvaus osaamisestasi ja kiinnostuksen kohteistasi
• Voit halutessasi lisätä liitteeksi näyttöä osaamisestasi (esimerkiksi valokuvia, graafisia töitä tai kirjoitusnäytteen)

Haastattelut pidetään mahdollisuuksien mukaan keskiviikkona 26.4.

Lisätietoja:
Iida Vidgren
045 112 4608
iida.vidgren@nuortensuomi.fi

Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjassa yhdistys työllistää nuoren ja OP Keski-Suomi maksaa yhdistykselle nuoren 2 viikon palkan. Lue lisää kampanjasta: www.op.fi/keski-suomi/kesaduuni

Kehitimme Eduskuntavaalit 2023 -pelin, joka tarjoaa mielenkiintoisen tavan nuorille oppia vaaleista, äänestämisestä ja vähän politiikastakin.

Eduskuntavaalipeli 2023 on Nuorten Suomi ry:n kehittämä eduskuntavaaliteemainen peli, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa eduskuntavaaleista, niihin liittyvistä käytännöistä sekä äänestysprosessista. Peli on suunnattu erityisesti toisen asteen opiskelijoille sekä äänestysikäisille nuorille ja nuorille aikuisille, ja se on pelattavissa aikavälillä 17.-31.3.2023.

Eduskuntavaalit 2023 -peliä pelataan internetin välityksellä Seppo.io -oppimisalustalla, joka mahdollistaa pelaamisen sijainnista riippumatta. Pelin on tarkoitus olla ennen kaikkea informatiivinen, mutta se myös kannustaa nuoria vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitä esiin. Tehtävät ovat monipuolisia ja antavat pelaajalle mahdollisuuden käyttää luovuuttaan. 

Peli pohjautuu Nuorten Suomen Kuntavaalit 2021 -peliin sekä yhdessä nuorten kanssa kehittämään Vaikuta! -teemapäivän konseptiin, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja kannustaa nuoria vaikuttamaan. Eduskuntavaalit 2023 -pelin tehtävät on ideoinut Nuorten Suomen yhteisöpedagogiharjoittelija.

OPETTAJA / OHJAAJA löydän Eduskuntavaalit 2023 -pelin ohjeet TÄÄLTÄ

Nuorten Suomi ry on uudistuva ja kokeilunhaluinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää nuorten vaikuttamista ja toimijuutta yhteistyössä eri tahojen kanssa. 

Etsimme STEAn Paikka Auki –ohjelman tuella 18-29-vuotiasta työtöntä tai työelämän ulkopuolella ja ilman päätoimista opiskelupaikkaa olevaa

OPPISOPIMUSOPISKELIJAA TOIMISTOASSISTENTIKSI

Toimistoassistentilta toivomme yhteistyö- ja organisointikykyä, joustavuutta sekä innostunutta työotetta. Eduksi katsotaan hyvät tietotekniset taidot (office-ohjelmat, some-alustat), viestinnälliset taidot ja kokemus tapahtumien järjestämisestä. Jos et vielä ole ehtinyt taitoja kerryttää esimerkiksi harrastuksissa, ei hätää – ehdit kyllä oppia, kunhan asenne on kohdallaan. 

Työtehtäviin kuuluvat 

• erilaisia toimistotöitä
• tilaisuuksien ja tapahtumien organisointia
• viestinnän ja markkinoinnin tehtäviä

Tarkempaa tehtävänkuvaa rakennettaessa voidaan huomioida valitun henkilön erityisosaamisalueet ja mielenkiinnon kohteet. Oppisopimuksen koulutusalaksi on suunniteltu merkonomin tutkintoa, mutta sen vaihtaminen toiseen on mahdollista (mm. media-ala). Oppisopimuskoulutettavalla voi olla pohjalla jokin koulutus, jonka avulla työllistyminen ei ole ollut mahdollista ja kaipaa täydentävää osaamista.

Työntekijä on osa työtiimiä ja saa tukea työhönsä työyhteisön ohjaajalta ja muilta jäseniltä sekä myös Paikka auki –koordinaatiotiimiltä.  Tarjoamme mahdollisuuden kehittää nuoria aktivoivaa toimintaa, oppia työelämän kannalta merkittäviä taitoja, verkostoitua sekä saada samalla ammattitutkinto.

Työ alkaa 6.3.23 tai sopimuksen mukaan ja kestää tutkinnon ajan (n. 36 kk). Kyseessä on kokoaikatyö (tarvittaessa työaikaa voidaan vähän pienentää). Toimistomme sijaitsee Jyväskylässä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen sähköpostin liitetiedostona ke 22.2. mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Haastattelut järjestetään pe 24.2. osoitteessa Matarankatu 6 A 1, Jyväskylä. 

Lisätietoja www.nuortensuomi.fi, www.paikka-auki.fi ja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkaselta, eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi p. 040 552 8070.

Täältä tullaan! -hankkeen kouluprojektit ovat lähteneet liikkeelle jo viidessä eri Keski-Suomen kunnassa koronan helpotettua. Jo nyt oppia on tullut niin oppilaille, opettajille kuin ohjaajillekin! Vaikka ratkaisuehdotuksia moniin ongelmakohtiin löytyisikin, kouluympäristössä rakenteet ovat lujasti kiinni vanhassa ja totutussa. Monella opettajalla olisi kyllä kiinnostusta ravistella näitä rakenteita, mutta mahdollisuudet siihen ovat rajalliset. Rakenteet muuttuvat hitaasti. Se välittyy myös oppilaista.

Oppilailta on tullut suoraa palautetta opettajien toiminnasta projektin aikana. Heidän tukensa ryhmänhallinnassa ja asioiden etenemisessä koettiin tärkeäksi. Palautekyselyn perusteella opettajat eivät kuitenkaan antaneet oppilaille tilaa tehdä.

“Käyttäkää valtaa, projekti on teidän!”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

Tämä oli erään oppilaan tsemppihuuto tuleville Täältä tullaan! -projektilaisille. Voisimme ottaa tämän koko hankkeen iskulauseeksi. Tämä saattaa kuulostaa pahalta ja pelottavaltakin. Sillä ei kuitenkaan tarkoiteta kontrolloimatonta valtaa oppilaille. Jos toimii helpoimmalla tavalla ottamalla ohjat aikuisena kokonaan käsiinsä, ja kertoo, miten hommat tehdään, jää koko osallisuuden ydin toteutumatta. Aikuisten tukijoiden päätehtävänä on innostaa, tukea ja esittää hyviä kysymyksiä, joilla projektia voidaan ohjata toimivampaan suuntaan.

“Opettajat ohjeistivat joissain asioissa liikaa, mutta he olivat myös tärkeä osa. He auttoivat päätöksenteossa, jos siitä ei tullut mitään.”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

“Valmistelua pisteellä ei paljoa hoidettu, koska aikuinen hoiti sen puolestamme.”
– Alakoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

Aikuisten tuki on ensiarvoisen tärkeää, ja on hyvä miettiä, kuinka esitämme jatkokysymyksiä ja ohjaamme eteenpäin tekemättä liikaa valmiiksi. Oppilailta on tullut myös kiitosta aikuisten tuesta!
Totta kai kokeneempana aikuisena mielessä on paljon ratkaisuja ja hyviä toimintatapoja – mutta jos jatkuvasti tehdään puolesta, mistä oppilas saa mahdollisuuden hankkia itse kokemusta?

Huomaamatta helposti myös lytätään ajatus. Miettikää eroa:

“Ai toukokuussa mäenlaskua? Eihän silloin ole lunta, miettikää nyt.”

“Ai toukokuussa mäenlaskua? Onko teillä ajatusta, missä se onnistuisi? Naapurikunnassahan olisi tuo laskettelukeskuksen pulkkamäki…”

Kumpi kannustaisi ottamaan selvää mahdollisuuksista? Olit sitten oppilas, opettaja, tai muu aikuinen, jälkimmäinen vaihtoehto herättäisi varmasti enemmän uteliaisuutta. Ensimmäinen vaihtoehto taas kyseenalaistaa koko idean – onko minun järkeä edes ehdottaa mitään, kun se ehdotus on kuitenkin huono?

Projektin startatessa ideat saavat olla isoja. Niistä on helpompi lähteä pienentämään. Olemme jälleen huomanneet, että on paljon hedelmällisempää, jos ohjaaja myötäilee kaikkia ehdotuksia, mutta ohjaa varovasti oikeaan suuntaan. Hyvä on, jos haluatte mäenlaskua toukokuussa, niin miten toteutatte sen? Mistä saatte lunta? Tästä voi syntyä jo keskustelua yhteistyökumppaneista, joita kannustamme projektilaisia hyödyntämään. Vaikka hullu idea hylättäisiinkin, niin siitä on syntynyt uusia ideoita ja oppilaat oivaltaneet monta uutta asiaa.

On tärkeää antaa oppilaiden itse löytää vastaukset ja kysymykset. Se ei ole aina helppoa, mutta kun muutaman kerran on nähnyt, kuinka turhautuminen on muotoutunut toimivaksi kokonaisuudeksi, siihen alkaa luottamaan. Tarkoitus ei ole tehdä täydellistä jälkeä ja ajatella, että itse tapahtuma on “viimeinen koe”, jonka perusteella prosessi arvotetaan. Tärkeintä on omien vahvuuksien löytäminen, tiimityöskentely, oppiminen virheistä ja onnistumisen kokemus. Oppilaat olivatkin löytäneet itsestään monenlaista projektin aikana:

“Kannattaa hoitaa hommat ennen kuin on yksi päivä aikaa.”
– Alakoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

“Opin, että osaan vetää tällaisia juttuja hyvin.”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

“Opin puhumaan itseäni vuoden vanhemmille.”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti ‘

Niin oppilailta kuin opettajilta on tullut hyvää palautetta projektista. Oppilaat olivat oppineet uusia asioita ja löytäneet itsestään vahvuuksia. Eräskin oppilas sanoi, että oli oppinut puhumaan vuotta vanhemmille. Moni ei ollut tiedostanut, että heillä olisi niin hyvät ryhmänhallintataidot. Niin ylä- kuin alakoulun opettajilta tuli kiitosta onnistuneesta projektista, ja oppilaiden tapahtumaprojekteja kehuttiin. Tästä on hyvä jatkaa!

Aikuisina pyrimme tekemään asioita lasten ja nuorten parhaaksi ja heidän puolestaan. Opettaja järjestää opetuksensa niin, että oppilas voi oppia mahdollisimman vaivattomasti. Isinä ja äiteinä ponnistelemme monin tavoin lastemme elämän helpottamiseksi.

Lapsi ja nuori sopeutuu sujuvasti hyvinvointiyhteiskuntamme valmiina tarjoamiin valmiisiin palveluihin. Olemme kuitenkin havahtuneet myös huomaamaan, että tämä passivoi ja usein turhauttaakin nousevia sukupolvia. Yhdessä tekeminen ja oleminen, sosiaalisuus, on luontainen ja välttämätön osa ihmisyyttä. Yksinäisyys on vakava uhka lapsen ja nuoren hyvinvoinnille ja sen kielteiset terveysvaikutukset ovat pitkäkestoisia.

Osallisuudessa on kyse yhdessä toimimisesta ja vastuun ottamisesta yhteisestä tekemisestä. Osallisuudessa tärkeää on tunne kuulumisesta joukkoon. Kokemusta, että olen osa jotain suurempaa, jonka tekemisiin voin vaikuttaa. Osallisuuden edellytyksenä on tasavertaisuus, erilaisuuden kunnioitus ja vapaaehtoisuus. Tasavertaisessa yhteisössä jokainen löytää luontaisen roolinsa osallistua yhteiseen tekemiseen. 

Osallisuus ei edisty erillisinä hankkeina vaan edellyttää muutosta tavassamme toimia ja kohdata lasten ja nuorten aloitteet ja ideat arkisessa kanssakäymisessä. Koulu on keskeinen paikka osallisuuden ja sen edellyttämien yhteisöllisten taitojen edistämiseen. Nuoret ovat halukkaita suunnittelemaan, toteuttamaan ja ottamaan vastuuta yhteisestä tekemisestä, kunhan tämä tapahtuu heidän omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan kunnioittaen ja arvostaen. Aikuiselta tämä edellyttää pitäytymistä lapsia ja nuoria tukevaan rooliin, pidättäytymistä liiallisesta ohjaamisesta ja ”valmiiksi” tekemisestä lasten ja nuorten puolesta.   

Osallisuuden edistäminen lasten ja nuorten arjessa onkin tärkeää demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamisessa. Työelämä puolestaan korostaa yksilön tahtoa ja taitoa vahvistaa ja rikastuttaa yhteisönsä asiantuntemusta omaa osaamistaan uudistamalla. Mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa vastuuta omasta tekemisestä on myös edellytys pysyvälle motivaatiolle oppia jatkuvasti uutta.

Tekstin on kirjoittanut Jouni Välijärvi (Koulutustutkimuksen professori v. 1996-2019, johtaja tieteellinen asiantuntija Lapsistrategian valmistelussa ja toimeenpanossa)