Syyskuun alussa toteutettu Study visit eli opintovierailu Berliiniin tarjosi monipuolisen kattauksen demokratiakasvatuksen, nuorten osallisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen käytäntöjä. 

Study Visitille matkasi Nuorten Suomen työntekijöitä, nuoria ja hallituksen jäseniä sekä Suomen nuorisoseurojen paikallisyhdistysten työntekijöitä. Vierailukohteina Berliinissä olivat Kinder- und Jugendbeteiligungsbüro Marzahn-Hellersdorf, Roter Baum Berlin, Schöner leben ohne Nazis -demokratiafestivaali sekä Deutsche Schreberjugend. Study visit toteutettiin Suomen nuorisoseurojen akkrediaation kautta Erasmus+-tuella.

Eri toimijoiden työssä korostui ajatus siitä, että demokratia ei ole vain tietoa yhteiskunnasta tai vaaleista, vaan ennen kaikkea mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja kokea oma ääni merkitykselliseksi.

Kinder- und Jugendbeteiligungsbüro Marzahn-Hellersdorfissa tutustuimme paikalliseen lasten ja nuorten osallisuusrakenteeseen. Toimisto toimii linkkinä nuorten, hallinnon ja päätöksenteon välillä ja tarjoaa nuorille muun muassa mahdollisuuksia osallistua lasten ja nuorten parlamenttiin, U18 -vaaleihin, työpajoihin ja erilaisiin paikallisiin vaikuttamismuotoihin. Erityisen kiinnostavaa vierailulla oli keskustelu 16-vuotiaiden äänioikeudesta sekä siitä, miten nuorille voidaan avata puolueiden ja politiikan sisältöjä ymmärrettävällä tavalla. Esimerkiksi vaalityössä tarvitaan menetelmiä, joiden avulla poliittisia ohjelmia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä voidaan käsitellä nuorten omista lähtökohdista.

Vierailulla nousi vahvasti esiin myös demokratian tämänhetkinen haastava toimintaympäristö. Äärioikeiston nousu ja sen vaikutukset nuorten kokemaan turvallisuuteen puhuttivat erityisesti Marzahn-Hellersdorfissa. Vähemmistöihin kuuluvien nuorten tarve turvallisille tiloille ja yhteisöille muistutti siitä, että demokratiakasvatus on samalla työtä yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja yhteisöllisyyden puolesta.

Roter Baum Berlinin tutustumiskäynnin sekä Schöner leben ohne Nazis-demokratiafestivaalin kautta tarkastelimme demokratian vahvistamista yhteisöissä ja arjen tasolla. Keskeistä on tarve tunnistaa nuorten erilaiset lähtökohdat ja rakentaa toimintaa, jossa nuori voi osallistua omalla tavallaan. Demokratiaa ei rakenneta ainoastaan virallisissa rakenteissa, vaan myös kohtaamisissa, yhteisöissä ja siinä, millaisia mahdollisuuksia nuorille annetaan toimia yhdessä. Toiminnan keskiössä näyttäytyi yhteisön merkitys.

Deutsche Schreberjugendin vierailulla osallisuus näyttäytyi hieman erilaisesta näkökulmasta. Nuorten vaikuttaminen kytkeytyi kestävään elämäntapaan urbaanissa ympäristössä ja yhteiseen tekemiseen. Vierailu konkretisoi hyvin sen, että demokratiakasvatus voi tapahtua myös tekemisen kautta: nuori oppii vaikuttamista, vastuuta ja yhteistä päätöksentekoa osallistuessaan itselleen merkitykselliseen toimintaan ja tekemällä itselle merkityksellisiä valintoja.

Study visit vahvisti ajatusta, että demokratiakasvatus ei ole yksi menetelmä tai yksittäinen toiminto. Se muodostuu rakenteista, toistemme kohtaamisesta ja mahdollisuuksista toimia. Tarvitaan sekä virallisia osallistumisen kanavia, kuten nuorisovaltuustoja ja vaaleja, kuin myös vapaamuotoisempia tapoja osallistua ja vaikuttaa. Samalla tarvitaan aikuisia ja ammattilaisia, jotka osaavat tehdä politiikasta ymmärrettävää, kuunnella nuoria ja tukea heitä omien näkemystensä muodostamisessa.

Berliinistä jäi erityisesti ajatus siitä, että nuorten osallisuus ei ole vain keino vahvistaa demokratiaa, vaan se on yksi demokratian käytännön muodoista. Kun nuori saa kokemuksen siitä, että hänen näkemyksillään on merkitystä ja että hän voi yhdessä muiden kanssa muuttaa asioita, demokratia muuttuu teoriasta koetuksi toimijuudeksi.

Nuorten Suomi ry:n toteuttamassa Vaikuta!-teemapäivä goes GreenComp -hankkeessa kehitetään sisältöjä, jotka vahvistavat nuorten kestävyysosaamista ja planetaarista osallisuutta. Tavoitteena on tuoda GreenCompin osaamiskehys osaksi teemapäivien toimintaa siten, että käytännön tekemisessä näkyvät sen kaikki osa-alueet: kestävyysarvot, kestävyyden monitahoisuuden ymmärtäminen, kestävän tulevaisuuden visiointi sekä kestävyystoiminta.

Vaikuta!-teemapäivässä hyödynnetään pelillisiä menetelmiä, kuten Seppo.io-pelialustaa. Tapahtumakonseptissa eri toimijat järjestävät esimerkiksi koululla tai nuorisotilalla lyhyitä työpajoja, joita nuoret kiertävät tapahtuman aikana. Lisäksi pelialustalla on teemaan sopivia lyhyitä tehtäviä, joita oppilaat voivat tehdä esimerkiksi siirtyessään työpajasta toiseen.

Yhteistyöllä monipuolisuutta ympäristökasvatukseen

Vaikuta!-teemapäivän kehitystyössä on panostettu yhteiskehittämiseen. Yhteistyöhön ovat lähteneet esimerkiksi Ilmastovaikuttajat, Eetti ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Ruokakasvatusyhdistys Ruukku. Yhteiskehittämisen avulla varmistetaan, että GreenComp-viitekehyksen toimet saadaan monipuolisesti näkymään Vaikuta!-teemapäivien ohjelmassa. Yhteistyön kautta on myös syntynyt materiaaleja, joita voidaan hyödyntää teemapäivien ulkopuolella nuoriso- ja kasvatustyössä.

Keväällä 2026 GreenComp-sisältöisiä Vaikuta!-teemapäiviä pilotoitiin Tampereella, Saarijärvellä ja Kajaanissa. Näissä kunnissa on järjestetty aiemmin Vaikuta!-teemapäiviä, joten kestävyysteemaisia päiviä oli helppoa lähteä edistämään.

Pilottipäivissä Vaikuta!-teemapäivän todettiin sopivan hyvin ympäristökasvatukseen

Kevään aikana toteutuneisiin pilottipäiviin osallistui yli viisisataa nuorta. Tampereella ja Kajaanissa sisältöjä testattiin osana jo suunniteltuja teemapäiviä, mutta Saarijärvellä pääsimme testaamaan täysin GreenCompin mukaista Vaikuta!-teemapäivää.

Saarijärvellä työpajoja järjestivät ruokapalvelut, kunnanvaltuutetut, kunnan hyvinvointivastaava, Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys, koulun ympäristöraati, oppilaskunnan hallitus, ympäristötarkastajat, paikallinen jätehuolto ja paikallinen ammattioppilaitos. Paikallisten toimijoiden avulla saatiin nostettua esiin Think global, act local -ajatusta ja tuotua ympäristöteemat oppilaiden lähiympäristöön.

Vaikuta!-teemapäivän konseptin on pilottipäivissä todettu sopivan hyvin ympäristökasvatukseen. Kun tapahtumapäivään saadaan monipuolinen kattaus eri yhteistyökumppaneita, ympäristö- ja kestävyysteemoja pystytään tuomaan esiin monesta näkökulmasta.

Teemapäivissä työpajoja oli järjestämässä myös sellaisia tahoja, joiden työ tai tehtävä ei ole suoraan ympäristö- ja luontoteemoihin sidottu, kuten ruokapalvelut, ammattioppilaitos ja liikuntapalvelut. Tämän myötä oppilaat saavat totuudenmukaisen käsityksen siitä, että ympäristön hyväksi toimiminen on kaikkien yhteinen asia. Lisäksi oppilaat näkevät konkreettisesti, ettei ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemista jätetä tulevien sukupolvien vastuulle, vaan ongelmien ratkaisemiseksi tehdään työtä jo nyt.

GreenComp-sisältöiset Vaikuta!-teemapäivät osoittivat, että ympäristö- ja kestävyysteemat herättävät nuorissa kiinnostusta erityisesti silloin, kun niitä käsitellään osallistavasti ja oman arjen näkökulmasta. Kun toiminta tähtää oman elinympäristön parantamiseen, kestävyyteen liittyvät kysymykset koetaan usein läheisemmiksi ja merkityksellisemmiksi.

Vaikuta!-teemapäivä goes GreenComp -kehittämishanketta toteutetaan Ympäristöministeriön tuella. Nuorten Suomi järjestää syksyllä 2026 Vaikuta!-teemapäivän ja GreenComp-osaamiskehyksen perehdytyksiä, jotka ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.

Artikkeli on julkaistu alunperin FEE Suomi verkkolehdessä: https://feesuomi.fi/lehti/vaikuta-teemapaiva-goes-greencomp-edistaa-ymparistoosaamista-ja-toimijuutta/

Toukokuussa Pohjois-Karjalassa järjestetyissä nuorten tulevaisuutta käsittelevissä kansallisissa dialogikeskusteluissa piirtyy esiin ristiriitainen kuva tämän hetken Suomesta. Tulevaisuus näyttäytyy samaan aikaan epävarmana ja raskaana, mutta myös toiveikkaana.

Moni nuori kuvasi tulevaisuutta epäselväksi ja kuormittavaksi. Työttömyys, tukien leikkaukset, kallistunut ruoka ja lääkkeet sekä epävarmuus opiskelun jälkeisestä elämästä nousivat keskusteluissa esiin. Useat kokivat, että hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot ovat heikentyneet samaan aikaan, kun nuorilta odotetaan yhä enemmän.

“Ei oikein tiedä, mille pohjalle tätä luottamusta tulevaan pitäisi rakentaa”, keskusteluun osallistunut nuori toteaa.

Keskusteluissa nousi vahvasti esiin myös kokemus yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Moni näki yhteyden köyhyyden, syrjäytymisen ja rikollisuuden välillä ja koki, että yhteiskunta jakautuu yhä voimakkaammin hyvä- ja huono-osaisiin.

Erityisen vahvasti puheissa korostui yhteisöllisyyden heikkeneminen ja yksinäisyys. Monen mielestä ihmiset jäävät huoliensa kanssa yksin eikä vaikeista asioista ole aina helppo puhua edes läheisille tai aikuisille. Nuoret kuvasivat, että yhteiskunnassa on paljon yksinäisyyttä ja tunnetta siitä, etteivät he tule aidosti kuulluksi.

Erityisesti mielenterveyteen liittyvistä ongelmista puhuminen koettiin vaikeaksi. Nuoret kertoivat kokemuksista, joissa apua ei ollut saanut ajoissa tai omia huolia ei oltu otettu vakavasti. Keskusteluissa nähtiin myös, että yhteisöllisyyden mureneminen koskettaa kaikkia sukupolvia. Aikuistenkin osalta nähtiin vetäytymistä, epävarmuutta ja vaikeutta kohdata toisia ihmisiä.

Sosiaalisen median, polarisaation ja jatkuvan informaatiovirran koettiin lisänneen vastakkainasettelua ja heikentäneen ihmisten välistä kuuntelemista. Keskustelijoiden mukaan ihmisten välinen ymmärtäminen on vaikeutunut, ja verkon keskustelukulttuuri on muuttunut jyrkäksi ja yksioikoiseksi.

Teknologian ja tekoälyn vaikutukset herättivätkin nuorissa sekä kiinnostusta että huolta. Osa pelkäsi, että vuorovaikutus vähenee ja ajattelua ulkoistetaan yhä enemmän teknologialle.

Samalla keskusteluissa korostui vahvasti nuorten oma toimijuus. Nuoret eivät nähneet itseään vain ongelmien kohteina, vaan ihmisinä, joilla on halu yrittää, vaikuttaa ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Moni koki, että nuoria pidetään helposti välinpitämättöminä, vaikka todellisuudessa moni haluaisi osallistua ja tehdä asioille jotain.

Keskeiseksi viestiksi nousi aidon dialogin tarve sukupolvien välillä. Nuoret kokivat tärkeäksi sen, että heitä kuunnellaan ilman ennakkoluuloja ja, että vaikeistakin asioista voidaan puhua avoimesti. Moni piti itse keskustelua jo merkittävänä kokemuksena. Osallistujien olo helpottui, kun huomasi muiden pohtivan samoja asioita. Kokemus siitä, ettei ole huolineen yksin, koettiin merkitykselliseksi.

Vaikka huolia oli paljon, keskusteluista välittyi myös vahva toivo. Toivo löytyi ennen kaikkea pienistä asioista: ystävistä, läheisistä, harrastuksista, opiskelusta ja siitä tunteesta, että elämässä on vielä jotain odotettavaa. Moni kuvasi, että vaikeidenkin aikojen keskellä omassa arjessa voi olla hyvää.

“Ei asiat ole niin mustavalkoisia”, yksi osallistujista tiivisti.

Keskustelujen perusteella nuorten tulevaisuudenusko ei rakennu suurista lupauksista vaan kokemuksesta, että elämässä on merkityksellisiä ihmissuhteita, mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja tunteesta, ettei jää yksin.

Nuorten ja aikuisten yhteisissä Erätauko-keskusteluissa nousi esiin yksinkertainen, mutta tärkeä viesti: turvallisuus rakentuu arjen kohtaamisista, luottamuksesta ja siitä, että jokainen tulee kuulluksi. Pohjois-Savossa järjestetyt dialogit osoittivat, että sekä nuoret että aikuiset kaipaavat samoja asioita – hyväksyntää, välittämistä ja yhteisöllisyyttä epävarmoina aikoina.

Nuorten osallisuuden vahvistaminen on yhä tärkeämpää ajassa, jossa yhteiskunta ja maailma muuttuvat nopeasti, ja turvallisuuden tunne horjuu monella. Nuoret ovat tärkeä osa yhteiskuntaa, mutta heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan arkeensa jäävät usein melko pieniksi. Kun nuorten ääni ei pääse esiin, heidän kokemuksensa turvallisuudesta ja arjesta voi jäädä piiloon, samalla ulkopuolisuuden tunne voi kasvaa. Pohjois-Savossa järjestettiin huhtikuun lopussa Erätauko-keskusteluja, joissa nuoret ja aikuiset kohtasivat tasavertaisesti keskustellen turvallisesta yhteisöstä. Keskustelut toteutettiin yhteistyössä Leader Mansikka ry:n Meidän kylä, meidän maailma -hankkeen, Nuorten Suomi ry:n Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeen sekä Nuorisokeskus Metsäkartanon nuorisotyön aluekoordinaation kanssa.

Erätauko on tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua, se on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Erätauon avulla voidaan tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä käymään tasavertaista keskustelua ja saada paikalle myös sellaisia henkilöitä, jotka herkästi jäävät keskustelun ulkopuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä julkaisi maaliskuussa toimenpidesuositukset, joilla vahvistetaan nuorten tulevaisuususkoa, josta kannetaan nyt paljon huolta. Toimenpidesuosituksissa nousee esiin yhtenä menetelmänä dialogit, keskeisenä keinona lisätä nuorten kokemusta arvostuksesta ja osallisuudesta.

Käydyt keskustelut Tervossa, Vesannolla, Leppävirralla, Rautalammilla ja Suonenjoella toivat esiin, että turvallisuus ei synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan ihmisten välisestä luottamuksesta, kohtaamisista ja arjen rakenteista. Keskusteluissa korostui, että turvallisuus on ennen kaikkea tunne, ja se voi vaihdella suuresti ihmisestä toiseen. Ulospäin kaikki voi näyttää olevan kunnossa, vaikka ihminen kokisi sisäistä epävarmuutta. Samaan aikaan pienet hyvät hetket, kuten ystävän tuki tai arjen sujuvuus, voivat vahvistaa turvallisuuden tunnetta merkittävästi.

Luottamus on kaiken perusta

Yksi keskeisimmistä havainnoista on luottamuksen merkitys. Turvalliseksi koetaan ympäristö, jossa voi olla oma itsensä, tulla kuulluksi ja pyytää apua ilman pelkoa.

– Turvallisuus syntyy siitä, että voi luottaa toisiin ja siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni, keskusteluissa kuvattiin.

Luottamus näkyy arjessa esimerkiksi vastuun antamisena ja avoimuutena. Toisaalta luottamus voidaan myös rikkoa nopeasti, esimerkiksi selän takana puhuminen, ulkopuolelle jättäminen tai lupausten pettäminen heikentävät turvallisuuden tunnetta.

Pienet teot, suuri merkitys

Keskusteluissa nousi vahvasti esiin arjen vuorovaikutuksen merkitys. Yksinkertaiset asiat, kuten tervehtiminen, kuunteleminen ja kannustaminen, voivat ratkaista paljon. Erityisesti nuoret korostivat, että näkyväksi ja kuulluksi tuleminen sekä hyväksyntä ovat keskeisiä turvallisuuden kokemukselle. Mahdollisuus olla oma itsensä ilman pelkoa leimautumisesta nähtiin tärkeänä hyvinvoinnin perustana.

Koti, koulu ja muut yhteisöt turvallisuuden rakentajina

Turvallisia paikkoja ovat ennen kaikkea koti, läheisten ihmisten seura sekä harrastukset. Myös koululla on merkittävä rooli. Parhaimmillaan se tarjoaa yhteisön, jossa jokainen kokee kuuluvansa joukkoon. Pienissä yhteisöissä turvallisuus koetaan usein vahvemmaksi. Kun ihmiset tuntevat toisensa, ongelmiin puuttuminen on helpompaa ja vastuu toisista korostuu. Sen sijaan suurissa ja kasvottomissa ympäristöissä turvattomuuden tunne voi lisääntyä. Keskusteluissa tunnistettiin myös se, jos epäasialliseen käytökseen ei puututa ajoissa, ongelmat voivat kasautua.

Huolta tulevaisuudesta ja yhteiskunnasta

Turvattomuutta lisäävät monenlaiset tekijät. Nuoret nostivat esiin huolen työllistymisestä ja tulevaisuudesta. Uutiset, kriisit ja sosiaalinen media lisäävät epävarmuutta laajemminkin. Erityisesti väkivallasta kertova uutisointi sekä maailmanpoliittiset jännitteet herättävät pelkoa. Osa kokee myös turtumista jatkuvaan uutisvirtaan. Lisäksi arjen turvattomuutta voivat lisätä kiusaaminen, ulkopuolelle jättäminen ja sosiaalinen paine.

Turvallisuutta voidaan vahvistaa yhdessä

Nyt käytyjen Erätauko-keskustelujen perusteella turvallisuuden lisääminen ei vaadi suuria yksittäisiä ratkaisuja, vaan pitkäjänteistä työtä arjessa. Keskeisiä keinoja ovat:

• läsnä olevat ja helposti lähestyttävät aikuiset
• selkeät pelisäännöt kaikille ja johdonmukainen toiminta
• varhainen puuttuminen ongelmiin
• vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistaminen
• ja yhteisöllisyyden lisääminen

Keskusteluihin osallistuneet toivoivat myös lisää keskustelua nuorten ja aikuisten välillä. Yhteiskunnallisten aiheiden käsittely yhdessä nähtiin tärkeänä keinona lisätä ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta.

Turvallisuus syntyy kohtaamisissa

Keskeinen viesti on selvä: turvallisuus rakentuu ennen kaikkea ihmisten välisessä luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa.

– Pienillä teoilla voi olla suuri merkitys. Se, miten kohtelemme toisiamme arjessa, ratkaisee paljon, keskustelut summaavat.

Turvallisuus ei siis ole vain rakenteita tai sääntöjä, vaan se on kokemus siitä, että kuuluu joukkoon ja tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tietoinen lempeä kohtaaminen ja kannustus kantavat pidemmälle!

Kirjoittajat:
Heidi Lappi, projektipäällikkö, Kehittämisyhdistys Mansikka ry
Heta Malinen, kehittämisasiantuntija, Nuorten Suomi ry
Jonna Juhola, Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaattori, Nuorisokeskus Metsäkartano

Hei Sinä, ympäristökasvatuksen ja/tai nuorten osallisuuden asiantuntija!

Nuorten Suomi etsii täydennystä pieneen ja innovatiiviseen asiantuntijajoukkoonsa. Tule vahvistamaan nuorten osallistumista ja vaikuttamista, sekä uudistamaan Vaikuta!-teemapäivän toimintamallia kestävyyskasvatusta tukevaksi!

Nuorten Suomi ry on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä palvelujärjestö. Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, sekä toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. Yhdessä nuorten ja eri toimijoiden kanssa järjestämme tilaisuuksia sekä kehitämme toiminnan tapoja, joissa nuoret voivat oivaltaa uutta, saada aikaan ja vaikuttaa. Lisätietoja www.nuortensuomi.fi.

Haemme ympäristökasvatuksen / osallisuuden asiantuntijaa

Nuorten Suomi ry hakee osa-aikaista asiantuntijaa, joka haluaa luoda nuorille todellisia mahdollisuuksia osallistua, toimia, oppia ja vaikuttaa. Asiantuntijan työ liittyy uuteen kehittämishankkeeseemme Vaikuta!-teemapäivä goes GreenComp.

Tehtävässäsi tuotat uutta ja muokkaat olemassa olevaa, nuorten kestävyysosaamista ja osallisuutta tukevaa sisältöä valtakunnallisesti tunnettuun Vaikuta!-teemapäivän toimintamalliin sekä siihen liittyvään koulutukseen. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä eri verkostojen sekä muun Nuorten Suomen tiimin kanssa.

Mitä tehtävässä tehdään?

• Tuotat GreenComp-viitekehyksen mukaista sisältöä Vaikuta!-teemapäivän konseptiin, innostaen ja osallistaen eri toimijoita yhteiskehittämiseen.
• Testaat ja pilotoit kestävyysteemaisia Vaikuta!-teemapäiviä eri puolilla Suomea yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
• Kokoat ja tuotat kestävyysteemaisen Vaikuta!-teemapäivän järjestämisen tukimateriaaleja nuorisoalan ja opetusalan toimijoille.
• Olet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa teemapäivän järjestäjä- ja täydennyskoulutuksia, erityisesti kestävyyden ja planetaarisen osallisuuden näkökulmasta.

Mitä toivomme sinulta?

• Sinulla on osaamista ympäristö-/kestävyyskasvatuksesta ja omaat sopivan koulutuksen tehtävään tai olet valmis lisäkouluttautumaan.
• Haluat tehdä työtä nuorten toimijuuden ja kestävämmän tulevaisuuden eteen.
• Olet yhteistyökykyinen ja kehittämisorientoitunut sekä pystyt hallitsemaan kokonaisuuksia itsenäisesti.

Eduksi katsotaan kokemus Vaikuta!-teemapäivän tai muusta demokratiakasvatuksen toteuttamisesta, sekä GreenComp-viitekehyksen tuntemus.

 Työn käytännöt

• Työ alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä
• Työaika on noin 60 %, eli keskimäärin 22,5 tuntia viikossa tai sopimuksen mukaan
• Työstä saatava palkka määräytyy tehtävään sopivan osaamisen ja kokemuksen mukaan, ollen 1450-1950 € / 60 %
• Työpaikka on Nuorten Suomen toimistolla Jyväskylässä, osittainen etätyö mahdollista
• Tehtävä edellyttää matkustusvalmiutta Suomessa sekä mahdollisuuden satunnaisesti pidempiin työpäiviin
• Työsuhde on määräaikainen 30.9.2026 saakka, jatko mahdollinen positiivisten rahoituspäätösten myötä

Mitä muuta tarjoamme sinulle?

• Mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisesti nuorten kestävyysosaamiseen ja osallisuuteen
• Vahvan toimintamallin, jonka pohjalta on hyvä rakentaa ja kehittää uutta
• Asiantuntevan ja innostuneen työntekijätiimin tuen
• Apua, tukea ja koulutusta tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen

 Hae tehtävää!

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV palkkatoivomuksineen mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen: carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Carita Hännivirta, p. 0440124606.

Nuorten Suomi aloitti vuoden 2025 alussa uuden, Nuorten näköistä turvallisuutta -hankekokonaisuuden viiden maakunnan alueella. Tavoitteena on laajentaa turvallisuustoimijoiden ymmärrystä nuorten turvallisuuskäsityksestä, vahvistaa nuorten osallisuutta turvallisuustoimijoiden työssä sekä lisätä moniammatillista yhteistyötä niin turvallisuustoimijoiden kuin nuorisoalan ammattilaisten välillä. 

Uutta näkökulmaa monialaisessa yhteistyössä

Nuorten näköistä turvallisuutta-hanke on monialaisen työn näkökulmasta mielenkiintoinen, sillä turvallisuustoimijoiden ja vielä kohdennetummin pelastusalan toimijoiden ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyö ei ole kovin näkyvää tai sitä ei juurikaan ole. Toki pelastusala itsessään tekee laajasti nuorisotyötä, esimerkiksi vapaapalokuntien nuorisotoiminnassa. Lisäksi Nou hätä-kampanja toteutetaan 8. luokkalaisille ja se tavoittaakin vuosittain huikeat 40 000 nuorta. Lisäksi Liikenneturvan kanssa on yhteistyössä Punainen Liitu-konsepti ja palokuntakohtaisesti tehdään kouluvierailuja.

Pelastusalan toimijat osallistuvat kuitenkin hyvin harvoin esimerkiksi Nuorisolain 9 § mainittujen kunnallisten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaan. Havaintojemme mukaan yhteistyötä ei tehdä konkreettisesti, ainakaan nuorten osallisuuden vahvistamisen saralla – josta me asiaa tarkastellaan.

Pelastusala ja nuorten osallisuus -onnistunutta vuoropuhelua vai yksisuuntaista viestintää?

Nuorten näköistä turvallisuutta-hankkeen työntekijät ovat ensimmäisen hankevuoden aikana tavanneet pelastustoimijoita, sekä laatineet ja toteuttaneet kyselyn, jotta saataisiin parempi ymmärrys siitä, miten pelastustoimijoiden keskuudessa nähdään nuorten osallisuus, kuuleminen ja turvallisuustoimijuus. Yhtenä havaintona on, että turvallisuustoimijoiden nuorille kohdistuva työ on pääosin yksisuuntaista. Nuorille viestitään turvallisuudesta, mutta nuorten näkemyksiä ei järjestelmällisesti kerätä ja hyödynnetä turvallisuusviestinnän kehittämisessä tai suunnittelussa. Myöskään nuorten vaikuttamisen rakenteita ja -kanavia ei tunnisteta.

Kysely pelastustoimijoille on vahvistanut käsitystä nuorten osallisuuteen liittyvän koulutuksen tarpeellisuudesta ja halusta saada lisää koulutusta nuorten kohtaamiseen. Hanke tarjoaakin turvallisuustoimijoille kohdennettua Kohti osallisuutta! -koulutusta. On ollut ilo todeta, että pelastustoimijoilla on aito halu saada aiheesta lisää tietoa ja vahvistaa omaa osaamistaan nuorten kohtaamisessa ja osallisuuden lisäämisessä.

Varsinkin pelastustilanteessa kysymys on hyvin suunnitellusta ja harjoitellusta toimintakokonaisuudesta, jossa jokaiselle on selkeä rooli ja tehtävä, ja tuollaisessa tilanteessa ihmisen kohtaaminen voi olla hengenpelastamista. On mielenkiintoista pohtia miten erilaista kohtaamisen ammattitaitoa vaaditaan eri tilanteissa. Nuorisotyön kohtaamisissa pyritään yleensä vahvistamaan nuoren omaa toimijuutta ja kriittistä ajattelua. Kriittistä ajattelua tarvitaan kun kaveri esimerkiksi yllyttää painamaan kaasua tai kiipeämään katolle.

Mitä nuoret ajattelevat turvallisuudesta?

Pelastustoimijoiden kyselyn rinnalla on otettu selvää, mitä nuoret ajattelevat turvallisuudesta ja mistä asioista nuoret mieltävät turvallisuuden koostuvan.

Nuoret kuvaavat moninaisesti turvallisuutta. Nuoret kokevat, että turvallisuus ei ole vain fyysistä suojautumista, vaan siihen liittyy myös mielenterveys, vuorovaikutus, käyttäytyminen ja tunne turvassa olemisesta. Monet nuoret korostavat, että turvallisuuden tunne syntyy myös toisten ihmisten läsnäolosta, yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta.

Kun taas turvattomuuden tunne liittyy vahvasti hallinnan, ennakoitavuuden ja luottamuksen puutteeseen – niin ympäristöön, ihmisiin kuin tilanteen hallintaan nähden.

Nuorten vastauksista välittyy selvästi, että turvallisuus nähdään kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin osana. Nuorilta nousee vahva toive siitä, että turvallisuuteen liittyviä teemoja käsiteltäisiin kouluissa ja nuorten eri toimintaympäristöissä enemmän, käytännönläheisemmin ja monipuolisemmin. Nuoret toivovat:

• Laajempaa ymmärrystä turvallisuudesta (fyysinen, psyykkinen ja digitaalinen),
• Osallisuutta ja vastuuta, sekä
• Tunteen siitä, että heidän turvallisuutensa on oikeasti tärkeä asia.

Nuorten vastauksista nousee esiin vahva viesti siitä, että aikuisten tulisi kuunnella, ymmärtää ja olla aidosti läsnä, kun nuoret puhuvat turvallisuuteen ja turvattomuuteen liittyvistä kokemuksistaan. Moni nuori kokee, että aikuiset vähättelevät heidän tunteitaan tai eivät ymmärrä, millaisia uhkia ja paineita nykypäivän nuoret kohtaavat – erityisesti digitaalisessa ympäristössä ja omassa arjessaan. Aikuisten tulisi myös ymmärtää, että nuoret eivät ole vielä nähneet maailmaa samalla tavoin kuin aikuiset, niin asiat saattavat tuntua turvattomilta ihan uutuuttaan.

Nuoret kuvaavat myös sitä, että he toivovat saavansa olla nuoria, ettei heidän tarvitsisi huolehtia aikuisten huolia, kuten sitä onko kotona ruokaa tai rahaa maksaa laskut. Yhtä lailla nuorten vastauksissa tulee esiin moninaisuuden hyväksyminen ja kohdatuksi tulemisen tarve, juuri sellaisena kuin on, yksilönä ja tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

Nuorten näköistä turvallisuutta -hankekokonaisuus

Nuorten näköistä turvallisuutta -hankekokonaisuus toteutuu Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Itä-Suomen aluehallintovirastojen rahoittamana. Alussa mainittujen tavoitteiden lisäksi, tarkoituksena on kasvattaa nuorten turvallisuuspääomaa ja kokonaisturvallisuuden tunnetta nuorten omaa toimijuutta lisäämällä.

Kolmivuotisen hankkeen aikana järjestetään pelastustoimijoille Kohti osallisuutta! -koulutuksia sekä pilotoidaan erilaisia kuulemisen kanavia ja tapoja turvallisuustoimijoiden kanssa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi nuorisotyön kentälle jalkautumiset, turvallisuusfoorumit, Turvallisuustoimijaksi! -peli ja -teemapäivä sekä muut mahdolliset hankkeessa syntyvät ideat.

Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeen toimintaa kootaan oheiselle nettisivuille:

www.nuortensuomi.fi/nuortenturvallisuus/

Teksti: Heta Malinen, kehittämisasiantuntija, Nuorten Suomi
Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeen vastuutyöntekijä

Hei Sinä, tapahtumatuotannon / viestinnän / nuorisoalan tuleva osaaja!

Nuorten Suomi etsii täydennystä pieneen ja innovatiiviseen joukkoonsa. Tule vahvistamaan nuorten vaikuttamista ja osallisuutta tapahtumien ja viestinnän keinoin – oppisopimuksella!

Nuorten Suomi ry on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä palvelujärjestö. Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, sekä toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. Yhdessä nuorten ja eri toimijoiden kanssa järjestämme tilaisuuksia ja tapahtumia sekä kehitämme toiminnan tapoja, joissa nuoret voivat oivaltaa uutta, saada aikaan ja vaikuttaa. Lisätietoja: https://www.nuortensuomi.fi

Haemme oppisopimusopiskelijaa tehtävään: Tapahtumatuottaja / Toimistoassistentti

Nuorten Suomi ry hakee oppisopimusopiskelijaa STEA:n Paikka Auki -ohjelman tuella. Tehtävä sopii sinulle, jos olet 18–28-vuotias, työtön tai työelämän ulkopuolella, eikä sinulla ole päätoimista opiskelupaikkaa. Sinulla voi olla tutkinto tai opinnot keskeytetty, mutta haluat nyt suorittaa uuden tutkinnon tai opinnot loppuun oman työllistymisen edistämiseksi.

Työssäsi pääset tuottamaan tapahtumia, tekemään viestintää ja auttamaan muita työntekijöitä arjen toimistotehtävissä. Tehtävä ei sisällä nuorten ohjausta, ellei se erityisesti kiinnosta sinua – kiinnostus nuorisoalaan on kuitenkin toivottavaa.

Mitä tehtävässä tehdään?

• Osallistutaan tapahtumien ja tilaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen
• Tehdään viestintää ja markkinointia (some, sisällöntuotanto, kuvaus)
• Hoidetaan toimiston käytännön tehtäviä ja tukitoimia
• Kehitetään toimintaa yhdessä tiimin kanssa

Tehtävänkuvaa voidaan muokata osaamisesi ja kiinnostuksesi mukaan. Oppisopimus voidaan sitoa siihen tutkintoon, joka sinua kiinnostaa ja mikä olisi paras työtehtävien kannalta. Sopivia tutkintoja on esimerkiksi Liiketoiminnan perustutkinto (merkonomi), Liiketoiminnan ammattitutkinto, tapahtumatuottaja, Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto (media-assistentti) ja Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto.

Mitä toivomme sinulta?

• Innostunutta ja oma-aloitteista työotetta
• Joustavuutta ja yhteistyökykyä
• Kykyä työskennellä itsenäisesti ohjeiden mukaan
• Kiinnostusta tapahtumien toteuttamiseen
• Halua oppia tietoteknisiä ja viestinnällisiä taitoja

Eduksi katsotaan kokemus tapahtumien järjestämisestä, viestinnästä tai nuorten kanssa toimimisesta – mutta tärkeintä on motivaatio ja halu oppia!

Työn käytännöt

• Työ alkaa: 13.11.2025 tai sopimuksen mukaan
• Työsuhde kestää: ainakin 31.12.2027 saakka
• Työaika: Kokoaikatyö (mahdollisuus neuvotella työajasta)
• Työpaikka: Nuorten Suomen toimisto Jyväskylässä, osittainen etätyö mahdollista
• Työ sisältää: Satunnaisesti ilta- ja viikonlopputöitä

Mitä muuta tarjoamme sinulle?

• Mahdollisuuden oppia ja kehittyä tapahtumatuotannon / nuorisoalan asiantuntijaksi
• Tukea ja apua koko työyhteisöltä sekä esihenkilöltä
• Verkostoja ja kokemusta tapahtumien tuottamisesta sekä nuorisotyöstä
• Ammattitutkinnon oppisopimuksella

Hae tehtävää!

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV palkkatoivomuksineen mahdollisimman pian tai viimeistään 9.11.2025, sähköpostitse osoitteeseen: carita.hannivirta@nuortensuomi.fi
Haastattelut järjestetään tiistaina 11.11.2025 tai sopimuksen mukaan.

Lisätietoja tehtävästä antaa: Carita Hännivirta, toiminnanjohtaja, carita.hannivirta@nuortensuomi.fi, puh. 044 012 4606

Toivottavasti kuulemme sinusta! 

Nuorten näköistä turvallisuutta- hankkeet käynnistyivät keväällä 2025 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamana Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamana Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Hankkeissa laajennetaan turvallisuustoimijoiden ymmärrystä nuorten turvallisuuskäsityksestä, vahvistetaan nuorten osallisuutta turvallisuustoimijoiden työssä sekä lisätään moniammatillista yhteistyötä turvallisuustoimijoiden ja nuorisoalan ammattilaisten välillä. Ammattilaisille hankkeesta tarjotaan verkostoitumismahdollisuuksia ja koulutuksia. Nuorille puolestaan järjestetään erilaisia kuulemistilaisuuksia kuten Vaikuta!-teemapäiviä turvallisuusteemalla ja Erätaukokeskusteluja.

Kevään 2025 aikana Veera ja Carita Nuorten Suomesta edistivät hankkeita perehtymällä pelastustoimen toimijoihin ja organisaatiorakenteisiin. Samalla haettiin yhteistyötoimijoita hankkeelle, ja pidettiinkin starttipalaveri Etelä-Pohjanmaan pelastus- ja turvallisuustoimijoiden kanssa. Etelä-Pohjanmaalla toteutui myös hankkeen ensimmäinen Kohtaamisesta osallisuuteen-koulutus, joita hankkeesta tullaan tarjoamaan pelastusalan ammattilaisille lisää. Myös Keski-Suomessa toimijoita kontaktoitiin. Nuorille järjestettiin Keski-Suomessa Vaikuta! -teemapäivä turvallisuus teemalla. Itä-Suomessa päästiin testaamaan nuorisofoorumissa Turvallisuutta!-peliä yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja Itä-Suomen poliisin kanssa. Heta kävikin ottamassa peliin hieman tuntumaa nuorisofoorumissa, kun tiedettiin, että syksyn alusta Hetan töihin kuuluisivat Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeet.

Kesän aikana hankkeen työntekijätilanne muuttui. Hankkeissa on elokuun alusta lähtien töitä tehneet Nuorten Suomen kehittämisasiantuntija Heta Malinen ja osallisuuden asiantuntija Marika Äijälä. Heta ja Marika ovat ottaneet haltuun jo tehtyä työtä sekä muodostaneet yhteistä käsitystä työn luonteesta. Nuorten Suomen ideologiaan pohjautuen osallisuus on hankkeen keskiössä. Se, mitä se käytännössä tarkoittaa tässä hankkeessa on osittain jo määritelty, mutta lopulta vasta nuoret itse todentavat sen. Hankkeen nimi tuo turvallisuus käsitteen myös määriteltäväksi. Ja se vasta onkin ollut mielenkiintoista! Turvallisuus-hanke tarvitsee selvästi tarkempaa määrittelyä ja rajausta, mitä turvallisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Lisäksi toiminnan kohderyhmän huomiointi vaikuttaa turvallisuus-käsitteen määrittelyyn. Nyt ollaan päädytty toimimaan pelastusalan kanssa ja turvallisuus käsitetään onnettomuuksien kautta. On ollut mielenkiintoista kuulla nuorten näkemyksiä turvallisuudesta. Ja samaan aikaan kuulla ammattilaisten ajatuksia turvallisuudesta nuorten elämässä. Ja huomaamme, että tiedonvälittäjän rooli, yhteensaattajan rooli ja yhteistyön edistäjän rooli on mitä mieluisinta meille. Niin osallisuus kuin turvallisuus ovat tunteita. Kuinka vahvistetaan tunteita, kun pelastajien työ on selkeästi toimintaa? Onko tässä edes mahdollisuutta onnistua?

Olemme Marikan kanssa alkaneet puhua ennaltakohtaamisesta. Kyse on siis ehkäisevästä työstä, jota osittain jo tehdään pelastusalan toimijoiden toimesta. Usein tämä työ näyttäytyy erilaisina kampanjoina, kuten Nou hätä-päivänä tai 112-päivänä, tai nuorille suunnattuna viestintänä. On myös huomioitava yhdistysten tekemä palokuntanuorisotyö. Ammattilaisten näkökulmasta nuorille on hyvä saattaa tietoon kaksi tulokulmaa: nuorten omat valinnat onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä toimintakyky ja toimintavarmuus onnettomuustilanteissa. Ja nämä asiat vaativat ennaltakohtaamisia.

Samaan aikaan nuoret kertovat, että heidän turvallisuuskäsityksensä muodostuu siitä, että nuorten ei tarvitse huolehtia sellaisista asioista, mitkä ei heille kuulu: kuten perheen taloudesta tai perheväkivallasta, koulussa kiusatuksi tulemisesta tai ulkopuolelle jättämisestä, tai omasta tulevaisuuden työllistymisestä. Saati sitten, että huolehdittaisiin siitä, onko Suomessa tulevaisuudessa rauha, osaako päättäjät tehdä oikeanlaisia päätöksiä ja onko tulevilla sukupolvilla planeettaa, jossa elää. Tässä näkökulmassa, kun turvallisuutta tarkastellaan, päästään myös vahvasti kiinni nuorten uskoon tulevaisuudesta. Tulevaisuususkon taustalla on myös turvallisuuden tunne ja kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa.

Syksyllä 2024 Nuorisoala ry kysyi nuorten näkemyksiä osana Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman laatimista. Kyselyn tulokset kertovat, että yli 60% nuorista uskoo, että turvallisuustilanne heikkenee joko jonkin verran tai erittäin paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä on syytä huomioida turvallisuus-teeman äärellä työskennellessä. Samainen kysely osoitti myös, että nuoret kokivat voivansa osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon eniten koulussa ja harrastustoiminnassa. Mutta, kun tarkastellaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kunnan tai hyvinvointialueen osalta, yhteiskunnalliselta tai kansainväliseltä tasolta, nuoret kokevat mahdollisuutensa reilusti heikommaksi. Nuoret kuvasivat kyselyssä myös syitä, miksi nuoret eivät osallistu päätöksentekoon. Suurimmiksi syiksi nousivat vastaukset: Nuorten kuuleminen ei takaa sitä, että heidän mielipiteensä vaikuttavat päätöksiin” (74,3%) ja “Nuorten mielipiteitä tai ratkaisuehdotuksia ei oteta vakavasti päätöksenteossa” (67,8%). Huomioitavaa on myös, että lähes 60% vastaajista ilmaisi, ettei nuoret tiedä missä ja miten he voivat osallistua.

Nuorten näköistä turvallisuutta-hankkeissa ollaan siis hyvin keskeisessä roolissa vahvistamassa niin nuorten osallisuutta, uskottavuutta ja omaa toimijuutta turvallisuus-teemassa kuin varmistamassa monialaista yhteistyötä ja pelastustoimijoiden osaamista nuorten kohtaamisessa. On kuitenkin myönnettävä, että nuorten näkemykset turvallisuuden edistämiseen eivät tule ratkeamaan vain tällä tulokulmalla, jota hankkeessa edistetään. Tahtotilana on kuitenkin viedä nuorten ääntä myös sellaisiin pöytiin, missä niitä aiemmin ei tällä tavoin ole kuultu. Yhteinen vuoropuhelu nuorten ja aikuisten välillä mahdollistaa osallisuuden, kun sille annetaan tila.

Lue lisää: https://www.nuortensuomi.fi/nuortenaanialueilla/

Kirjoittaja: Kehittämisasiantuntija Heta Malinen

Nuorten Eurooppa -projekti vieraili kauan odotetulla Brysselin matkalla elo-syyskuun taitteessa. Noin viikon kestänyt matka unionin pääkaupungissa oli huipennus pitkälle suunnittelutyölle, sekä antoi inspiraatiota tulevien Nuorten Eurooppa-tapahtumien suunnittelulle ja toteutukselle. 

Erasmus+ -rahoitteinen Nuorten Eurooppa -projekti toteutti viiden päivän mittaisen matkan Eurooppalaisen demokratian pääkaupunkiin, Brysseliin. Tavoitteena tutustua merkittävään demokratian keskukseen eli Euroopan parlamenttiin, sekä viedä nuorten viesti vuoden 2023 juhlakiertueelta parlamentin jäsenille asti.

Majoituimme yhteisen matkan ajan Destelheiden nuorisokeskuksessa, jossa ensimmäisten päivien aikana hioimme nuorten kysymyksiä Euroopan parlamentin jäsenille, tuotimme jokaiselle tapaamallemme mepille oman personoidun manifestin, sekä muun muassa konkreettisesti harjoittelimme tapaamisten kulkua. Tiivis työskentely kantoi hedelmää, sillä jo ensimmäinen tapaaminen Sirpa Pietikäisen kanssa oli todella onnistunut. Hyvä me!

Kahden parlamenttipäivän aikana saimme tutustua Justus Kiikerin johdolla parlamentin istuntosaliin, Justuksen mielenkiintoiseen työhön sekä näkemään pienen kurkistuksen unionin arkea. Sirpa Pietikäisen, Mika Aaltolan, Eero Heinäluoman sekä Elsi Kataisen tapaamiset taas toivat näkyväksi kuinka ylikansallinen demokratia todellisuudessa toimii ja kuinka aidosti mepit ovat valmiita tapaamaan nuoria ja ottamaan heidän viestinsä vastaan.

Vaikka unionin päätöksentekoelimet ja kolmipäiset lohikäärmeet saattoivat ajaa päämme pyörälle, tapaamisten viesti demokratiakasvatuksen näkökulmasta oli selkeä – nuorten ääntä halutaan kuunnella myös unionin tasolla.

Demokratian toiminnan ja tulevaisuuden näkökulmasta erityisen merkityksellistä oli nähdä myös yhteistyö ja kunnioitus kollegoiden välillä. Parlamentin sisäinen tunnelma ja meppien puheenvuorot välittivät demokratian keskeisintä ajatusta – yhdessä tekemistä. Vaikka parlamentaarikot olisivatkin välillä asioista eri mieltä, unionin toiminta ajaa kuitenkin yhteistyöhön, mikä näkyy muun muassa diplomaattisissa puheenvuoroissa, mutta myös parlamentin poliittisten ryhmien välisessä yhteistyössä. Uskallan väittää, että juuri yhdessä tekemistä ja toisten kuuntelemista yhteiskunta ja demokratia kaipaa tässä maailmanajassa enemmän kuin koskaan.

Kirjoittaja: Projektityöntekijä Emma Kola, Nuorten Eurooppa -projekti

Viime syksynä uskaltauduin osallistumaan Nuoret viestinviejät -hankkeeseen toivoen saavani hyödyllisen tuntuista tekemistä ja kokemusta. Loppujen lopuksi koin saaneeni sen mitä toivoin ja paljon enemmän. 

Hanke koostui suurimmaksi osaksi erilaisista viestintään liittyvistä koulutuksista alan ammattilaisilta. Pääsimme muun muassa viettämään mielenkiintoisen päivän Keskisuomalaisella tutustuen journalismiin ja radiotyöhön. Hankkeen aikana opimme koulutusten avulla paljon sosiaalisesta mediasta ja vastuullisuudesta sekä videosisällön luomisesta ja Canvan käytöstä. Saimme mahdollisuuden hyödyntää oppimaamme esimerkiksi tekemällä itse somepostauksia Nuorten Suomen someen. Vaikka osa koulutuksista käsitteli minulle jo etukäteen tuttuja asioita, sain kaikista koulutuksista jotakin irti. Hanke kokonaisuudessaan oli monipuolinen ja hyödyllinen. 

Hankkeen lopuksi saimme järjestää taidenäyttelyn ylikulutuksesta, joka oli erittäin hieno huipentuma tälle kokonaisuudelle. Taidenäyttelyn järjestäminen oli yksi elämäni inspiroivimmista kokemuksista. Saimme mahdollisuuden luoda taidetta yhdessä, toteuttaa meidän visiomme sekä viestiä meille tärkeästä aiheesta. Taidenäyttelyn ansiosta pääsimme ilmaisemaan itseämme taiteen keinoin ja samalla keräämään rahaa WWF:lle. Projektiamme tuettiin hienosti kaikin puolin ja tuntui siltä, että se myös oikeasti tavoitti ihmisiä. Näyttelymme oli maaliskuun ajan taidegalleria La Fiabassa ja huhtikuun puolesta välistä eteenpäin se oli Kansalaistoiminnankeskus Mataran alakerrassa, josta se tavoitti reilusti ihmisiä.

Hankkeen keskiössä tuntui olevan nimenomaan meidän nuorten mahdollisuudet viestiä ja vaikuttaa. Meille painotettiin tämän hankkeen olevan meitä varten, ja meidän toiveitamme kuunneltiin. Viestinviejien tapaamiset saivat aina hyvälle tuulelle, sillä meille luotiin turvallinen ja lämminhenkinen tila keskustelua, oppimista sekä vaikuttamista varten. Jokainen tuntui olevan tärkeä meidän pienessä porukassamme. Olen itse erityisen tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että sain mahdollisuuden osallistua hankkeeseen, vaikka asun Satakunnassa. Matkustamistani tuettiin ja joskus tapaamisia oli myös etänä. 

Nuoret viestinviejät -hanke antoi minulle juurikin sitä hyödyllistä tekemistä, jota toivoin, mutta se myös ylitti odotukseni. Opin uutta viestinnästä ja siitä, mikä minua kiinnostaa ja mikä ei. Mahdollisuus tehdä yhteistyötä taideprojektin eteen oli myös todella antoisaa. Kaiken tuon lisäksi pääsin poistumaan omalta mukavuusalueeltani inspiroivalla tavalla ja sain muistutuksen siitä, kuinka tärkeää luominen on minulle. Olen kiitollinen Nuorten Suomelle sekä Nuorten viestinviejien vetäjille Tiia Sorrille ja Iida Vidgrenille tämän ihanan kokemuksen mahdollistamisesta sekä nuorten rohkaisemisesta.

Teksti: Ediel Ahtilinna