Hankasalmella järjestetään keskiviikkona 27.3. vaaliteemainen iltapäivä, jossa yläkoulun ja lukion oppilaat pääsevät pelaamaan ”Vaaliseppo-peliä”. Tavoitteena on toiminnallisin menetelmin lisätä nuorten tietoa mm. eduskuntatyöstä ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta sekä innostaa nuoria vaikuttamaan.

Vaalit ja vaikuttaminen -teemainen päivä toteutetaan pelillisin menetelmin, kisaillen noin 5 henkilön ryhmissä seppo.io oppimisalustalla. Yhteisen aloituksen jälkeen ryhmät kiertävät työpajoja sekä tekevät teemaan liittyviä monipuolisia tehtäviä. Työpajoja pitävät koulun opettajat, Hankasalmen nuorisovaltuusto sekä yksi työpajoista on kansanedustajaehdokkaiden pitämä. Päivän päätteeksi osallistuvilla ehdokkailla on lyhyt puheenvuoro nuorten kanssa käydyistä keskusteluista.

Päivään osallistuu noin 130 oppilasta; 7.-9. luokan oppilaat sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat. Teemapäivä järjestetään yhteistyössä Kuuhankaveden koulun opettajien, Hankasalmen nuorisopalveluiden ja nuorisovaltuuston sekä Nuorten Suomi ry:n kanssa.

Hankasalmen Vaaliseppo-peli on rakennettu opettajien ideoimana, soveltaen Nuorten Suomi ry:n kehittämää *Vaikuta! -teemapäiväkonseptia.

*Vaikuta! -teemapäivän tavoitteena on lisätä nuorten tietoa vaikuttamisen keinoista ja politiikasta sekä kannustaa ja innostaa nuoria osallistumaan yhteiskuntaan. Vaikuta! -teemapäivä on toimiva menetelmä demokratiakasvatukseen, tämän on nostanut myös ALL-YOUTH -tutkimushanke esille tuoreimmassa Valtioneuvoston julkaisussa. (Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7; Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille – Tutkijoiden havaintoja ja suosituksia lasten ja nuorten monipuolisen kehityksen, terveyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämiseksi, s.100)

Esimerkki keväällä 2018 toteutetuista Vaikuta! -teemapäivistä TÄÄLTÄ

Lisätietoa päivästä;

Carita Hännivirta, p. 0440 124606, carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

Jokaisella on oikeus vaikuttaa, mutta onko kaikilla reilu mahdollisuus saada oma äänensä kuuluviin? Vaaditaanko vaikuttamistoiminnassa mukana olevilta vammaisilta nuorilta paljon enemmän kuin vammattomilta ikätovereiltaan? Millaisin kaikin keinoin voi yleensäkin vaikuttaa?

Muun muassa näitä asioita pohdittiin Invalidiliiton nuorten vaikuttajien viikonlopussa 15.–16.3. Helsingissä. Mukana tapahtumassa oli 11 vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta sekä alustamassa nuori vaikuttaja Jaana Tiiri, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson, Invalidiliiton koulutuksen ja työelämän asiantuntija Anne Mäki, opiskelija Henrik Ihalainen, pyörätuolikelaaja, olympiamitalisti Henry Manni sekä projektikehittäjät Eeva Mäntylä ja Tarja Kovanen Nuorten maakunta-hankkeesta.

Viikonlopun aikana käytiin läpi vaikuttamisen eri keinoja, perehdyttiin viestinnällä vaikuttamiseen ja kuvattiin nuorten viestejä eduskuntavaaliehdokkaille. Tavoitteena oli tarjota nuorille tietoa ja tukea vaikuttamistyöhön sekä mahdollisuus tuoda omaa ääntään esiin.

Kahden päivän tiiviin työskentelyn aikana ehdittiin käydä monta mielenkiintoista keskustelua. Esiin nousi lukuisia epäkohtia, joihin Invalidiliiton nuoret haluavat vaikuttaa. Muutettavaa on niin lainsäädännössä, ihmisten asenteissa kuin ympäristön esteettömyydessäkin. Esimerkiksi koulutustukien riittämättömyys, työllistymisen joustamattomuus ja erilaisiin tukiin sekä korvauksiin liittyvä paperisota puhuttivat viikonlopun aikana.

Viikonloppu järjestettiin Nuorten maakunta -hankkeen ja Invalidiliiton yhteistyönä.

Kuva: Milla Lähtevänoja

Vuosittain järjestettävä Nuorten kyvyt ja ääni esiin – palkitsemisjuhla järjestettiin perjantaina 15.3.2019 Nuorten Suomi ry:n organisoimana. Nimensä mukaisesti juhlassa nostettiin esiin aivan erityisesti keskisuomalaisten nuorten kykyjä ja ääntä.

Etkoilla virittäydyttiin juhlatunnelmaan

Ennen varsinaista juhlaa etkot tarjosivat tuulahduksen niin järjestävän tahon nuorten ryhmien toiminnasta kuin myöhemmin palkittavan vuoden 2018 nuorisovaltuuston, eli Jyväskylän nuorisovaltuuston huikeasta toiminnasta. Etkoilla saatiin myös kuulla miten syntyi vuoden nuorisotekopalkinnon saanut Äänekosken mopomiitti -tapahtuma. “Kaikki lähti siitä kun Valtteri Kautto, Eero Pigg ja Tuukka Lihavainen ottivat osaa kaupungin Onko ideaa?- ideakilpailuun, jossa ideoivat voitokkaasti Äänekoskelle omaa mopomiittipaikkaa” taustoitti Riikka Hytönen Äänekosken kaupungilta, yksi nuorten toimintaa tukevista aikuisista.

Yhteistyössä kaupungin kanssa mopoharrastajat etsivät paikkaa mopomiiteille ja lopuksi syntyikin yhteistyö Valtran kanssa. Valtran henkilöstöpäällikkö Jari Suuronen kehui nuorten vastuullisuutta tapahtuman järjestämisessä ja valaisi myös sitä kuinka tärkeää nuorten kontaktointi on myös tulevaisuuden rekrytointien näkökulmasta “Kyllähän tässä nähtiin paljon mahdollisuuksia, kun nämä mopoilijanuoret ovat jo valmiiksi kiinnostuneita muunmuassa moottoreiden rassaamisesta”. Esittelyn lopuksi Suuronen kertoikin, että yksi mopomiittien liidereistä oli työllistynyt yritykseen. Eikä yhteistyö loppunut miittien järjestämiseen, juhlakahvituksen lomassa miitin leaderi Tuukka Lihavainen kertoi vielä miten he ovat nyt saaneet Äänekosken moottorikerholta tilat ja Valtralta välineistöä mopojen huoltamiseen.  Kahvipöytäkeskustelu johti myös uusiin yhteistyökuvioihin, josta ei voi kuin todeta että yhteistyössä on todellakin voimaa ja silloin saadaan isojakin asioita aikaiseksi.

Nuorten aktiivisuus ja toiminnan mahdollistajat esiin

Juhlassa palkittiin tänä vuonna 19 kunnan nimeämä Nuori Tsemppari. Nämä nuoret tai nuorten ryhmät ovat motivoituneita ja aloitteellisia nuoria, jotka toimivat esikuvana muille nuorille, esimerkiksi järjestämällä toimintaa tai toimimalla aktiivisesti vaikuttamistoiminnassa.

Palkittavista löytyi niin nuorisovaltuutettuja, menestyneitä urheilijoita kuin partiolaisia. Heistä yksi oli Multian Nuoreksi Tsemppariksi nimetty Helmi Miettinen. Juontajat kertoivat perusteluina, että “Helmi on äärettömän reilu muita kohtaan, hyväksyy jokaisen kaverin niin partiotoiminnassa kuin muutenkin.  Kannustaa aina iloisesti isoja ja pieniä partiokamuja. On avoin tekemään ryhmä ja pari työtä kaikkien kanssa.  Helmi on nokkela ja tekevä –hyvät ryhmätyötaidot omaava nuori.”

Lisäksi kunnat nimesivät Aikuisen Tsemppaajan, joka on nuorten parissa työskentelevä tai vapaaehtoisena toimiva aikuinen. Nämä aikuiset ovat kohdanneet nuoret ilman kellokorttia ja antaneet nuorille mahdollisuuden toimia omien kykyjensä mukaan. “ Ihana nähdä kun on niin paljon välittämistä” ihasteli palkitsemisjuhlan jälkeen Hankasalmen Aikuisena Tsemppaajana palkittu Linda Pellinen. Tämä nousi myös hänelle osoitetussa perustelussa “Linda on lapsille ja nuorille oikeasti ja aidosti aina läsnä. Hän on kuunteleva ja kannustava, sekä huomaa kysyä oikeita asioita auttaessaan arjessa. Työssään Kuuhankaveden koululla hän on usein se, jonka puoleen arjen iloissa ja haasteissa käännytään ja apua löytyy ystävällisen hymyn saattelemana. Vapaa-ajallaan hän toimii mm. nuorisotiloilla ohjaajana eli on myös siten konkreettisesti tekemässä hyvää ja turvallista kasvuympäristöä Hankasalmella.”

Kiertopalkinnot saivat tänä vuonna toiset hallitsijansa

Illan lopuksi oli erityispalkittavien vuoro. Keski-Suomen nuorisovaltuusto ojensi Aikuisen Erityistsemppaajan kunniakirjan Ohjaamolle. Valintaa tehdessä nuorisovaltuutetut nostivat kriteereiksi sen, että Erityistsemppaajan on täytynyt tehdä jotain merkittävää, joka parantaa nuorten hyvinvointia ja vähentää masennusta. Nuoret pitivät tärkeänä sitä, että Ohjaamo on matalan kynnyksen paikka, josta saa oikeasti apua. Sinne ei tarvitse lähetettä ja nuori otetaan yksilönä huomioon.

Nuorten Suomi ry:n hallituksen valitsemana nuorena erityistsempparina palkittiin tänä vuonna Joakim Tanskanen, joka on toiminut jo neljä vuotta aktiivisesti mopomiittien liiderinä samalla vahvasti ajaen eteenpäin miittien turvallisuutta ja yhteistoimintaa viranomaisten kanssa. Joakim on edistänyt keskisuomalaisten nuorten mopoilukulttuuria suunnittelemalla ja toteuttamalla uusille liidereille turvallisuutta lisäävän koulutuksen, auttanut parantamaan turvallisuutta organisoimalla liidereiden toimintaa sekä suunnittelemalla reittivalinnat uudelleen turvallisuus edellä.

Vuoden Nuorisovaltuuston kunniakirjan ja samalla upean kiertopokaalin sai Jyväskylän nuorisovaltuusto, jonka Keski-Suomen nuorisovaltuusto ja Nuorten Suomi ry:n hallitus olivat valinneet yksimielisesti palkittavaksi tänä vuonna.  Valinnan perusteena hyödynnettiin mm. keskisuomalaisten nuorisovaltuustojen leirillä koostettua Toimivan nuorisovaltuuston toimintatapoja. “Jyväskylän nuorisovaltuusto täyttää erittäin hyvin nämä kaikki näkökulmat, toiminta on aktiivista ja jäsenet innostuneita tehtävistä. Jyväskylän Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kunnan asioihin ja osallistaa myös muita kunnan nuoria vaikuttamiseen” kerrottiin perusteluissa.

Illan kruunasi vuoden 2018 Nuorisoteon palkitseminen, jonka Äänekosken mopomiitit totisesti ansaitsivat. Äänekosken mopomiitit on yhdistänyt ansiokkaasti eri toimijat yhteen kuten yritystoiminnan, kaupungin eri toimialat, oppilaitoksen sekä nuoret. “Tällaista yhteistyön mallia voisi hyvinkin levittää useampaan kuntaan, aina kyseisen kunnan erityisosaamisen mukaan. Kun annetaan tilaa uusille ideoille ja ajatellaan luovasti, lisää se parhaimmillaan kunnan elinvoimaisuutta” pohdittiin voitokkaassa Äänekosken pöydässä juhlan lopuksi.

Nuorten kyvyt esiin myös juhlajärjestelyissä

Kuten juhlan nimessäkin nostetaan, oli järjestäjäporukassa mukana runsaasti nuoria tekijöitä niin Keski-Suomen Nuorisovaltuustosta kuin Toukofestiä tekevästä Toukotiimistä. Tunnelmaa oli luomassa akustisella lauluesityksellään Miska Paananen ja esiintyjänä nuorista koostuva SkillD:n tanssiryhmä. Juhlan juonsivat ansiokkaasti Janna-Susanna Haapanen Saarijärveltä, Tino Setälä Äänekoskelta sekä Wiivi-Maria Kasanen Jyväskylästä. Tämä dynaaminen trio on kukin oman kuntansa nuorisovaltuustossa sekä edustajana maakunnallisessa nuorisovaltuustossa. Juhlan virallisena valokuvaajana toimi Samuli Lahtinen, joka on loihtinut upeita kuvaelämyksiä jo useammasta Nuorten Suomen tilaisuudesta. Samulin kuvia palkitsemisjuhlasta pääsee ihastelemaan www.nuortensuomi.fi/palkitsemisjuhla osoitteen kautta.

(Artikkelikuva: Samuli Lahtinen Photography NY)

Nuoret ovat tehneet valtavasti töitä nuorten maakunnallisen vaikuttamisen valmistelussa ympäri Suomea. Tämä tärkeä työ ei saa valua hukkaan.

 ”Nuoret tietävät oman ikäluokkansa ajatukset paremmin kuin isojen korporaatioiden laukkusedät.”

Näin vastasi eräs nuori verkkokyselyyn siitä, miksi nuorilla pitää olla mahdollisuuksia vaikuttaa maakunnallisella tasolla. Vaikka kysely käsitteli nuorten maakunnallisia vaikuttajaryhmiä ja oli suunnattu niissä toimiville aktiiveille, kiteyttää vastaus hyvin sen, miksi nuorten vaikuttaminen on tärkeää niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Kyse on nuorten äänestä ja heidän omista ajatuksistaan, toiveistaan sekä tavoitteistaan. Mitään näistä eivät päätöksiä tekevät aikuiset voi tietää, ellei nuorilta itseltään kysytä. Eikä kysyä voi vain muutamalta nuorelta. Tarvitaan laajasti nuoret tavoittavia vaikuttamisen paikkoja, ryhmiä, kyselyjä, kohtaamisia ja aktiivista kuuntelemista. Tarvitaan tahtoa huomioida nuorten näkemykset ja ennakkoluulottomuutta sen suhteen, mistä asioista nuorilta kysytään. Jokainen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa oleva asia pitäisi nähdä lähtökohtaisesti myös nuorten asiana.

Myös maakuntauudistus on ollut mitä suuremmissa määrin nuorten asia. Uudistuksen valmistelu on jäänyt julkisessa keskustelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen varjoon. Vieläkin vähäisemmälle huomiolle on jäänyt se, miten valtavasti töitä nuoret ovat tehneet eri puolilla Suomea uuden maakuntahallinnon eteen.

Olemme työskennelleet viidessä maakunnassa nuorten ryhmien kanssa ja seuranneet ihaillen millaisella innolla, osaamisella ja huolellisuudella nuoret ovat valmistelleet maakuntalakiluonnoksen mukaisia vaikuttamisryhmiä. Ryhmille on rakennettu toimintasääntöjä sekä monenlaisia tapoja, joilla virallisten vaikuttamistoimielinten edustajat voisivat kuulla laajasti kaikkien alueen nuorten näkemyksiä. Ryhmien toiminta on myös käynnistynyt ja jatkunut kaikesta ympäröivästä epävarmuudesta huolimatta ja ne ovat vaikuttaneet monin paikoin omien alueidensa päätöksentekoon. Tätä työtä nuoret ovat tehneet palkatta ja vapaa-ajallaan.

Politiikan tuulet puhaltavat arvaamattomasti, eikä suurten yhteiskunnallisten uudistusten suunnista voida tietää varmasti. Se kuitenkin tiedetään, että nuorilla on kiinnostusta, halua ja osaamista vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tämä vaikuttamistyö ei saa olla riippuvainen hallinnollisista rakenteista.

Nuorille tehdyn kyselyn perusteella maakunnalliset nuorisovaltuustot sekä avoimet nuorten ja päättäjien kohtaamistilaisuudet ovat päätöksentekoon vaikuttamisen lisäksi tärkeitä paikkoja oppia uutta ja tutusta muihin nuoriin. Mahdollisuus osallistua omaan arkeen koskevaan päätöksentekoon lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvinvointia. Lopulta kyse on ennen kaikkea nuorten oikeudesta osallistua tasavertaisina kansalaisina yhteiskuntaan ja aikuisten velvollisuudesta tarjota tarvittavia osallistumisen paikkoja sekä resursseja ja tukea. Maakuntaliitoilla onkin nyt loistava mahdollisuus hyödyntää näitä jo valmiiksi toimivia nuorten ryhmiä maakunnan tulevaisuuden rakentamisessa.

Kävi yhteiskunnan myllerryksissä miten tahansa, nuorilla on halua vaikuttaa. Annetaan heille siis siihen reilu mahdollisuus.

Projektikehittäjät Tarja Kovanen & Eeva Mäntylä

Nuorten maakunta -hanke

Nuorten maakunnalliset vaikuttajaryhmät ovat tärkeitä vaikuttamisen, oppimisen ja verkostoitumisen paikkoja. Nuorille ne tarjoavat mahdollisuuden tuoda omaa ääntään esiin ja vaikuttaa päätöksentekoon isommalla porukalla ja kunnallistasoa laajemmasta näkökulmasta.

Tämä selvisi Nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien aktiiveille suunnatusta verkkokyselystä. Helmikuussa 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 56 nuorta Etelä-Savosta, Kainuusta, Keski-Suomesta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta.

”Myös maakunnallisesti päätetään nuoria koskevista aiheista. Lisäksi Manu (maakunnallinen nuorisovaltuusto) yhdistää nuoria eri puolilta maakuntaa ja toimii näin vertaistukena ja idearinkinä, sekä voi saada nuorista vaikuttavampaa porukkaa, kun heitä on yhdessä enemmän”, kirjoitti eräs kyselyyn vastannut nuori.

Vaikuttamisen merkityksen lisäksi nuorilta kysyttiin, miksi he ovat lähteneet maakunnallisiin vaikuttajaryhmiin mukaan ja mikä niiden toiminnassa on parasta.

Vastausten perusteella maakunnallisiin vaikuttajaryhmiin houkuttaa mukaan halu vaikuttaa asioihin ja tutusta uusiin ihmisiin. Tärkeinä osallistumisen syinä mainittiin myös halu muuttaa maailmaa ja rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

”Uudet ihmiset ja kaverit! Ja kun saa kertoa oman näkemyksen asioihin ja ilmasta itseään”, kommentoitiin yhdessä kyselyvastauksessa syytä lähteä mukaan nuorten maakunnalliseen vaikuttajaryhmään.

Toiminnassa parasta ovat nuorten mukaan muun muassa vaikuttaminen, uuden oppiminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.

Kyselyyn vastanneet ovat pääosin vaikuttajaryhmien aktiiveja eli jo lähtökohtaisesti maakunnallisesta vaikuttamisesta innostuneita nuoria. Heidän vastauksistaan voidaan kuitenkin kartoittaa laajemminkin, miksi niin paikallinen, alueellinen kuin valtakunnallinenkin vaikuttaminen on nuorille tärkeää.

Nuorten maakunnallisia vaikuttajaryhmiä on valmisteltu osana maakuntauudistusta. Niiden perustamisen taustalla on maakuntalakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Nuoret ovat olleet tiiviisti mukana valmistelemassa ryhmien toimintaa.

Etelä-Savon nuorten maakuntapäivä kokosi yhteen noin 90 nuorta, päättäjää ja nuorten kanssa työskentelevää aikuista. Päivän aikana pohdittiin monipuolisesti vaikuttamisen mahdollisuuksia ja pureuduttiin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja nuorten mielenterveysongelmiin.

Mikkelin Saimaa Stadiumilla kaikui maanantai-iltana 18.2. iloinen puheensorina, kun lähes satapäinen joukko nuoria ja aikuisia eri puolilta maakuntaa pohti päivänpolttavia kysymyksiä yhteisissä teemapöydissä. Keskustelunaiheina olivat muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen, nuorten maakunnallinen vaikuttaminen, osallisuus sekä mielenterveyspalveluiden saatavuus.

Päivän aikana kuultiin puheenvuorot maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja Nuorten Agenda 2030-ryhmän Jonna Könkkölältä.  Päivän lopuksi nuoret tutustuivat erilaisiin vaikuttamisen tapoihin ja syventyivät päivän teemoihin Vaikuta Etelä-Savossa mobiilipelin kautta.

17-vuotias mikkeliläinen Okko Soila kertoi päivän täyttäneen odotukset.

– Oli todella hauskaa, eikä tunnelma ollut yhtään kireä.

Päättäjien kanssa keskustelu oli Soilan mukaan mullistava kokemus.

­– Oli hyvä kuulla erilaisten ihmisten näkökulmia. Päättäjien näkemyksistä kuuli, että osa oli ihan oikeasti perehtynyt asioihin.

Jokaiselle on oma tapa vaikuttaa

Päivän avanneen maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mukaan aikuisten on välillä vaikea tiedostaa nuorten ajatuksia ja odotuksia.

– Me päättäjät olemme täällä pelkkänä korvana, Mäkinen sanoi.

Nuorten Agenda 2030 -ryhmän 17-vuotias agentti Jonna Könkkölä johdatti päivän osallistujat ympäristöteemaan. Hän sanoi ilmastonmuutoksen aiheuttavan nuorissa paljon aiheellista huolta.

– Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, mutta suurin taakka ihmisten toimien aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä jää meidän nuorten harteille.

Puheessaan Könkkölä korosti, että vielä ei kannata vaipua epätoivoon. Hän kehotti jokaista nuorta etsimään oma tapansa vaikuttaa.

– Miettikää vaikka, voisitteko käyttää julkista liikennettä tai tarvitseeko koko ajan ostaa uusia vaatteita. Olkaa sisukkaita. Seuratkaa uutisia, sillä niiden kautta voi oppia uusia asioita ja pysyä mukana maailman menossa.

– Meissä nuorissa on voimaa, me olemme fiksuja ja meitä myös halutaan kuunnella, Könkkölä sanoi.

Satakunnan nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä SataNuva piti ensimmäisen kokouksensa tiistaina 12.2. Porin nuorisotalolla. Kokoukseen osallistui 32 nuorta eri puolilta maakuntaa.

Kokouksessa SataNuvan puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Aino Grönman Pomarkusta ja varapuheenjohtajaksi Marii-Helen Masur Säkylästä.

Ryhmän sihteeriksi nimettiin Leevi Viljanen Huittisista, varasihteeriksi Elli-Noora Rintamäki Merikarvialta ja tiedottajatiimin jäseniksi Waltteri Alenius Raumalta, Viivi Salmela Jämijärveltä sekä Kalle Käkelä Porista.

Nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän tarkoitus on tuoda nuorten ja lasten mielipide esiin sekä edistää lasten ja nuorten osallisuutta maakunnassa. Ryhmän perustaminen on osa maakuntauudistuksen valmistelua. Taustalla on lakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä.

Ryhmään on nimetty 40 nuorta lähes jokaisesta Satakunnan kunnasta. Edustajat ovat 13–20-vuotiaita.

Jatkossa nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä kokoontuu vähintään joka toinen kuukausi Porissa.

Keski-Suomen kuntien nuorisovaltuutetut kokoontuivat yhteisleirille Kannonkoskelle pe-la 1.–2.2.

Nuorisokeskus Piispalassa järjestetyllä leirillä jaettiin hyviä käytäntöjä nuorisovaltuustotoiminnasta, pureuduttiin viestinnän eri osa-alueisiin sekä verkostoiduttiin muiden nuorisovaltuutettujen ja ohjaajien kesken.

– Täällä voi tavata uusia kavereita ja pitää hauskaa, sanoi kannonkoskelainen Veeti Leppänen.

Nuorisovaltuustot edustavat kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuustot tuovat nuorten ääntä kuuluviin päätöksenteossa, ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä toimivat linkkinä nuorten ja päättäjien välillä.

Kannonkoskelaisen Max Koitelan mukaan nuorten on tärkeä saada äänensä kuuluviin, koska päätöksenteossa käsitellään nuorille itselleen tärkeitä palveluita ja resursseja.

– Joku aikuinen saattaa ajatella, että skeittaaminen on paikallisten nuorten mielestä siisti juttu ja sitten rakennetaan skeittipuisto, mutta sitä ei käytäkään kukaan. Tältä olisi vältytty, jos olisi kysytty nuorilta, halutaanko skeittipuisto, Koitela pohti.

Yhteisleirillä nuorilla oli mahdollisuus ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja vaihtaa kokemuksia kunnallisesta vaikuttamisesta.

– Keskusteluissa kävi ilmi, että nuoret tarvitsevat perehdytystä kunnalliseen päätöksentekoprosessista. Lisäksi kummivaltuutetut ja valtuutetut voisivat olla nuorten mielestä enemmän mukana nuorisovaltuustotoiminnassa, kommentoi projektikehittäjä Eeva Mäntylä Nuorten Suomesta.

Mäntylän mukaan nuoret ovat hyvin tietoisia erilaisista tavoista vaikuttaa, mutta niitä ei osata hyödyntää nuorisovaltuustotoiminnasta niin paljon kuin voisi.

Leirille osallistui noin 30 nuorisovaltuutettua kymmenestä Keski-Suomen kunnasta.

Leiri oli osa Nuorten Suomi ry:n toteuttamaa Osallistuva nuori – osallistava kunta -hanketta, jota rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. Tavoitteena on edistää Keski-Suomen lasten ja nuorten toimijuutta ja paikallistason vaikuttamistoimintaa, mm. lasten ja nuorten äänen kuulumista kuntahallinnossa ja muissa yhteisöissä. Lisätietoa TÄÄLTÄ

Oona Koskela (vas.) ja Aino Savola edustivat leirillä Karstulan nuorisovaltuustoa ja Veeti Leppänen, Max Koitela sekä Miisa Tikkanen Kannonkosken nuorisovaltuustoa.

Lisätietoja:

Carita Hännivirta
0440 124 606
carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

Haemme itsenäiseen työskentelyyn pystyvää ja luotettavaa GRAAFIKKOA

Tehtäviin kuuluvat kuvankäsittely- ja taittotyöt, verkkosivujen päivittäminen sekä muut ICT-tehtävät ja näiden kehittäminen.

Työtehtävien ansiokas hoitaminen edellyttää kohtuullisen hyvää graafista osaamista (Adobe Creative Cloud), taitoa käyttää Office-ohjelmia  (Word, Excel, PowerPoint, Outlook) sekä yhteistyötaitoja, joita tarvitaan tiiviissä työyhteisössämme.

Eduksi ovat myös monipuoliset viestintätaidot, kuten kirjoittaminen, valokuvaus, videokuvaus, some-kanavien hallinta sekä järjestö- tai muu harrastustausta. Hakijalla tulee olla mahdollisuus korkeimpaan palkkatukiluokkaan, työ alkaa 14.1.2019 tai sopivan henkilön löydyttyä.

Tarjoamme iloisen ja innostuneen työyhteisön, jossa jokainen pääsee käyttämään vahvuuksiaan ja kehittämään itseään. Työtehtävät ovat hyvin monipuolisia; toiveiden ja tarpeen mukaan työviikko voi koostua tarkkuutta vaativasta kuvankäsittelystä tilavisualisointiin tai esitetaitosta graafisten ilmeiden luomiseen.

Lisätietoa työtehtävistä ja käytössä olevista ohjelmista: Carita Hännivirta (vain puhelintiedustelut 20.12.-6.1. välillä), 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi
Hakemukset sähköpostitse: Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja, 040 5528070, eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
Muut lisätiedot: Ville Koskinen, Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa –hanke, 0400 207769, ville.koskinen@nuorisoseurat.fi

Graafikko | Nuorten Keski-Suomi