Nuorten näköistä turvallisuutta- hankkeet käynnistyivät keväällä 2025 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamana Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamana Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Hankkeissa laajennetaan turvallisuustoimijoiden ymmärrystä nuorten turvallisuuskäsityksestä, vahvistetaan nuorten osallisuutta turvallisuustoimijoiden työssä sekä lisätään moniammatillista yhteistyötä turvallisuustoimijoiden ja nuorisoalan ammattilaisten välillä. Ammattilaisille hankkeesta tarjotaan verkostoitumismahdollisuuksia ja koulutuksia. Nuorille puolestaan järjestetään erilaisia kuulemistilaisuuksia kuten Vaikuta!-teemapäiviä turvallisuusteemalla ja Erätaukokeskusteluja.

Kevään 2025 aikana Veera ja Carita Nuorten Suomesta edistivät hankkeita perehtymällä pelastustoimen toimijoihin ja organisaatiorakenteisiin. Samalla haettiin yhteistyötoimijoita hankkeelle, ja pidettiinkin starttipalaveri Etelä-Pohjanmaan pelastus- ja turvallisuustoimijoiden kanssa. Etelä-Pohjanmaalla toteutui myös hankkeen ensimmäinen Kohtaamisesta osallisuuteen-koulutus, joita hankkeesta tullaan tarjoamaan pelastusalan ammattilaisille lisää. Myös Keski-Suomessa toimijoita kontaktoitiin. Nuorille järjestettiin Keski-Suomessa Vaikuta! -teemapäivä turvallisuus teemalla. Itä-Suomessa päästiin testaamaan nuorisofoorumissa Turvallisuutta!-peliä yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja Itä-Suomen poliisin kanssa. Heta kävikin ottamassa peliin hieman tuntumaa nuorisofoorumissa, kun tiedettiin, että syksyn alusta Hetan töihin kuuluisivat Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeet.

Kesän aikana hankkeen työntekijätilanne muuttui. Hankkeissa on elokuun alusta lähtien töitä tehneet Nuorten Suomen kehittämisasiantuntija Heta Malinen ja osallisuuden asiantuntija Marika Äijälä. Heta ja Marika ovat ottaneet haltuun jo tehtyä työtä sekä muodostaneet yhteistä käsitystä työn luonteesta. Nuorten Suomen ideologiaan pohjautuen osallisuus on hankkeen keskiössä. Se, mitä se käytännössä tarkoittaa tässä hankkeessa on osittain jo määritelty, mutta lopulta vasta nuoret itse todentavat sen. Hankkeen nimi tuo turvallisuus käsitteen myös määriteltäväksi. Ja se vasta onkin ollut mielenkiintoista! Turvallisuus-hanke tarvitsee selvästi tarkempaa määrittelyä ja rajausta, mitä turvallisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Lisäksi toiminnan kohderyhmän huomiointi vaikuttaa turvallisuus-käsitteen määrittelyyn. Nyt ollaan päädytty toimimaan pelastusalan kanssa ja turvallisuus käsitetään onnettomuuksien kautta. On ollut mielenkiintoista kuulla nuorten näkemyksiä turvallisuudesta. Ja samaan aikaan kuulla ammattilaisten ajatuksia turvallisuudesta nuorten elämässä. Ja huomaamme, että tiedonvälittäjän rooli, yhteensaattajan rooli ja yhteistyön edistäjän rooli on mitä mieluisinta meille. Niin osallisuus kuin turvallisuus ovat tunteita. Kuinka vahvistetaan tunteita, kun pelastajien työ on selkeästi toimintaa? Onko tässä edes mahdollisuutta onnistua?

Olemme Marikan kanssa alkaneet puhua ennaltakohtaamisesta. Kyse on siis ehkäisevästä työstä, jota osittain jo tehdään pelastusalan toimijoiden toimesta. Usein tämä työ näyttäytyy erilaisina kampanjoina, kuten Nou hätä-päivänä tai 112-päivänä, tai nuorille suunnattuna viestintänä. On myös huomioitava yhdistysten tekemä palokuntanuorisotyö. Ammattilaisten näkökulmasta nuorille on hyvä saattaa tietoon kaksi tulokulmaa: nuorten omat valinnat onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä toimintakyky ja toimintavarmuus onnettomuustilanteissa. Ja nämä asiat vaativat ennaltakohtaamisia.

Samaan aikaan nuoret kertovat, että heidän turvallisuuskäsityksensä muodostuu siitä, että nuorten ei tarvitse huolehtia sellaisista asioista, mitkä ei heille kuulu: kuten perheen taloudesta tai perheväkivallasta, koulussa kiusatuksi tulemisesta tai ulkopuolelle jättämisestä, tai omasta tulevaisuuden työllistymisestä. Saati sitten, että huolehdittaisiin siitä, onko Suomessa tulevaisuudessa rauha, osaako päättäjät tehdä oikeanlaisia päätöksiä ja onko tulevilla sukupolvilla planeettaa, jossa elää. Tässä näkökulmassa, kun turvallisuutta tarkastellaan, päästään myös vahvasti kiinni nuorten uskoon tulevaisuudesta. Tulevaisuususkon taustalla on myös turvallisuuden tunne ja kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa.

Syksyllä 2024 Nuorisoala ry kysyi nuorten näkemyksiä osana Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman laatimista. Kyselyn tulokset kertovat, että yli 60% nuorista uskoo, että turvallisuustilanne heikkenee joko jonkin verran tai erittäin paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä on syytä huomioida turvallisuus-teeman äärellä työskennellessä. Samainen kysely osoitti myös, että nuoret kokivat voivansa osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon eniten koulussa ja harrastustoiminnassa. Mutta, kun tarkastellaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kunnan tai hyvinvointialueen osalta, yhteiskunnalliselta tai kansainväliseltä tasolta, nuoret kokevat mahdollisuutensa reilusti heikommaksi. Nuoret kuvasivat kyselyssä myös syitä, miksi nuoret eivät osallistu päätöksentekoon. Suurimmiksi syiksi nousivat vastaukset: Nuorten kuuleminen ei takaa sitä, että heidän mielipiteensä vaikuttavat päätöksiin” (74,3%) ja “Nuorten mielipiteitä tai ratkaisuehdotuksia ei oteta vakavasti päätöksenteossa” (67,8%). Huomioitavaa on myös, että lähes 60% vastaajista ilmaisi, ettei nuoret tiedä missä ja miten he voivat osallistua.

Nuorten näköistä turvallisuutta-hankkeissa ollaan siis hyvin keskeisessä roolissa vahvistamassa niin nuorten osallisuutta, uskottavuutta ja omaa toimijuutta turvallisuus-teemassa kuin varmistamassa monialaista yhteistyötä ja pelastustoimijoiden osaamista nuorten kohtaamisessa. On kuitenkin myönnettävä, että nuorten näkemykset turvallisuuden edistämiseen eivät tule ratkeamaan vain tällä tulokulmalla, jota hankkeessa edistetään. Tahtotilana on kuitenkin viedä nuorten ääntä myös sellaisiin pöytiin, missä niitä aiemmin ei tällä tavoin ole kuultu. Yhteinen vuoropuhelu nuorten ja aikuisten välillä mahdollistaa osallisuuden, kun sille annetaan tila.

Lue lisää: https://www.nuortensuomi.fi/nuortenaanialueilla/

Kirjoittaja: Kehittämisasiantuntija Heta Malinen

Nuorten Eurooppa -projekti vieraili kauan odotetulla Brysselin matkalla elo-syyskuun taitteessa. Noin viikon kestänyt matka unionin pääkaupungissa oli huipennus pitkälle suunnittelutyölle, sekä antoi inspiraatiota tulevien Nuorten Eurooppa-tapahtumien suunnittelulle ja toteutukselle. 

Erasmus+ -rahoitteinen Nuorten Eurooppa -projekti toteutti viiden päivän mittaisen matkan Eurooppalaisen demokratian pääkaupunkiin, Brysseliin. Tavoitteena tutustua merkittävään demokratian keskukseen eli Euroopan parlamenttiin, sekä viedä nuorten viesti vuoden 2023 juhlakiertueelta parlamentin jäsenille asti.

Majoituimme yhteisen matkan ajan Destelheiden nuorisokeskuksessa, jossa ensimmäisten päivien aikana hioimme nuorten kysymyksiä Euroopan parlamentin jäsenille, tuotimme jokaiselle tapaamallemme mepille oman personoidun manifestin, sekä muun muassa konkreettisesti harjoittelimme tapaamisten kulkua. Tiivis työskentely kantoi hedelmää, sillä jo ensimmäinen tapaaminen Sirpa Pietikäisen kanssa oli todella onnistunut. Hyvä me!

Kahden parlamenttipäivän aikana saimme tutustua Justus Kiikerin johdolla parlamentin istuntosaliin, Justuksen mielenkiintoiseen työhön sekä näkemään pienen kurkistuksen unionin arkea. Sirpa Pietikäisen, Mika Aaltolan, Eero Heinäluoman sekä Elsi Kataisen tapaamiset taas toivat näkyväksi kuinka ylikansallinen demokratia todellisuudessa toimii ja kuinka aidosti mepit ovat valmiita tapaamaan nuoria ja ottamaan heidän viestinsä vastaan.

Vaikka unionin päätöksentekoelimet ja kolmipäiset lohikäärmeet saattoivat ajaa päämme pyörälle, tapaamisten viesti demokratiakasvatuksen näkökulmasta oli selkeä – nuorten ääntä halutaan kuunnella myös unionin tasolla.

Demokratian toiminnan ja tulevaisuuden näkökulmasta erityisen merkityksellistä oli nähdä myös yhteistyö ja kunnioitus kollegoiden välillä. Parlamentin sisäinen tunnelma ja meppien puheenvuorot välittivät demokratian keskeisintä ajatusta – yhdessä tekemistä. Vaikka parlamentaarikot olisivatkin välillä asioista eri mieltä, unionin toiminta ajaa kuitenkin yhteistyöhön, mikä näkyy muun muassa diplomaattisissa puheenvuoroissa, mutta myös parlamentin poliittisten ryhmien välisessä yhteistyössä. Uskallan väittää, että juuri yhdessä tekemistä ja toisten kuuntelemista yhteiskunta ja demokratia kaipaa tässä maailmanajassa enemmän kuin koskaan.

Kirjoittaja: Projektityöntekijä Emma Kola, Nuorten Eurooppa -projekti

Hei Sinä, ympäristökasvatuksen ja/tai nuorten osallisuuden asiantuntija!

Nuorten Suomi etsii täydennystä pieneen ja innovatiiviseen asiantuntijajoukkoonsa. Tule vahvistamaan nuorten osallistumista ja vaikuttamista, sekä uudistamaan Vaikuta!-teemapäivän toimintamallia kestävyyskasvatusta tukevaksi!

Nuorten Suomi ry on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä palvelujärjestö. Haluamme rakentaa Suomea, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, sekä toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. Yhdessä nuorten ja eri toimijoiden kanssa järjestämme tilaisuuksia sekä kehitämme toiminnan tapoja, joissa nuoret voivat oivaltaa uutta, saada aikaan ja vaikuttaa. Lisätietoja www.nuortensuomi.fi.

Haemme ympäristökasvatuksen / osallisuuden asiantuntijaa

Nuorten Suomi ry hakee osa-aikaista asiantuntijaa, joka haluaa luoda nuorille todellisia mahdollisuuksia osallistua, toimia, oppia ja vaikuttaa. Asiantuntijan työ liittyy uuteen kehittämishankkeeseemme Vaikuta!-teemapäivä goes GreenComp.

Tehtävässäsi tuotat uutta ja muokkaat olemassa olevaa, nuorten kestävyysosaamista ja osallisuutta tukevaa sisältöä valtakunnallisesti tunnettuun Vaikuta!-teemapäivän toimintamalliin sekä siihen liittyvään koulutukseen. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä eri verkostojen sekä muun Nuorten Suomen tiimin kanssa.

Mitä tehtävässä tehdään?

• Tuotat GreenComp-viitekehyksen mukaista sisältöä Vaikuta!-teemapäivän konseptiin, innostaen ja osallistaen eri toimijoita yhteiskehittämiseen.
• Testaat ja pilotoit kestävyysteemaisia Vaikuta!-teemapäiviä eri puolilla Suomea yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
• Kokoat ja tuotat kestävyysteemaisen Vaikuta!-teemapäivän järjestämisen tukimateriaaleja nuorisoalan ja opetusalan toimijoille.
• Olet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa teemapäivän järjestäjä- ja täydennyskoulutuksia, erityisesti kestävyyden ja planetaarisen osallisuuden näkökulmasta.

Mitä toivomme sinulta?

• Sinulla on osaamista ympäristö-/kestävyyskasvatuksesta ja omaat sopivan koulutuksen tehtävään tai olet valmis lisäkouluttautumaan.
• Haluat tehdä työtä nuorten toimijuuden ja kestävämmän tulevaisuuden eteen.
• Olet yhteistyökykyinen ja kehittämisorientoitunut sekä pystyt hallitsemaan kokonaisuuksia itsenäisesti.

Eduksi katsotaan kokemus Vaikuta!-teemapäivän tai muusta demokratiakasvatuksen toteuttamisesta, sekä GreenComp-viitekehyksen tuntemus.

 Työn käytännöt

• Työ alkaa syyskuussa 2025
• Työaika on noin 60 %, eli keskimäärin 22,5 tuntia viikossa tai sopimuksen mukaan
• Työpaikka on Nuorten Suomen toimistolla Jyväskylässä, osittainen etätyö mahdollista
• Tehtävä edellyttää matkustusvalmiutta Suomessa sekä mahdollisuuden satunnaisesti pidempiin työpäiviin
• Työsuhde on määräaikainen 31.3.2026 saakka, jatko mahdollinen positiivisten rahoituspäätösten myötä

Mitä muuta tarjoamme sinulle?

• Mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisesti nuorten kestävyysosaamiseen ja osallisuuteen
• Vahvan toimintamallin, jonka pohjalta on hyvä rakentaa ja kehittää uutta
• Asiantuntevan ja innostuneen työntekijätiimin tuen
• Apua, tukea ja koulutusta tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen

 Hae tehtävää!

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV palkkatoivomuksineen mahdollisimman pian tai viimeistään 20.8.2025 sähköpostitse osoitteeseen: carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Carita Hännivirta, p. 0440124606. Soita to 7.8. klo 12-15 välillä tai ti 19.8. klo 12-16 välillä, muita soittoaikoja voi kysyä lähettämällä tekstiviestin.

Työhaastattelut ke 27.8. klo 10-19 välillä tai sopimuksen mukaan.

Viime syksynä uskaltauduin osallistumaan Nuoret viestinviejät -hankkeeseen toivoen saavani hyödyllisen tuntuista tekemistä ja kokemusta. Loppujen lopuksi koin saaneeni sen mitä toivoin ja paljon enemmän. 

Hanke koostui suurimmaksi osaksi erilaisista viestintään liittyvistä koulutuksista alan ammattilaisilta. Pääsimme muun muassa viettämään mielenkiintoisen päivän Keskisuomalaisella tutustuen journalismiin ja radiotyöhön. Hankkeen aikana opimme koulutusten avulla paljon sosiaalisesta mediasta ja vastuullisuudesta sekä videosisällön luomisesta ja Canvan käytöstä. Saimme mahdollisuuden hyödyntää oppimaamme esimerkiksi tekemällä itse somepostauksia Nuorten Suomen someen. Vaikka osa koulutuksista käsitteli minulle jo etukäteen tuttuja asioita, sain kaikista koulutuksista jotakin irti. Hanke kokonaisuudessaan oli monipuolinen ja hyödyllinen. 

Hankkeen lopuksi saimme järjestää taidenäyttelyn ylikulutuksesta, joka oli erittäin hieno huipentuma tälle kokonaisuudelle. Taidenäyttelyn järjestäminen oli yksi elämäni inspiroivimmista kokemuksista. Saimme mahdollisuuden luoda taidetta yhdessä, toteuttaa meidän visiomme sekä viestiä meille tärkeästä aiheesta. Taidenäyttelyn ansiosta pääsimme ilmaisemaan itseämme taiteen keinoin ja samalla keräämään rahaa WWF:lle. Projektiamme tuettiin hienosti kaikin puolin ja tuntui siltä, että se myös oikeasti tavoitti ihmisiä. Näyttelymme oli maaliskuun ajan taidegalleria La Fiabassa ja huhtikuun puolesta välistä eteenpäin se oli Kansalaistoiminnankeskus Mataran alakerrassa, josta se tavoitti reilusti ihmisiä.

Hankkeen keskiössä tuntui olevan nimenomaan meidän nuorten mahdollisuudet viestiä ja vaikuttaa. Meille painotettiin tämän hankkeen olevan meitä varten, ja meidän toiveitamme kuunneltiin. Viestinviejien tapaamiset saivat aina hyvälle tuulelle, sillä meille luotiin turvallinen ja lämminhenkinen tila keskustelua, oppimista sekä vaikuttamista varten. Jokainen tuntui olevan tärkeä meidän pienessä porukassamme. Olen itse erityisen tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että sain mahdollisuuden osallistua hankkeeseen, vaikka asun Satakunnassa. Matkustamistani tuettiin ja joskus tapaamisia oli myös etänä. 

Nuoret viestinviejät -hanke antoi minulle juurikin sitä hyödyllistä tekemistä, jota toivoin, mutta se myös ylitti odotukseni. Opin uutta viestinnästä ja siitä, mikä minua kiinnostaa ja mikä ei. Mahdollisuus tehdä yhteistyötä taideprojektin eteen oli myös todella antoisaa. Kaiken tuon lisäksi pääsin poistumaan omalta mukavuusalueeltani inspiroivalla tavalla ja sain muistutuksen siitä, kuinka tärkeää luominen on minulle. Olen kiitollinen Nuorten Suomelle sekä Nuorten viestinviejien vetäjille Tiia Sorrille ja Iida Vidgrenille tämän ihanan kokemuksen mahdollistamisesta sekä nuorten rohkaisemisesta.

Teksti: Ediel Ahtilinna

Kansalaistoiminnankeskus Matarassa järjestetty Keski-Suomen Nuorisofoorumi oli, ainakin lopuksi kerätyn peukaloäänestyksen perusteella, menestys. Osallistujamäärä oli huimat 70 henkilöä eri puolilta Keski-Suomea. Osa tuli pitkän matkan takaa, joten heillä herätys oli jo ennen kukonlaulua. Onneksi tapahtuma oli sen arvoinen!

Nuorisofoorumin alkusanat meille lausui Suomen Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Markus Koski, joka painotti nuorten pystyvyyttä ja kiinnostusta moneen. Nuorisofoorumin väki pääsi myös kuulemaan Demokratiaohjelmasta, kun oikeusministeriön Demokratia- ja julkisoikeusosaston erityisasiantuntija Liisa Männistö saapui etälinjoille siitä kertomaan. Demokratiaohjelmalla pyritään takaamaan demokratian ja osallisuuden toteutuminen ja kehittyminen Suomessa. Demokratiaohjelma on osa Orpon hallituksen hallitusohjelmaa.

Nuorisofoorumissa oli kolme eri teemaista työpajaa. Kestävyyttä, ilmastoa ja ympäristöä päästiin pohtimaan pelillistetyn vaikuttamistyökalun eli Ecolandin avulla. Työpajan vetäjänä toimi Sami Sorjonen Nuorisokeskus Marttiselta. Pelissä osallistujat ratkoivat ympäristöpulmia eri rooleissa pelaten. Kestävyys huomioitiin myös ruokailussa, kun kanakeiton ohella tarjoiltiin maukasta kasvisvaihtoehtoa. Huomiotta ei pidä jättää myöskään osallistujien mukanaan tuomia omia astioita. Näin vältyttiin kertakäyttöastioiden käytöltä.

Tekoälytyöpaja vedettiin kahden alueellisen, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuustojen puheenjohtajien yhteisvoimin. Pajassa pohdittiin tekoälyn vaikutuksia työllisyyteen, ilmastoon, tietoturvaan sekä tiedon ja taiteen arvostukseen. Tunteita herättivät erityisesti tekoälyn hyödyt ja haitat opiskelumaailmassa. Päätään nosti kinkkinen kysymys – onko järkeä opiskella, jos botti tekee työn eikä itselle tartu mitään päähän?

Kolmannessa työpajassa keskityttiin demokratiakasvatukseen. Siellä osallistujat pääsivät ideoimaan Demokratiapassia, joka voitaisiin tulevaisuudessa ottaa oppilaitoksissa käyttöön osana yhteiskuntaopin opetusta ja demokratiakasvatusta. Työpajan tuotoksista ilmeni nuorten kaipaavan enemmän kontakteja päättäjiin, lisää vaikuttamismahdollisuuksia ja -kanavia sekä muutosta koulujen ilmapiiriin. 

Puolen päivän maissa oli aika nuorten ja päättäjien tapaamiselle. Aluksi Keski-Suomen Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen puhui yhteisöllisyyden merkityksestä yksilö- ja suorittamiskeskeisessä arjessa. Tämän jälkeen osallistujat pääsivät keskustelemaan muun muassa keskisuomalaisten kansanedustajien, Bella Forsgrénin, Piritta Rantasen ja Sinuhe Wallinheimon kanssa. Keskustelut pyörivät erityisesti työpajojen aiheiden sekä työllisyyden ja syntyvyyden ympärillä. Keski-Suomen nuorisovaltuutetut ohjasivat keskustelua valmiiksi mietittyjen kysymysten pohjalta, mutta joissain ryhmissä juttu laukkasi sivuteillekin. Tärkeintä kuitenkin oli, että nuoret todella saivat äänensä kuuluviin ja päättäjät ottivat koppia nuorten terveisistä!

Ohjelman päätöksenä oli Keski-Suomen Nuorisovaltuuston kokous, joka pidettiin avoimena kokouksena. Kaikki tapahtuman osallistujat saivat jäädä paikalle seuraamaan kokousta. Kokouksessa käytiin läpi nuorisofoorumin sisältöä ja siellä pinnalle nousseita aiheita, kuultiin terveiset aluehallitukselta sekä tutustuttiin Nuorten näköistä turvallisuutta -hankkeeseen. 

Aivan lopuksi jaettiin vielä karkkia, jonka siivittämänä porukka lähti iloisin mielin kotimatkalle. Päivä oli tiivis ja täynnä asiaa, joten kotiväki kohtasi väsynyttä, mutta vaikuttamisesta innostunutta sakkia. Nyt on aika hengähtää upean nuorisofoorumin jälkeen, ja alkaa pian odottaa seuraavan vuoden tapahtumaa. Nähdäänkö siellä?

Teksti: Vanamo Vihava, Nuorten Suomen TET-harjoittelija, Keski-Suomen Nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja

• Keski-Suomen Nuorisofoorumi on järjestetty vuodesta 2011 alkaen, nykyisin osana lakisääteisen alueellisen Nuorisovaltuuston toimintaa. Tapahtuman suunnittelussa ja järjestelyissä olivat mukana Keski-Suomen Nuorisovaltuuston jäsenistä koostuva kuusihenkinen tiimi yhteistyössä Nuorten Suomen, Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä Keski-Suomen liiton kanssa.

Harvoista asioista on ihmiselle
niin paljon apua kuin siitä,
että hän saa vastuuta ja tuntee
että häneen luotetaan.

Tämän jonkun viisaan muotoileman lauseen olen joskus bongannut. Siinä kiteytyy se, mitä olen halunnut viedä eteenpäin. Näin eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä on jännä katsella elämää taaksepäin, miten polku on kuljettanut aina uutta kohti – yksi polku on johtanut toiseen. Koko työurani keskiössä on ollut nuorten hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistaminen, mitä olen saanut olla edistämässä omannäköiselläni tavalla.

Nuorten toimijuuden vahvistaminen lähti liikkeelle 80-luvulla, kun edistyksellisessä pesisliikkeessä alettiin antaa nuorille vastuutehtäviä ja mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Kehittämämme Keski-Suomen koulupesiskarnevaalit oli täällä isoin toimintamuoto, kun koulutimme pesisvastaavia järjestämään pesisturnauksia omalla koulullaan.  Toimintamalli toimi mitä mainioimmin, ja oma intohimoni toimintamallin levittämiseen oli syttynyt.

90-luvulla sain kutsun lähteä viemään oppilaiden liikunnan ja kulttuurin harrastusta Keski-Suomen kouluilla eteenpäin. Koulut liikkeelle – kulttuurit kohtaavat –projekteissa tämä tehtiin perinteisestä poikkeavalla tavalla, kun emme järjestäneet oppilaille mitään valmiiksi, vaan pesisliikkeessä opittua toimintamallia lähdettiin levittämään muihin aineisiin ja lajeihin. Parhaimmillaan koulutettiin laajana verkostotyönä yli 1000 oppilasta vuodessa vastuutehtäviin järjestämään toimintoja muille oppilaille. Myös oppilaskuntien koulutukset käynnistettiin, kun kukaan muu ei siitä huolehtinut. Näin oppilaiden osallisuutta edistettiin laajasti – kuten joku myöhemmin totesikin, itse asiassa ennen kuin koko osallisuus-sana oli edes käytössä.

Yhtenä osana projektia syntyi Koulut liikkeelle -, sittemmin ToukoFest –tapahtuma, josta tulikin 24 vuoden perinne Keski-Suomeen.  Ihaninta oli olla mahdollistamassa ja seuraamassa, miten suurta tapahtumajärjestäjien nuorten osaaminen ja into toimia oli, ja miten osaaminen siirtyi vuosittain nuorilta toisille. Minulta on kysytty usein, että uskonko, että nuoret pystyvät. Vastaan aina, että en vain usko, vaan tiedän, mikä potentiaali ja osaaminen nuorissa on – kun vain aikuiset antavat mahdollisuuksia ja sopivasti tukea, nuoret pystyvät vaikka mihin.

Tästä syntyikin aina laajempi missio tulevaan. Ihan sama, missä nuoret toimivat, kunhan he pääsevät toimimaan ja vaikuttamaan – käyttämään, kehittämään ja näyttämään kykyjään. Kun nuori saa itselleen oikean kokoisia ja näköisiä tekemisen, oppimisen ja vaikuttamisen paikkoja sekä sopivasti tukea, hän oppii kantamaan vastuuta niin itsestään kuin ympäristöstään. Näin toimintakenttä laajeni – nuorten toimijuutta ja vaikuttamista lähdettiin edistämään paitsi koulussa, myös kunnissa, järjestöissä ja muissa yhteisössä ensin Nuorten Keski-Suomi –projektina. Kun se päättyi, keskeisimmät kumppanit totesivat, ettei toiminta saa päättyä tähän. Perustettiin v. 2003 oma yhdistys, Nuorten Keski-Suomi ry.

Oman yhdistyksen perustaminen antoi mahdollisuuden hakea rahoitusta ja toteuttaa useita projekteja yhtä aikaa. Näin toiminta laajeni pikkuhiljaa ja uusia tekijöitä tarvittiin ja huomasin olevani esimies. Toimintakenttä laajeni eri näkökulmiin, ja lopulta niin, että toimittiin myös Keski-Suomen ulkopuolella. Tällöin todettiin, että on selkeämpi toimia virallisestikin valtakunnallisesti – ja yhdistyksen nimi muutettiin Nuorten Suomi ry:ksi. Kaikkiaan ry:n aikana on toteutettu 40 erilaista projektia ja yli 30 suurtapahtumaa yhteensä 76 eri työntekijän voimin, useimmat tiiviissä yhteistyössä nuorten kanssa. Kohti nuorten Suomea –historiikissamme voi näistä lukea tarkemmin.

Polku ei ole aina ollut helppo. Välillä on onnistuttu mainiosti ja välillä monta asiaa olisi voinut tehdä paremmin. Isoin haaste on ollut rahoituksen kokoaminen. Matkan varrella olen todennut monesti, että kyllä leipänsä helpommallakin olisi voinut tienata. Yrittäjämäistä otetta on tarvittu, mutta aina on selvitty eteenpäin. Olen usein ajatellut Maria Jotunin tapaan ”jollei ole uskoa parempaan maailmaan, ei parempaa maailmaa synnykään.” Jos et itse usko asiaasi, mitään ei voi saada aikaan. Kun yhteistyökumppaneita on onneksi riittänyt, eteenpäin on päästy koko ajan.

Tämä kaikki onkin ollut mahdollista laajan yhteistyöverkoston ja innokkaiden työntekijöiden voimin – jonkun viisaan sanoja muotoillen ”Kukaan ei ole niin fiksu kuin me kaikki yhdessä”. Matkalle on mahtunut taas tuhansia ja tuhansia ihmisiä ja kohtaamisia. Olen saanut tutustua satoihin innostaviin ja innostuneisiin ihmisiin. Miten voisinkaan kyllin kiittää teitä kaikkia? Yhdessä toimien on saatu kaikki aikaan.

Työ on ollut itselle pitkälti elämäntapa – kuten miehellenikin oma työnsä. Olemme hyvin ymmärtäneet toisiamme ja antaneet tilaa viedä omaa intohimoa eteenpäin. Nyt on aika molempien yhdessä lähteä katsomaan, mitä elämä tuo vielä meille tullessaan.

Ajan haasteet ovat suuret niin nuorten elämässä kuin yhteiskunnassa yleisestikin. Tällaista työtä tarvitaan aina vain enemmän. Taival ei tule olemaan helppo, mutta onneksi yhdistyksen ydinajatus kantaa. Kun aikuiset uskaltavat antaa nuorille mahdollisuuksia, vastuuta ja sopivasti tukea toimia ja vaikuttaa sekä saada onnistumisen elämyksiä, siitä hyötyy niin nuoret, eri yhteisöt kuin koko yhteiskuntakin.

Toivon Nuorten Suomelle Caritan johdolla menestystä, uusia askeleita ja pitkää ikää yhteistyössä laajan verkoston kanssa!

Lämpimästi nuoria, työntekijöitä, hallituksen ja helikopteriryhmän jäseniä, laajaa ja moninaista yhteistyöverkostoa sekä rahoittajia vuosikymmenten ajalta kiittäen,

Eve,
Eeva-Liisa Tilkanen, toiminnanjohtaja 2003-2025

ILMOITTAUDU KAHVITUKSEEN, JOSSA JUHLISTETAAN EVEN ELÄKKEELLE SIIRTYMISTÄ – TÄÄLTÄ

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen ja Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämä Nuorten osallisuus hyvinvointialueilla -seminaari kokosi keskiviikkona 5.2. yhteen päättäjiä, asiantuntijoita ja nuoria keskustelemaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista hyvinvointialueilla. Seminaarin aikana todettiin useampaan otteeseen, että nuorten osallisuus hyvinvointialueilla on kehittyvä prosessi, joka vaatii aikaa, yhteistyötä ja sitoutumista eri toimijoilta. Ja on kaiken sen arvoista.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen painotti tervehdyksessään nuorten kuulemisen tärkeyttä ja pitkäjänteisen päätöksenteon merkitystä. Hän korosti, että nuorten näkökulma on keskeinen kaikissa palveluissa. Alueiden kehittämisessä tuleekin kuulua eri-ikäisten ja eritaustaisten ääni, ja sukupolvien välinen dialogi on erityisen tärkeää.

Pirkanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen muistutti, että ajat jolloin viranhaltijat yksin määräsivät suunnan, ovat ohi. Vuorovaikutus ja keskustelu ovat keskeisiä, jotta saadaan aikaan parhaat mahdolliset ratkaisut asukkaille. Hiltunen kehotti nuoria ja muita äänioikeutettuja käyttämään äänensä esimerkiksi tulevissa vaaleissa. Hiltunen korosti myös hyvinvointialueiden tarjoamien työpaikkojen merkityksellisyyttä ja kannusti nuoria hakeutumaan koulutukseen terveydenhuollon ja pelastustoimen aloille.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari totesi, että kahden vuoden kokemuksen jälkeen hyvinvointialueet ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat korkealla tasolla, vaikka julkisessa keskustelussa esiin nousee paikoittain kriittisiä näkemyksiä. Hän painotti demokratian merkitystä ja yhteiskehittämisen tarvetta, jotta asukkaiden ääni saadaan aidosti kuuluviin.

Aamupäivän pikapaneeleissa keskusteltiin nuorisovaltuustojen tilanteesta, erilaisista menetelmäkokeiluista ja päättäjien jalkautumisesta sekä osallisuustyön rakenteista ja monialaisesta yhteistyöstä. Nuorisovaltuustot ovat kehittyneet hyvällä vauhdilla hyvinvointialueilla, mutta etenkin ryhmäytymisen tarve ja riittävät toimintaedellytykset puhuttivat. Menetelmäkokeiluista jaettiin hyviä kokemuksia ja erityisenä menestystekijänä koettiin nuorten mukaan ottaminen varhaisesta alkuvaiheesta kokeilun loppuun asti.

Keskusteluissa painotettiin, että nuorten osallistamisen tulee olla osa arkea ja rakenteita. Jalkautuminen nuorten luo, yhteistyö koulujen ja nuorisotyön kanssa sekä uusien vaikuttamisen muotojen kokeilu ovat avainasemassa. Keskustelijat muistuttivat, että vaikuttamisen on oltava oikea-aikaista ja asukkaiden ääni on vietävä päätöksentekoon.

Iltapäivän osiossa pureuduttiin nuorten osallisuuden kysymyksiin eri näkökulmista: parhaat käytännöt toimivaan ja vaikuttavaan nuorisovaltuustoon, menestysresepti nuorten laajaan tavoittamiseen ja kuulemiseen sekä rakenteista ja resursseista syntyvä vaikuttava osallisuustyö. Seminaarissa oli aikaa myös verkostoitumiselle niin speed datingin kuin huojuvien tornien pelailun parissa.

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke alkoi keväällä 2022 ja päättyy maaliskuussa 2025. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Keski-Suomen nuorisovaltuusto tapasi maakunnan liiton ja aluehallituksen väkeä

Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen ja Keski-Suomen nuorisovaltuuston yhteinen keskustelutilaisuus järjestettiin kansalaistoiminnankeskus Matarassa 14.1.2025. Tilaisuudessa sovellettiin nuorisovaltuuston viime vuonna tekemää haastetta puhelimista vapaista oppitunneista ja keskityttiin olemaan läsnä, kuuntelemaan ja ymmärtämään toisia ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä, kuten esillä olevia tietokoneita ja puhelimia.

– Tapaamisemme tärkein päämäärä on, että me aikuiset päättäjät opimme, miten te nuoret näette maailmaa. Meidän on tärkeä olla kartalla siitä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat arjessanne, että voimme vaikuttaa niihin hyvinvointialueen ja maakunnan liiton yhteistyöllä, totesi tilaisuuden avaussanoissa Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Maakuntajohtaja Pekka Hokkanen kiitti nuoria aktiivisuudesta ja toivotti heidät tervetulleiksi osallistumaan myös Keski-Suomen liiton vetämään maakuntastrategiatyöhön.

– Maakuntastrategia pitää sisällään arjen asioita ja se tehdään yhdessä. Haastan jo nyt teitä osallistumaan ja tuomaan työskentelyyn nuorten terveisiä. Meille on tärkeää mahdollistaa myös nuorten ja päättäjien kohtaamiset, muun muassa vuosittaiset kansanedustajien tapaamiset.

Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen puolestaan muistutti, että yhteisten keskustelujen ja kohtaamisten myötä tekemisessä pysyy ihmisyys mukana.

– Kohtaamiset muistuttavat, etteivät asiat ole vain rahaa ja numeroita, vaan esimerkiksi me nuoret olemme ihmisiä, joilla on omia tarpeita.

Aikuiset ovat esimerkkejä

Nuorten tarpeita tuotiin esiin dialogissa, jossa nuorisovaltuuston jäsenet Kamilla Leppänen, Meeri Nissinen, Nuutti Peura ja Vanamo Vihava keskustelivat nuorten elämästä ja tulevaisuudennäkymistä Keski-Suomessa.

Keskustelussa sivuttiin muun muassa pienempien kuntien liikuntamahdollisuuksia, keskustelemisen merkitystä, turvallisuutta sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden teemaa. Turvallisuudentunteen koettiin nousevan myös yhteisöllisyydestä. Esimerkiksi koulussa nuoret kokevat kuuluvansa paremmin joukkoon, kun opettajat tuntevat ja jututtavat heitä.

Nuoret haastoivat aikuisia puhumaan asioista selkeästi ja luomaan luottavaista ilmapiiriä ja tulevaisuudenuskoa siihen, että vaikeuksista huolimatta yhdessä pärjätään. Ongelmia ei pidä nuorten mukaan silti vähätellä tai vältellä.

– Nuorilta itseltään pitää muistaa kysyä, mitä he toivovat. Aikuisena voi näyttää mallia, että puhuu asioista, kuuntelee ja myös osoittaa kuuntelevansa. Näin nuoret voivat oppia itsekin keskustelemaan, Leppänen tiivisti kohtaamisen tärkeyttä.

Aikuisten ja nuorten keskustelutaitoja päästiin harjoittelemaan heti useiden pienkeskustelujen merkeissä. Sekä nuoret että aikuiset iloitsivat merkityksellisistä kohtaamisista ja siitä, että niin moni oli halunnut antaa aikaansa tärkeälle tilaisuudelle, jonka myötä yhteistyötä on taas helpompi jatkaa.

Lisätiedot:

Meeri Nissinen
puheenjohtaja, Keski-Suomen nuorisovaltuusto
040 930 4134
meeri.nissinen(at)gmail.com

Enni Huotari
aluekehitysasiantuntija, Keski-Suomen liitto
040 675 9945
enni.huotari(at)keskisuomi.fi

Nina Peränen
palvelujohtaja, Hyvinvointi ja kumppanuudet, Keski-Suomen hyvinvointialue
050 594 6783
nina.peranen(at)hyvaks.fi

Teksti: Jenni Isopahkala, Keski-Suomen liitto
Kuva: Tero Manninen, Keski-Suomen hyvinvointialue

Hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat valtavat ja yt-neuvotteluista on uutisoitu jo pitkään. Moni päättäjä korostaa ymmärrettävästi säästämistä ensisijaisesti kaikesta muusta kuin suorasta potilastyöstä. Hallinnosta on kuitenkin suurimmalla osalla alueista leikattu jo useamman kerran, eikä matalalla roikkuvia hedelmiä säästötoimille muutenkaan juuri ole tarjolla. Uhkaako osallisuustyö jäädä jälleen leikkurin alle?

Nuorten osallisuuteen panostaminen on investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kun nuoria kuunnellaan ja saadaan tietoa heidän tarpeistaan ja toiveistaan, pystytään tarjoamaan paremmin tarpeita vastaavia palveluita, joista nuoret myös tietävät aiempaa paremmin ja hakeutuvat niihin oikea-aikaisemmin.

Osallisuustyön on huomattu hyvinvointialueilla parantavan päätöksenteon laatua sekä vahvistavan yhteistyötä eri palvelualojen välillä entisestään. Merkityksellinen osallisuuden kokemus myös kiinnittää nuoria vahvemmin alueelleen ja lisää alueen elinvoimaa.

Lapsilla ja nuorilla on monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa myös hyvinvointialueilla. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa tukevat nuorten hyvinvointia. Nuorilla on halua olla mukana ideoimassa ratkaisuja ja päättämässä sote-palveluista ja pelastustoimesta. Ensimmäiset kokemukset osallisuudesta kantavat pitkälle aikuisuuteen. Onkin tärkeää varmistaa, että ne ovat positiivisia. Ottamalla nuoret mukaan nyt kasvatetaan myös tulevaisuuden aktiivisia asukkaita ja päättäjiä.

Vaikka osallisuustyö näyttäisikin nyt hankalassa taloustilanteessa helpolta leikkauskohteelta, maksetaan sen laiminlyönnistä tulevaisuudessa vielä korkeampaa hintaa. Osallistaen rakennamme parempia hyvinvointialueita nuorille ja kaikille muillekin asukkaille.

Sara Nyman
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto

Ella Kankaanranta
Nuorten Akatemia

Laura Mäkäläinen
Nuorten Suomi

Mielipidekirjoitus julkaistu seuraavissa lehdissä:

Maaseudun tulevaisuus 17.10.2024

Aamulehti 20.10.2024

Aluevaalit 2025 -peli on Nuorten Suomi ry:n kehittämä vaaliteemainen peli, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa hyvinvointialueista ja aluevaaleista, niihin liittyvistä käytännöistä sekä äänestysprosessista. Peli on suunnattu osaksi opetusta yläkouluihin ja toiselle asteelle sekä äänestysikäisille nuorille ja nuorille aikuisille, ja se on pelattavissa maaliskuun 2025 ajan.

Aluevaalit 2025 -peliä pelataan internetin välityksellä Seppo.io -oppimisalustalla, joka mahdollistaa pelaamisen sijainnista riippumatta. Pelin on tarkoitus olla ennen kaikkea informatiivinen, mutta se myös kannustaa nuoria vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitä esiin. Tehtävät ovat monipuolisia ja antavat pelaajalle mahdollisuuden käyttää luovuuttaan. Pelin pelaaminen kestää pelaajasta riippuen noin 10–20 minuuttia. Pelin ympärille luodaan myös 45 minuutin mittainen oppituntikokonaisuus, jota voi hyödyntää opetuksessa.

Pelin demo-versio ja oppituntipaketti julkaistaan tämän artikkelin yhteydessä tammikuussa 2025. Peli on auki pelattavana maaliskuun 2025 ajan.

Aluevaalit 2025 -peli on osa Allianssin Politiikkaviikkoa, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Peli pohjautuu Nuorten Suomen Kuntavaalit 2021 -peliin sekä yhdessä nuorten kanssa kehittämään Vaikuta! -teemapäivän konseptiin, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja kannustaa nuoria vaikuttamaan.

Lisätiedot:

Laura Mäkäläinen
Osallisuuden asiantuntija / Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke
044 012 4609
laura.makalainen@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Suomen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.