Varmasti kaikki meistä on ollut mukana jonkinlaisessa tapahtumassa – oli kyseessä sitten ne kuuluisat Himoksen juhannusfestarit, Susijengin koripallo-ottelu tai ehkä vain katukirppis. Tai ehkä heti ei tule mieleen mitään erityistä tilaisuutta. Se on ihan okei ja ymmärrettävää, sillä tapahtumissa käynti on meille vierailijoille niin nopea hetki. Otetaan esimerkiksi edellä mainittu katukirppis: alueelle kävellään, kierretään kojut läpi ja ehkä lopuksi tuetaan paikallista partiotoimintaa ostamalla kahvi kirppiksen kioskista. Siihen se jääkin ja lopulta tämä kokemus on ohi ehkä alle vartissa.

Oletko kuitenkaan ikinä miettinyt, millaisen työn edes tällaisen pienen tapahtuman järjestäminen lopulta vaatii? Katukirppiksessäkin tulee ajoissa varata paikka omalle pisteelle, lajitella ja hinnoitella tavarat sekä herätä aikaisin kärräämään tavaroita ulos paahteeseen – kioskista nyt puhumattakaan. Kirjoitinkin tähän liittyen Nuorten Keski-Suomen Facebook-sivulle, kuinka täällä työskennellessäni minä, joka koen järjestäneeni tapahtumia kiitettävissä määrin, yllätyin siitä, kuinka paljon valmisteluja välillä tarvitaan. Tarkoitan nyt erityisesti Nuorten Keski-Suomen SuomiAreenan keskustelutilaisuutta, jota on valmisteltu pitkin alkukesää.

Jos nyt alkaa mietityttämään, että hetkinen, mikäs se SuomiAreena nyt olikaan, kyseessä on siis Wikipedian virallisen määritelmän mukaisesti Porissa kesäisin järjestettävä poliittinen keskustelutapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2005 länsinaapurimme Ruotsin Almedalsveckanin esimerkin pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa samaan aikaan ehkä massoille tutumman tapahtuman Porin Jazzien kanssa olevaa viisipäiväistä politiikan huipputapahtumanakin tunnettua tilaisuusrypästä.

Tämä saattaa kuulostaa kuivalta, mutta oikeastaan tapahtuma on aika monipuolinen, eikä suunnattu pelkästään politiikan konkareille: ohjelma sisältää niin pääministeri Juha Sipilän kuin entisen hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen sekä kiinteistövälittäjä Kaisa Liskinkin puheenvuoroja. SuomiAreena haluaakin herättää keskustelua. Se toteuttaa suomalaisen yhteiskunnan demokraattista luonnetta jo antiikin Ateenastakin tutun suoran demokratian avulla. SuomiAreena onkin lopulta faktoja ja mielipiteitä – länsimaista politiikkaa puhtaimmillaan.

Yhteiskunnallisena järjestönä Nuorten Keski-Suomi onkin mukana tässä tapahtumassa, itse asiassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Aiheena paneelikeskustelutyyppisellä keskustelutilaisuudella on ajankohtainen kysymys nuorten vaikuttamisesta tai vaikuttamatta jättämisestä otsikolla Onko mun mielipiteellä väliä?. Vaikka tapahtuma onkin tänä vuonna vasta heinäkuun kolmannella viikolla ja vaikka kyseessä on vain tunnin mittainen keskustelu, jo kesäkuu on ollut SuomiAreena-täyteinen. Se on koostunut suunnittelusta tilaisuuden juontajan Santeri Lohen kanssa, sähköposteista, tapahtuman markkinoinnista ja puhujien mukaan rekrytoinneista. Esiintyjät tuli esimerkiksi ilmoittaa tapahtumaan jo kauan sitten. Mikäli esitykseen tulee mukaan dioja tai jotain muuta esitettävää materiaalia, tulee ne lähettää jo heinäkuun toisella viikolla. Koska tilaisuus on ulkona, on äänestysliput pitänyt tulostaa mahdollisimman taipumattomiksi tuulisen kelin varalta. Ja kaikki tämä yksityiskohtien hiominen ja valmistelutyö osuu juuri vuoden hiljaisimpaan aikaan, kesälomakauteen – kiirettä siis riittää tilaisuuden valmistelussa.

Kaikesta huolimatta tilaisuus on kuitenkin valmistumassa hyvissä ajoin. Puhujat on saatu valmiiksi, aiheita keskusteluun on mietitty ja keskusteluaiheita varten on etsitty erilaista tutkimustietoa sekä kerätty kyselyiden vastauksia. Lopulta yksityiskohdat tekevätkin tapahtuman: niin käytetyt työtunnit, vaihdetut sähköpostiviestit kuin paperinhakureissutkin voivat olla ratkaisevia. Ja kuten joskus sanotaan, hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Jos siis olet suuntaamassa heinäkuun kolmannella viikolla Poriin vaikka jazzeja tai asuntomessuja varten, kannattaa suunnata perjantaiaamupäivällä kohti SuomiAreenaa ja Eetunaukiota.

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä 2018

Seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori Elina Peippo Pirkanmaalta valottaa vuoden aikana tehtyä aktiivista työtä nuorten vaikuttamisen edistämiseksi.

Syksyllä 2017 Pirkanmaa lähti mukaan Nuorten Ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla vahvistetaan nuorten osallisuutta, äänen kuulemista maakuntahallinnossa sekä palveluiden kehittämisessä.  Pirkanmaalla hankkeen yhteyshenkilöinä ovat Elina Peippo (seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori) ja Titta Pelttari (LAPE-muutosagentti). Hankkeen Yhtenä tavoitteena on luoda nuorten maakunnallinen nuorisovaltuusto Pirkanmaalle.

Toimintaa lähdettiin aluksi kokoamaan ammattilaisista koostuvan kehittämisryhmän avulla. Ajatuksena oli, että ryhmän kanssa pohditaan miten eri nuoret tavoitetaan ja miten eri haasteet otetaan huomioon. Kehittämisryhmä kokoontui syksyn aikana kolmesti ja jokaisen ryhmän tapaamisessa oli myös nuoria paikalla. Ryhmän kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen lähdettiin kokoamaan nuorista koostuvaa ohjausryhmää, jonka ensimmäinen tapaaminen oli joulukuussa. Paikalla oli silloin 17 nuorta ympäri Pirkanmaata.

Nuoret tapasivat toisen kerran tammikuussa ja suunnittelivat kaikille asiasta kiinnostuneille avoimet Maakunnalliset nuorisopäivät. Päivä järjestettiin Monitoimitalo 13:ssa 12.1 ja nuoret toimivat päivän vetäjinä. Tammikuun lopussa ohjausryhmä kuuli suunnittelutyön vaiheista Pirkanmaa2019 projektipäällikkö Mikko Koposelta. Nuorten ohjausryhmä kokoontui kevään aikana vielä kahdesti suunnittelemaan maakunnallisen nuorisovaltuuston Pirkanmaan mallia sekä pohtimaan jatkosuunnitelmia. Näiden tapaamisten lisäksi nuoria on kuultu mm. Maakuntastrategian suunnittelussa sekä Osallistuminen -työryhmän tuottamassa nuorten päätöksentekoa koskevassa Case-mallissa.

”tapaamisen päätteeksi toinen malleista valikoitui jatkotyöskentelyyn ja seuraavaksi se esitellään kuntien päättäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille 28.8 järjestettävässä tapahtumassa.”

Loppukeväällä järjestettiin vielä yhteinen tapaaminen nuorten ohjasryhmän ja ammattilaisten kehittämisryhmän kesken, jossa nuoret esittelivät ensimmäiset versiot suunnittelemistaan maakunnallisista nuorisovaltuustoista. Tämän tapaamisen päätteeksi toinen malleista valikoitui jatkotyöskentelyyn ja seuraavaksi se esitellään kuntien päättäjille sekä muille asiasta kiinnostuneille 28.8 järjestettävässä tapahtumassa.

Oma roolini kokonaisuudessa on toimia koollekutsujana, koordinaattorina, tiedon välittäjänä sekä ennen kaikkea mahdollistajana. Toimin myös nuorten äänenä erinäisissä työryhmissä, jotka ovat osa maakuntauudistusta. Yhtenä tehtävänäni on kutsua koolle kaksi kertaa vuodessa Pirkanmaan Nuorisofoorumi, johon kutsutaan edustajat kaikista Pirkanmaan Nuorisovaltuustoista. Yhteyshenkilöinä toimii kunnan nuorivaltuuston kanssa työskentelevä ohjaaja. Näissä tapaamisissa nuoret itse suunnittelevat ja tuottavat tapaamisten sisällön. Viime syksynä foorumi kokoontui Suomi100 teemalla, jossa nuoret mm. jakoivat oman kuntansa vaikuttajille diplomeita ansiokkaasta työstä nuorten parissa. Tänä keväänä foorumi kokoontui Valkeakoskella, jossa aiheina oli mm. kouluterveyskyselystä nousseita aiheita sekä osallistumisen Case -malli, johon nuoret saivat kertoa näkemyksensä.

Nuoret ovat tuottaneet upean mallin maakunnallisesta nuorisovaltuustosta, joka on vain yksi osoitus siitä miten kyvykkäitä nuoret ovat ottamaan kantaa uudistuksiin. Olennaista myös on, että nuorten äänen esille tuomista mahdollistaa moni toimija ja taho, joita ilman kaikkien nuorten ääntä ei saada esille.

Nuoret esittelevät maakunnallista nuorisovaltuustoa 28.8. klo 13–15 välisenä aikana Monitoimitalo 13:ssa Tampereella (Satakunnankatu 13). Tilaisuuteen on kutsuttu mm. kuntien kunnanjohtajat sekä muita asiantuntijoita. Tilaisuus on avoin, toivottavasti paikalle saadaan paljon kuulijoita! Tervetuloa!

Elina Peippo,
Seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori

Kirjoittaja on kesän 2018 Nuorten Keski-Suomen kesätyöntekijä. Kesätyöntekijän palkkaamisen on mahdollistanut Osuuspankin Nuorten Kesätyökampanja 2018.

Synnyin seitsemäntoista vuotta sitten demokratian edelläkävijänä tunnettuun maahan nimeltä Suomi. Kuulunkin näin ollen toisen vuosituhannen nuoriin, joukkoon, jonka sanotaan olevan edelläkävijä tasa-arvoon ja vaikuttamiseen liittyen. Hyvin usein kuulee sanottavan, että meillä nykynuorilla on enemmän mahdollisuuksia käyttää valtaa omiin asioihimme liittyen kuin muilla meitä aiemmin.

Olen hyvinvointiyhteiskunnan nuorena mukana esimerkiksi Jyväskylän nuorisovaltuustossa ja lukioni oppilaskunnan hallituksessa – järjestöissä, joita aiemmin ei edes ollut. Nuva ry:n nettisivuston mukaan vanhimpien nuorisovaltuustojen juuret ulottuvatkin 90-luvun loppupuolelle. Laajemmalla tasolla maakuntauudistuksen myötä nuorille taas on annettu mahdollisuus vaikuttaa maakuntansa asioihin. Vaikuttamisvaihtoehtojen kirjo on siis laaja. Joskus olenkin kuullut muutaman aikuisen menevän niin pitkälle, että he väittävät nykynuorille tarjoiltavan mahdollisuuksia kultatarjottimella. Samaan aikaan kuitenkin jopa Yleisradiota myöten ollaan huolestuneita siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaan on laskenut. Miksi?

”Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon.”

Itse ajattelevan tämän selittyvän esimerkiksi sillä, että nykynuorten elämä ei liiku politiikan ympärillä. Teinit seuraavat jalkapallon mm-kisoja, notkuvat satamassa kavereidensa kanssa iltamyöhään ja kuuntelevat Spotifyn listahittejä kyllästymiseen saakka. Politiikka nähdään kahvipöydän äärellä kiistelevien aikuisten harrastuksena, eivätkä nuoret yllättäen halua kuulua tähän joukkoon. Politiikan ajatellaan olevan vanhojen ihmisten juttu ja vaikeaselkoista sekä yksitoikkoista – vaikka itse asiassa se koskettaa myös heitäkin.

Olenkin huomannut monella olevan sellainen kuva, että poliittinen vaikuttaminen on vain laajoja poliittisia linjauksia, jotka ovat samalla turhaa hienosäätöä eivätkä kosketa nuorten elämiä. Nuorisovaltuustoedustajana taas olen havainnut harva se päivä, että nuoret ajattelevat nuorisovaltuustotoiminnan tarkoittavan oikeistoa ja vasemmistoa, konservatiiveja ja liberaaleja – että nuorisovaltuusto on ikään kuin pikkueduskunta, joka elää omassa kuplassaan irrallaan todellisuudesta. Ajatellaan, että siellä toimiakseen tulee olla poliittisesti valveutunut, sanavalmis tuleva kansallinen vaikuttaja.

”Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.”

Minusta tietämättömyys luokin kiilaa korkeamman tason vaikuttamisen ja nuorison välille. Kuitenkin samalla kun nuoret kokevat, ettei heillä ole välttämättä annettavaa vaikuttamiseen, aikuiset valittavat toisilleen kaikesta narisevista teineistä. Myös koulussa kuulee päivästä toiseen valitusta kouluruuasta, ulkovälitunneista ja bussiaikatauluista. Kyse ei ole siis mielipiteiden puutteesta. Osa nuorista ei kuitenkaan tiedä, että heidänkin olisi mahdollista puuttua näihin arkipäivän asioihin; osa taas näkee vaikuttamisprosessin liian monimutkaisena.

Elämä nykypäivänä on kiireistä myös nuorten osalta, joten on täysin okei ja ymmärrettävää, jos jaksaminen tai kiinnostus ei riitä kaiken muun jälkeen vielä vaikuttamistoimintaan. Jos voimavaroja taas on käytettävissä, näihin jokapäiväisiin ongelmiin on kuitenkin mahdollista puuttua. Kuulostavatko julkisen liikenteen parantaminen ja kiusaamisen ehkäisy tutuilta aiheilta? Muun muassa niitä käsiteltiin kuluneella kaudella nuorisovaltuustossa. Lähimmäs ruohonjuuritasoa kuitenkin palaa mielestäni oppilaskuntatoiminta, joka on hyvinkin käytännönläheistä. Uusi sohva koululle rikkinäisen tilalle? Onnistuu. Tai ehkä salaattipöytä ruokalaan? Sekin onnistuu.

Pointtini siis on, että näitä ryhmiä ei ole tarkoitettu nuoria jakaviksi eliittikerhoiksi. Mitä ryhmien poliittisuuteen tulee, nämä järjestöt ovat itse asiassa poliittisesti sitoutumattomia. Olen sitä mieltä, että lopulta ryhmien poliittinen luonne on ehkä enemmän mahdollisuus kuin uhka: vaikka on totta, että vaikuttamistoimintaan suuremmalla todennäköisyydellä hakeutuu politiikasta kiinnostunutta porukkaa, liittyäkseen ei tarvitse olla tuleva kansanedustaja.

Vaikka meillä nykynuorilla siis on paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin aiemmilla sukupolvilla, tiellä kohti aktiivisesti vaikuttavaa nuorisoa on kuitenkin vielä monta kiveä käännettävänä ja haastetta kohdattavana. Muutokset ovat mahdollisia – jos niitä vain pyydetään.

Reetta Ala-Mutka
Nuorten Keski-Suomi ry:n kesätyöntekijä
Nuorisovaltuutettu
Jyväskylän Normaalikoulun lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Satakunnan nuorten vaikuttamisen kehittämistyöstä kertoo kuluneen vuoden toimintaa vahvasti koordinoinut Tiina Tenho.

Satakunnassa nuorten vaikuttamisen kehittämistyötä on tehty kuluneen vuoden aikana monin eri tavoin. Asiantuntijaryhmä, joka koostuu nuorten kanssa toimivista ammattilaisista, on kokoontunut syyskuusta 2017 alkaen. Edustusta on mm. korkeakouluista, TE-toimistosta, nuorisotoimesta, lastensuojelusta, kouluista ja Satakuntaliitosta. Toinen ryhmä on muodostettu nuorista, jotka edustavat Satakunnan eri kuntia. Nuorten verkostotapaamisia on pidetty neljä ja niihin on ollut avoin kutsu kaikille.

Satakunnassa on valittu neljä nuorta lähettilästä, joiden tehtävänä on välittää tietoa nuorille maakuntauudistuksesta ja toimia aktiivisina kehittäjinä Nuorten ääni –asioissa. Satakunnan lähettiläät osallistuivat huhtikuussa Nuorten vaikuttajien leirille Piispalassa ja loivat askelmerkkejä, miten Satakunnassa tullaan etenemään maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamisessa ja kaikkien nuorten äänen kuulemisessa.

Toukokuun nuorten verkostotapaamisessa esiteltiin askelmerkit ja otettiin kantaa maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintasääntöön. Nuoret pääsivät äänestämään esimerkiksi jäsenten lukumäärästä ja valintatavasta, toimikauden pituudesta ja kokous- ja toimintakäytännöistä. Nuorten mielestä on tärkeää, että kokouksia tullaan pitämään eri puolilla Satakuntaa ja kiinnitetään erityistä huomiota nuorten mahdollisuuksiin osallistua ja tuetaan matkustamisessa. Nuoret toivat esiin toimikauden pituutta, koska mahdolliset muutot opintojen vuoksi, ei olisi esteenä toimintaan sitoutumiselle.

”Kaikissa tapaamisissa on noussut esiin tulevan nuorisovaltuuston ohjaajan iso merkitys, jotta tämä toiminta saadaan käynnistettyä ja varmistettua kaikkien nuorten äänen kuuleminen.”

Olemme päässeet hyvään alkuun Satakunnassa maakunnallisen nuorisovaltuuston perustamisessa. Tavoitteena on, että syksyn 2018 aikana jokaisesta kunnasta on valittu edustajat siihen. Kaikissa tapaamisissa on noussut esiin tulevan nuorisovaltuuston ohjaajan iso merkitys, jotta tämä toiminta saadaan käynnistettyä ja varmistettua kaikkien nuorten äänen kuuleminen. Satakunnan kaikki kunnat ovat sitoutuneet Nuorten ääni Satakunnassa –hankehakemukseen omavastuuosuudellaan. Hankkeessa on tarkoitus palkata ohjaaja, joka koordinoi tätä toimintaa Satakunnassa. Pidetään peukkuja, että saamme hankerahoitusta!

PS. Tervetuloa Poriin SuomiAreenaan 16.-20.7.2018. Silloin paljon ajankohtaista asiaa ja hyviä keskusteluja joka päivä. Muista erityisesti ”Onko mun mielipiteellä väliä?” – Nuorten vaikuttaminen suomalaisessa yhteiskunnassa pe 20.7. klo 11.30-12.30. www.suomiareena.fi

Tiina Tenho,
projektisuunnittelija
SATULA -hanke
www.satakunta2019.fi

Kesälomasuunnitelmat vielä auki? Suuntaa Porin SuomiAreenaan ja Eetunaukiolle perjantaina 20.7. klo 11.30! Nuorten Keski-Suomi on ensimmäistä kertaa mukana politiikan superviikolla ja tuo mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyden.

Onko mun mielipiteellä väliä?” –keskustelutilaisuudessa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa on keskustelemassa erityisesti nuoria, joilla on kokemusta vaikuttamisesta eri tavoin: Suvi Koski on kokemusasiantuntija Satanuorista, Samuel Jokela on politiikan tutkimuksen opiskelija ja lähtenyt mukaan puoluepolitiikkaan nuorella iällä, Hermanni Haaparanta toimii Porin nuorisovaltuustossa sekä Porin seuraparlamentissa ja Elvido vaikuttaa musiikillaan kertoen mm. omasta vammautumisestaan. Lisäksi keskustelemassa on kansanedustaja Hjallis Harkimo, muutosjohtaja Päivi Nurminen Pirkanmaalta sekä lasten ja nuorten osallistumisesta väitöskirjaa valmisteleva Elina Stenvall Tampereen yliopistosta. Keskustelun juontaa nuori kuntapoliitikko ja eduskunta-avustaja Santeri Lohi. Keskustelussa nostetaan esiin myös Vaikuta! -kampanjan tuloksia, jossa 925 nuorta kertoi mielipiteitään nuorten vaikuttamiseen liittyen.

Keskustelu on osa Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanketta, jonka tavoitteena on luoda monipuolisia kanavia nuorille vaikuttaa tulevissa maakunnissa. Hankkeella on oma uutiskirje, jonka voit tilata täältä.

Katusäbää, Rullaluistelua, Scootteja, Skikejä, Katukeilausta, Rugbya, Futista, Tanssia, Lautapelejä, Konsolipelejä, Mopoja, Tubettajia, Musaesityksiä ja vaikka mitä – vuoden 2018 Toukofest ei jätä ketään kylmäksi!

Toukotiimi eli tapahtumaa tuottava nuorten joukko on tehnyt syksystä asti kovasti töitä, jotta tapahtumakokonaisuudesta tulisi mahdollisimman viihdyttävä. Kuitenkaan ilman laajaa yhteistyöverkostoa tapahtumasta ei saataisi näin monipuolista ja innostavaa. Päivien aikana pääsee tutustumaan laajasti harrastusmahdollisuuksiin, vaikuttamiseen, tieteisiin ja taiteisiin sekä kokeilemaan mitä huikeimpia asioita kuten jollapurjehdus-simulaattoria, japanilaista miekkailua, ekoaseammuntaa… ja vaikka mitä! 

Alakoulupäivän 29.5. nostoja

Iloksemme voimme kertoa, että Liikkuva koulu -ohjelma tukee alakoulupäivän ohjelmaa tuomalla tapahtumaan huisin hauskan Tankofutiksen! Käy kurkkaa linkin takaa mistä tässä hulvattomassa pelissä on kyse: http://tankofutis.fi/info/

Jotta vauhtia kaipaavat koululaiset saadaan varmasti tyytyväisiksi, olemme tilanneet Toukofestiin Luisteluliiton Schools Out -kokonaisuuden, joka sisältää mm. K2 ja PowerSliden rullaluistimia, Skeittejä, Scootteja, LongBoardseja, Limboa, KatuSäbää, VetoKöysi-kisaa, Frisbeen heittelyä, Skikejä sekä Katukeilausta.

Kisat ja turnaukset ovat myös perinteisesti viihdyttäneet niin osallistujia kuin katsojia. Nyt ToukoSäbä-turnaus päästään pelaamaan menestystä kahmineen Happeen kotikentällä Monnarin puolella, jolloin ToukoTalentissa kykyjään näyttävät nuoret pääsevät esiintymään Hipposhallin puolelle. ToukoGames, eli konsolipeliturnaus ja vapaan pelaamisen alue on taas tutulla paikalla Kihun kokous tilassa ja sinne johtavien rappujen juurella. Pelialue järjestetään yhteistyössä nuorisojärjestö Musig Against Drugsin ISGee-pelihankkeen kanssa.

Kisoihin ja turnauksiin ilmoittautuminen on auki huhtikuun ajan. Oheisen sivun kautta pääset katsomaan mitä on tarjolla ja löydät ilmoittautumislomakkeet: http://toukofest.fi/ohjelma/kisat-ja-turnaukset/

Yläkoulupäivän 30.5. nostoja

Yhtenä tapahtumauutuutena on Kakspyörästen piste, joka nimensä mukaisesti on omistettu kaksipyöräisille. Paikalla on niin mopoja, moottoripyöriä kuin sähköavusteisia kaksipyöräisiä.  Lisäksi monelle nuorelle tutut tubettajat Vpart ja Myntsä ovat paikalla meet & greetissä.

Fandom-piste on kaikkien fanituskulttuurista tykkäävien nuorten suosikki lounge-alue, Face to Face eli F2F-kahvilassa taas pääsee jututtamaan päättäjiä ja eri alojen asiantuntijoita.  Oppilaita viihdyttää suurta suosiota niittävä Aleksanteri Hakaniemi, joka vetää päivän aikana muutaman akustisen biisin ja on faniensa tavattavissa esimerkiksi biisisanoitusten puitteissa.

Tervetuloa mukaan tekemään Toukofestiä

Toivotamme kaikki harrastusjärjestöt, yhdistykset ja urheiluseurat lämpimästi tervetulleeksi toteuttamaan juuri teidän näköistä toimintaa Toukofestiin. Tapahtumaan odotetaan alakoulupäivänä noin 2000 oppilasta, yläkoulupäivänä 3000 oppilasta ja Iltabileisiin noin 1000 nuorta. Myös yritykset ja muut nuorten elämään vaikuttavat tahot voivat erikseen sovittaessa tuoda tapahtumaan tuotemaistiaisia tai toteuttaa tapahtumassa vaikka kyselyn nuorille. Yhteistyötahoksi ilmoittaudutaan oheisen sivun kautta: http://toukofest.fi/toimintapisteet/ilmoittaudu-toimintapisteeksi/

Innokkaille nuorille tarjoamme mahdollisuuden harjoitella tapahtumatuotantoa. ToukoVaparit ovat Toukofestin ns. päivävapaaehtoisia, eli nuoria jotka haluavat tulla rakentamaan ja tekemään tapahtumaa oman kiinnostuksena mukaisesti. Vapaaehtoiseksi ja koulutukseen ilmoittautuminen oheisen sivun kautta: http://toukofest.fi/vapaaehtoiseksi/

Ilmoittautuminen Toukofestiin

Toukofestiin ilmoittaudutaan nettisivujen kautta luokka-/koulukohtaisesti. Lomake löytyy täältä: http://toukofest.fi/ilmoittautuminen/ 

Rannekkeiden hinnat
Päivätapahtuma 10 € / hlö
Iltabileet 17 € / hlö
Päivä+Iltabileet 20 € / hlö

Hinta sisältää ohjelman lisäksi ranneke-etuuksia ja LINKKI-matkat koko päivän ajan! Kyseisen päivän rannekkeella kuljetus LINKKI – linja-autoilla veloituksetta (linjat 1-43) 24:00 asti. Katso tarkemmat aikataulut ja reitit osoitteesta linkki.jyvaskyla.fi.

Käy tutustumassa Toukofestin nettisivuihin www.toukofest.fi tai ole yhteydessä:

carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi tai 0440 124606

LastenParlamentin ja Kylän Kattauksen ruokaraati kehittää koulujen ruokakulttuuria

Nuorten Keski-Suomen koordinoiman Jyväskylän LastenParlamentin ja Kylän Kattauksen yhteinen ruokaraati järjestettiin perjantaina 13.4. Palokan yhtenäiskoululla. Päivän aikana lastenparlamenttilaiset maistelivat Kylän Kattauksen kehittämiä uusia ruokavaihtoehtoja ja keskustelivat koulujen välipalakäytännöistä. Lasten äänestyksen pohjalta päätettiin, mitkä uusista ruokavaihtoehdoista tuodaan Jyväskylän koulujen ruokalistalle syksyllä 2018. Ruokaraatiin osallistui yhteensä 23 oppilasta ja 21 opettajaa Jyväskylän 22 eri alakoululta.

Ruokaraatiin osallistuvat oppilaat pääsivät uusien ruokien lisäksi tutustumaan kasvi- ja hyönteisproteiineihin. Oppilaat maistelivat mm. tofua, härkäpapua ja kotisirkkoja. Tämä tutkimus on osa Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali –hanketta, jossa selvitetään ruokailutapojen muutoksia ja kestävyyttä yhdessä Suomen ympärisökeskus SYKEn, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa.

Unicefilta lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen saanut Jyväskylä on sitoutunut edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Ruokaraati, ja kouluruokailun kehittäminen sen kautta, on yksi väline tämän edistämiseen. Seuraava LastenParlamentin tapahtuma on 2.5 järjestettävä SuurIstunto.

Lue lisää Jyväskylän LastenParlamentti -toiminnasta täältä

Nuorten Keski-Suomi oli mukana Nuorisoyhteistyö Allianssin järjestämällä Allianssiristeilyllä 11.-12.4. Esittelypisteellämme pääsi keskustelemaan nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta sekä sai tietoa Nuorten Keski-Suomen toiminnasta. Samalla pääsi vastaamaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvään kyselyyn, jonka tuloksia hyödynnetään Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen toiminnassa. Myös sinulla on mahdollisuus vastata kyselyyn tästä.

Keskiviikkoiltana ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu otsikolla ”Vuosituhannen demokratiauudistus – maakuntahaaste vastaanotettu”, jossa projektikehittäjämme Eeva Mäntylä keskusteli Oikeusministeriön Niklas Wilhelmssonin kanssa mm. maakuntavaaleista ja haasteesta saada nuoria ehdokkaita mukaan vaaleihin sekä äänestämään. Paneelissa keskusteltiin myös kuntien ja maakuntien tulevasta yhteistyöstä sekä erilaisista taustoista tulevien nuorten mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa. Keskustelemassa olivat puheenjohtaja Kimi Uosukainen Nuorisovaltuustojen Liitosta, Uudenmaan muutosagentti Hanna Tiirinki Lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) muutosohjelmasta sekä ministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Matias Hilden valtiovarainministeriöstä.

Nuorten Keski-Suomi ry:n yleiskokous pidettiin 19.3.2018, jossa valittiin yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus, sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2018.  

Puheenjohtajana aloitti uutena kasvona mm. Osaava Keski-Suomi -toiminnasta tuttu Tarja Tuomainen. Hallitukseen on sääntöjenkin mukaan valittava nuorten edustaja, jolla paikalla jatkaa Toukofestin tapahtumajohtajanakin toiminut Siiri Muhonen. Vaikka velvoitetta eri tahojen edustajajista hallituksessa ei ole, on siihen pyritty valitsemaan henkilöitä, jotka tuovat näkemystä  monista eri suunnista.

Puheenjohtajan ja nuorten edustajan lisäksi hallituksen muita jäseniä ovat Tanja Kuitunen (Poke), Riina Kylmälahti (Nuorisoseurat ry), Petri Lehtoranta (Keski-Suomen Liikunta ry), Katariina Luoto (Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry), Tero Lämsä (Humak), Petri Oinonen (Lape-hanke) ja Tiinu Wuolio (Medita Communication) sekä varajäseniä Satu Paasonen (Jyväskylän kaupunki), Jenny Saksola (Jyväskylän Kristillinen opisto) ja Ritva Vallinkoski (Jyvässeudun 4H). Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen ensimmäisessä järjestäytymiskokouksessa.

Nuorten Keski-Suomi ry:n jäsenet

Palvelujärjestönä toimivan yhdistyksen jäseninä voivat olla vain yhteisöjäsenet. Kun Nuorten Keski-Suomi 15 vuotta sitten syntyi, oli sitä perustamassa viisi maakunnallista nuorten parissa toimivaa yhdistystä. Jäsenpohjaa ei ole koskaan haluttu järjestelmällisesti kasvattaa, kaikki palvelut ovat olleet joka tapauksessa kaikkien tahojen ja nuorten käytössä. Järjestökentän ja oppilaitoskentän rakenneuudistus on vaikuttanut kuitenkin yllättävän paljon, kun sen myötä on hävinnyt Keski-Suomen kartalta yhdistyksen perustajajäseniä. Tällä hetkellä Nuorten Keski-Suomen jäseninä ovat Keski-Suomen Liikunta, Keski-Suomen Nuorisoseurainliitto ja Nuorisokeskus Piispala sekä maaliskuussa uutena jäsenenä mukaan on tullut myös Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki.

Vuosikokouksessa jäsenmaksuksi päätettiin 50 € yhteisöltä. Lisäksi yksilöt ja yhteisöt voivat liittyä kannatusjäseniksi ja valita kannatusjäsenmaksun suuruuden itse seuraavasti: yksilökannatusjäsen 10-100 € ja yhteisökannatusjäsen 100-500 €. Nuorten Keski-Suomi ry:n varsinaisiksi jäseniksi ovat tervetulleita nuorten kanssa toimivat järjestöt ja muut tahot. Jäsenyys perustuu vastavuoroisuuteen: Jäsenet haluavat tuoda omaa osaamistaan ja näkemyksiään Nuorten Keski-Suomen toiminnan tueksi, mutta he saavat yhteistyöstä eväitä myös itselleen. Kannatusjäseniksi ovat tervetulleita yksilöt ja yhteisöt, jotka haluavat antaa tukensa toiminta-ajatuksen toteuttamiseen.

Lisätietoja:

Eeva-Liisa Tilkanen
p. 040 5528070
eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi