Nuorten Suomen työntekijätiimi etsii joukkoonsa OSALLISUUDEN ASIANTUNTIJAA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Osallisuuden asiantuntija

• innostaa, valmentaa ja tukee lapsia ja nuoria osallistumaan, toimimaan ja vaikuttamaan
• innostaa, kouluttaa ja sparraa aikuisia nuorten osallisuuden edistämisessä
• kehittää lasten ja nuorten vaikuttamiseen liittyviä rakenteita ja toimintamalleja yhdessä eri toimijoiden kanssa
• osallistuu Nuorten Suomen muihin kehittämistehtäviin

Tämä työ saattaa olla sinua varten, mikäli

• olet kiinnostunut edistämään lasten ja nuorten osallisuutta, toimimis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä -valmiuksia
• sinusta on antoisaa työskennellä moninaisissa verkostoissa niin lasten, nuorten kuin aikuisten kanssa
• sinulla on erinomaiset vuorovaikutus- ja organisointitaidot
• osaat käyttää lapsille / nuorille sopivia toimintatapoja
• ymmärrät monikanavaisen viestinnän merkityksen työssäsi
• olet innostuva, kehittämisorientoitunut, kuunteleva ja joustava tekijä, joka syttyy uusista ja isoistakin haasteista
• sinulla on tehtävään soveltuva vähintään alemman korkea-asteen koulutus

Työaika on 80 % tai sopimuksen mukaan. Työ alkaa 1.11. tai sopimuksen mukaan. Työpiste sijaitsee Jyväskylässä, myös etätyön tekeminen on mahdollista. Työ tehdään pääasiassa Keski-Suomessa, mutta valmiutta liikkua myös muualla Suomessa tarvitaan. Ajokortti on välttämätön. Työhaastattelut järjestetään 11.–13.10.

Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen 4.10. mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Lisätietoja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 5528070.

Nuorten Suomi ry on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä asiantuntijaorganisaatio. Toiminta-ajatuksena on yhdessä eri toimijoiden kanssa kehittää ja tukea sellaisia rakenteita sekä nuoria innostavia toiminnan tapoja ja tilaisuuksia, joissa nuoret voivat oivaltaa uutta, saada aikaan ja vaikuttaa. Lisätietoja www.nuortensuomi.fi.

Monilla nuorilla on tarve puhua ilmastosta ja toimia kestävän kehityksen puolesta. Kuitenkin monille meistä aikuisista on vaikeaa ottaa aihe nuorten kanssa puheeksi. Emme osaa tarjota kaiken kattavia ratkaisuja ilmastokriisiin ja meistä voi tuntua, ettemme tiedä asiasta tarpeeksi. Nuorten mielestä kuitenkin asiasta kannattaa jutella rohkeasti, vaikka kaikkea ei tietäisikään. Ilmastoasioista voi yhdessä ottaa selvää ja myös nuorilla itsellään on usein paljon tietoa aiheesta. Hyvänä faktapakettina keskustelun alkuun toimii esimerkiksi Keski-Suomen nuorten Ilmastotiimin suunnittelema Ilmastopaketti (linkki) ja lisäksi vastauksia nuorten esittämiin ilmastokysymyksiin on koottu nettisivuillemme (linkki).

Ilmastotiimin ja Ilmastoagenttien nuorille tarjoutui kevään aikana mahdollisuus kouluttaa Itä-Suomen ja Keski-Suomen nuorisotyöntekijöitä nuorten ilmastotoimijuuden tukemisesta ja kertoa omista kokemuksistaan ilmastovaikuttamisen parissa. Tässä blogikirjoituksessa nostetaan neljä nuorten ajatusta kyseisistä koulutuksista. Mitä nuoret aikuisilta kaipaavat?

1. ”Koulussa puhutaan paljon siitä, mitä tapahtuu, mutta ei siitä, mitä sille voi tehdä.”

Ilmastoahdistukseen auttaa usein tieto asiasta sekä se, että lähtee itse tekemään ja toimimaan. Miettikää yhdessä tapoja, miten vaikuttaa. Aikuisen ei tarvitse keksiä kaikkea ja antaa valmista työkalupakkia vaikuttamiseen. Monesti nuoret haluavat tietää lisää niitä tekoja, joita he voivat toteuttaa omassa arjessaan. Omissa tapaamisissamme olemme esimerkiksi keränneet nuorten omia ilmastotekoja Mentiin sanapilveen. Kaikki ovat voineet kertoa omista ideoistaan, ja nuoret ovat saaneet mahdollisuuden oppia toinen toisiltaan. Ilmastoagentin sanoin: ”Ei vaikuttaminen ole niin vaikeaa. Ei tähän oikeasti tarvitse mitään isoja koulutuksia.”

2. ”Nuorille tulee helposti kädetön olo. Tuntuu, että omilla tekemisillä ei ole merkitystä. ”

Kun nuorten kanssa keskustellaan ilmastosta, on erityisen tärkeää luoda toivoa ja valaa nuoriin rohkeutta. Muistuta, että nuoren ei tarvitse yksin muuttaa koko maailmaa. ”Jokainen pieni teko on tärkeä, ja se, että pyrin itse tekemään parhaani, riittää.” Kannustavat esimerkit ja tarinat onnistumisista luovat uskoa siihen, että nuoretkin voivat vaikuttaa ja muuttaa asioita. Esimerkkejä löytyy esimerkiksi Ilmastokirjon sivuilta (linkki) ja myös edellä mainittuun Ilmastopakettiin kuuluva Eko-Anjun video tsemppaa ja kannustaa nuoria (linkki).

3. ”Hankala koittaa olla kiinnostunut, kun tuntuu ettei saisi olla, tai että on jotenkin noloa olla kiinnostunut.”

Nuoret, erityisesti pienillä paikkakunnilla, voivat kokea olevansa yksin omien ajatustensa kanssa. Muut nuoret voivat antaa ”pahaa silmää”, jos ilmastoasioista puhuu ääneen ja nuoresta tuntuu, ettei ketään toista kiinnosta ilmastoasiat. Myös aikuisilta voi tulla huonoa palautetta nuoren aktiivisuudesta. Nuorille kuitenkin jää mieleen myös aikuisten kannustus ja tuki – se kun yksi opettaja on heti innolla mukana nuorten ilmastolakossa tai se kun nuorisotyöntekijä tsemppaa jatkamaan. Siis: Kannusta, osoita tukea ja mene mukaan.

4. ”[ilmastotiimissä] Mukana ollessa on saanut hurjasti tietoa ja rohkaistunut. Nyt uskaltaa vaikuttaa ja olla omaa mieltä asioista.”

Porukassa toimiminen on voimaannuttavaa ja auttaa nuorta eteenpäin. Samanhenkinen porukka tuo nuorelle vertaistukea – hän huomaa, että hei on muitakin, joita kiinnostaa tää juttu. Porukassa on myös helpompi lähteä vaikuttamaan kuin yksin. Yhdessä saadaan enemmän aikaan ja se on samalla paljon hauskempaa! Nuoret toivoivat, että aikuiset saattaisivat samoista asioista kiinnostuneita nuoria yhteen. Tarjoa siis erilaisia alustoja, joilla ilmastoasioista kiinnostuneet nuoret voivat kohdata ja oppia toinen toiseltaan. ”Olisi hyvä saattaa nuoria yhteen ja neuvoa, minne voi mennä, ja perustaa toimintaa jossa nuoret voi olla mukana tekemässä.”

Eräs Ilmastoagentti tiivisti viestinsä aikuisille näin:

”Nosta joskus päätä ja katso vaikka ikkunasta. Pysähdy ja kuuntele.”

16.6.2021

Kesäkuun aikaan sateenkaariliput koristavat maisemaa, mutta mistä tässä jutussa oikein on kyse?

Kesäkuu on nimitetty maailmanlaajuisesti Pride-kuukaudeksi. Priden teemana on tuoda ihmisten tietouteen eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoisuus, sekä korostaa, että hekin saavat yhtä lailla olla ylpeitä keitä ovat. Mutta miten tämä kaikki liittyy meihin nuoriin?

Maailma on täynnä erilaisia nuoria, myös eri vähemmistöihin kuuluvia. Vaatii rohkeutta myöntää itse poikkeavansa enemmistöstä, sillä avaramielinen vastaanotto ei ole taattua. Yhteiskuntakin voi näyttää sateenkaarinuoresta aivan erilaiselta. Lähiympäristön tavoissa, tiloissa ja käytännöissä ei välttämättä olla ollenkaan huomioitu nuorta. Muut ihmiset tai vaikka omat läheisetkin saattavat olla ajattelemattomia ja loukata. Jos asia ei kosketa itseä, on se helppo sivuuttaa ja arvostella toista. Mutta jos kyse olisi sinusta itsestäsi, miltä kuulostaisi kasvaa ahdasmielisessä ja turvattomassa yhteiskunnassa, vain siksi, että olet oma itsesi?

Ei pidä yleistää, että kaikkia kohdellaan huonosti, sillä meillä täällä Suomessa tehdään paljon tärkeää työtä. Asiat ovat parantuneet merkittävästi aiemmasta ja kehityksestä pitää olla äärettömän ylpeä. Kuitenkin edelleen, tapahtuu hävyttömästi epäoikeutta johtuen vain hyväksynnän puutteesta. Erilaisuuden pitäisi olla rikkaus, eikä oikeuttaa epätasa-arvoon ja ihmisoikeuksien polkemiseen.

Myös Nuorten Suomi haluaa ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. Meille on tärkeää ottaa kaikenlaiset nuoret huomioon ja jokainen nuori on tervetullut, olit sitten millainen tahansa.

“Me ollaan kaikenlaisten Nuorten Suomi, ei vain yhdenlaisten.”

Vaikka kesäkuu onkin virallinen Pride-kuukausi, ei sen sanomaa pidä unohtaa muinakaan kuukausina. Hyväksytään kaikki sellaisina kuin jokainen on, koska kuka määrittää, mikä on oikea tapa olla ja elää? 

Pride-henkisen blogin on kirjoittanut sisällöntuottajana toiminut kesätyöntekijämme Juulia Paavilainen.

Nuorten Suomi on koordinoinut Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa kuluneet 12 vuotta. Toiminnan koordinointi on ollut antoisaa ja taannut meille suoran yhteyden lasten ajatusten pariin. Tämä aikakausi on kuitenkin tulossa päätökseen, sillä LastenParlamentin toiminnan koordinointi siirtyy Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden alaisuuteen elokuun alusta lähtien.

”On päässyt vaikuttamaan. On muutenkin kivaa, että lasten ääniä kuunnellaan!”

Kuluneena lukuvuonna Jyväskylän LastenParlamentissa toimittiin koronarajoitusten puitteissa etänä. Vaikka olisimme kaikki mieluusti kohdanneet toisemme myös paikan päällä, erään edustajan sanoin ”ollaan silti saatu tällein etänä järjestettyä ihan mahtavia parlamentteja”. Jokaisen alueen PikkuParlamentti valitsi lukuvuoden aluksi oman tavoitteen, johon halusivat vaikuttaa, koulun muilta oppilailta kerättiin ajatuksia valitusta aiheesta ja edustajat suunnittelivat monipuolisia vaikuttamisen tapoja. Kauden aikana muun muassa pidettiin aamunavaus pienempien auttamisesta, lähetettiin kiitoksia keittiölle sekä tehtiin mielipidekirjoitus turvallisen kotiympäristön puolesta.

”No että saa olla osana päättämässä ja tutustua toisiin ihmisiin.”

Kauden päätapahtuma, SuurIstunto, järjestettiin niin ikään etänä. Edustajat pääsivät SuurIstunnossa lähettämään terveisensä kesäkuussa valittaville kaupunginvaltuutetuille sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista asiantuntijoiden kanssa. Keskusteluiden perusteella lapset ovat melko tyytyväisiä harrastuspaikkoihin ja kouluruokaan. Toisaalta roskaaminen ja kiusaaminen huolettavat. Keskusteluissa nousi esiin myös halu vaikuttaa lisää esimerkiksi kerhoihin ja koulun arkeen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta nostettiin esiin tärkeinä asioina tasavertainen ja luottamuksellinen kohtaaminen sekä värikäs ja kodikas ympäristö palvelutiloissa.

”On ollut kivaa kun ollaan päästy juttelemaan ja vaikuttamaan. Ei mitään erikoista, oli kivaa!”

Lasten osallisuuteen on syytä panostaa riittävästi resursseja. Lapsissa on paljon potentiaalia ottaa kantaa isompiinkin asioihin ja esimerkiksi kuluneena lukuvuonna LastenParlamentissa vaikutettiin lukuisiin ajankohtaisiin asioihin. Toiminnalla on siis iso merkitys niin osallistuvien lapsien kuin kunnan palveluiden näkökulmasta. LastenParlamentti mahdollistaa yhtäältä lapsille itselleen tärkeiden asioiden esiin nostamisen ja niihin vaikuttamisen sekä toisaalta kaupungin toimijoille rakenteen, jonka kautta he voivat tuoda oman palvelunsa ajankohtaiset asiat lasten kommentoitaviksi.

”On kivaa, kun saa keksiä ideoita joita kuunnellaan.”

On tärkeää luoda lasten kuulemiselle ja vaikuttamiselle monenlaisia keinoja ja kanavia, jotta jokaisen lapsen ääni pääsee kuuluviin. Lasten osallisuuden edistämisessä myös edustuksellisella rakenteella, kuten LastenParlamentilla, on oma paikkansa. Se on yksi keino nostaa lasten ääntä kuntalaisina paremmin kuuluviin. Lisäksi edustuksellisen rakenteen puitteissa voidaan toteuttaa myös kaikkien lasten osallisuutta edistäviä toimintoja. Tällaisia ovat Jyväskylässä olleet muun muassa LastenParlamentin edustajille annetut toimeksiannot kerätä koko koulun oppilaiden mielipiteitä sekä Lapsen oikeudet -peli.

”No että on saanu vaikuttaa kaupungin asioihin ja on saanu kertoo omia mielipiteitä asioista ja tollee. On ollu parasta.”

Kiitos kaikille Jyväskylän LastenParlamentin toiminnassa mukana olleille kuluneista vuosista. Nuorten Suomi jatkaa aktiivisesti työtä lasten ja nuorten vaikuttamisen ja toimijuuden edistämiseksi niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa verkostoissa.

Lue lisää LastenParlamentin toiminnasta lukuvuonna 2020-2021 tästä

Blogin lainaukset ovat otteita lukuvuoden 2020-2021 Jyväskylän LastenParlamentin edustajien antamasta palautteesta.

Nuoria patistetaan äänestämään ja osallistumaan politiikkaan. Samalla ei kuitenkaan ajatella, kuinka
vaikeaa politiikan sanaston ja toiminnan ymmärtäminen on.

Nuorten toteuttama U wot Waldo? – sarjakuvaprojekti avaa suomalaista politiikkaa ja vaikuttamista somessa ilman vaikeaselkoista jargonia. Vuoden kestävä projekti pyrkii huomioimaan etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret.

Huhtikuussa aloitetun, EU-rahoituksella toteutettavan solidaarisuusprojektin ensimmäinen tavoite
on saada nuoret äänestämään. Sarjakuvat pyrkivät kertomaan vaikuttamisesta ja mahdollisuuksista
äänestää, jotta poliittista syrjäytymistä ei tapahtuisi ainakaan tiedonpuutteen takia.

Viikoittain Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä julkaistava sarjakuva pyritään kääntämään
mahdollisimman monelle kielelle. Tällä hetkellä sarjakuvastripit löytyvät suomeksi, ruotsiksi,
englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi ja espanjaksi. Kielien lisäksi kuvituksessa otetaan huomioon
sukupuolen moninaisuus, ihonväri, esteettömyys ja moninaisuus. Tähän mennessä on käsitelty
esimerkiksi toisen maan kansalaisuuden mahdollistamaa äänioikeutta ja ennakkoon äänestämistä.

Nuorilta nuorille

Sarjakuva on vapaaehtoisten nuorten itsensä suunnittelema ja toteuttama ilman suurempaa
taustatoimijaa. Projektia on lähdetty toteuttamaan rahoitushakemuksesta lähtien itse yhteen hiileen
puhaltaen. Vapaaehtoiset asuvat eri puolilla Suomea ja ovat eri elämäntilanteissa; Mukana on
esimerkiksi nuorisoalan ja kielten opiskelijoita, järjestötoimijoita, valokuvauksen ja digitaiteen
harrastajia sekä viestinnästä kiinnostuneita nuoria tekijöitä. Työtehtävät on jaettu mielenkiinnon ja
taitojen mukaan, ja sarjakuvaa tehdäänkin nuorilta nuorille, tekijöiden itsensä näköiseksi. Projektin
lomassa opitaan uusia taitoja ja kehitytään. Ja jos jotain ei osata, opetellaan se yhdessä.

U Wot Waldo? somessa:
Instagram – @uwotwaldo
Twitter – @uwotwaldo
Facebook – U Wot Waldo?

Lisätietoja projektista voi kysyä yhteyshenkilöltämme Milla Köykältä. Vastaamme mielellämme
kysymyksiin, ja haastattelujen kautta pystymme avaamaan projektiamme monipuolisemmin.

Lisätietoja:
Milla Köykkä
p. 045 112 4608
milla.koykka@nuortensuomi.fi

Jyväskylän perusopetuksen alakouluikäiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin LastenParlamentti–toiminnassa. Lukuvuoden toiminta huipentuu vuosittaiseen LastenParlamentin SuurIstuntoon, joka järjestetään keskiviikkona 21.4.  ja tällä kertaa etätilaisuutena GoogleMeet–yhteydellä.   

Etäyhteydellä järjestettävä tilaisuus mahdollistaa, että SuurIstuntoon voivat osallistua kaikki LastenParlamentin edustajat ja ohjelmaa pystytään tarjoamaan myös kaikille alakoululaisille. Suuristuntoon on saatu mukaan runsas joukko asiantuntijoita ja kansanedustajia keskustelemaan lasten kanssa.     

–LastenParlamentti on kokoontunut koko lukuvuoden ajan etäyhteyksin. Lapsilla ovat välineet hyvin hallussa ja aikaan on saatu monia erilaisia vaikuttamistoimia, kuten mielipidekirjoituksia, aamunavauksia ja viestejä päättäjille. Nyt SuurIstunnossa lapset ja päättäjät pääsevät kohtaamaan toisensa etäyhteyksien välityksellä ja keskustelemaan lasten valitsemista ajankohtaisista aiheista, kertoo lasten parlamenttitoimintaa koordinoiva Mareena Laine.  

SuurIstunnon ohjelma käynnistyy klo 9, jolloin kerätään lasten terveiset elokuussa aloittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle. Tämän jälkeen ovat vuorossa asiantuntijakeskustelut. Mukana keskustelemassa on Jyväskylän kaupungin edustajia muun muassa sivistys- ja perheiden ennaltaehkäisevistä palveluista sekä Jyväskylän yliopistosta ja Lapsiasiavaltuutetun toimistolta. Lapset pääsevät kertomaan ehdotuksia roskaamisen vähentämiseen ja turvallisuutta edistävien asioiden parantamiseen, kommentoimaan kiusaamisen vastaista strategiaa sekä esittämään mielipiteitään etäkouluajasta.   

Kaikille alakoululaisille tarkoitettu kansanedustajapaneeli käynnistyy klo 13. LastenParlamentin hallituksen ideoimiin kysymyksiin ovat vastaamassa Sinuhe Wallinheimo, Bella Forsgrén ja Joonas Könttä. Kansanedustajia haastattelevat LastenParlamentin hallituksen edustajat ja myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatin kautta.  Suuristunto huipentuu viime kauden The Voice of Finlandissa kilpailleen Veikko Paasin etäkeikkaan.  

Teksti: Minna Hakkarainen, https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2021-04-19_jyvaskylan-lastenparlamentin-suuristunto-jarjestetaan-214-etatilaisuutena

Etsimme Kesäduuni Op:n piikkiin -kampanjan rahoittamana 15-17-vuotiasta nuorta kahdeksi viikoksi kesätöihin ensi kesäkuulle. Haku on auki 15.3.-18.4.2021.

Nuorten Suomi ry on nuorten osallisuutta, toimijuutta ja vaikuttamista edistävä asiantuntijaorganisaatio. Toisin sanoen tahdomme olla rakentamassa Suomea, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. Siis, kuten tunnuslauseemme kuuluu – tuodaan nuorten ääni ja kyvyt esiin!

Nuorten Suomi ry toimii Jyväskylästä käsin, ja toimistomme kokoonpano on varsin kompaktin kokoinen – meitä on tällä hetkellä toimistolla yhteensä viisi työntekijää. Olemme kokeneita nuorten kannustajia ja tukijoita, ja haluammekin varmistaa, että myös sinä saat meiltä mukavan ja mielekkään työkokemuksen. Pystymme tarjoamaan taatusti motivoivan työtehtävän!

SISÄLLÖNTUOTTAJANA 

Nuorten Suomen sisällöntuottajana pääset suunnittelemaan ja tekemään sisältöä erityisesti somekanaviimme kesän aikana. Sisältömuotoina ovat esimerkiksi erilaiset instagram-julkaisut, lyhyet facebook-videot, sekä instagram-storyt.

Työtehtäviisi kuuluvat muun muassa:

• Sisällön ideointi ja suunnittelu somekanaviimme
• Somesisältöjen editointi ja valmistelu, sekä julkaisu
• Muut sisällöntuotannolliset tehtävät, kuten blogipostauksen ja verkkosivujen tekstit

… Sekä paljon muuta mukavaa!

Toivomme sinulta perusymmärrystä sosiaalisen median kanavista (facebook, instagram, twitter) ja niistä toimimisesta, sekä kiinnostusta ja halua oppia. Työ tehdään mahdollisuuksien mukaan toimistolla ja etänä.

Laita vapaamuotoinen hakemus sähköpostitse osoitteeseen toimisto@nuortensuomi.fi. Ole nopea – haku loppuu 18.4.2021!

Lisätietoa hausta löydät osoitteesta https://www.op.fi/web/op-keski-suomi/kesaduuni. Mikäli mieleen tulee kysymyksiä, joihin et löydä vastausta, voit myös pirauttaa tai laittaa viestiä Millalle. Millan saa kiinni numerosta 045 112 4608 soittamalla tai whatsappilla, sekä sähköpostitse osoitteesta milla.koykka@nuortensuomi.fi.

Paljon onnea kesätyönhakuun!

Lasten mielipiteitä kartoitettiin Jyväskylässä lapsen oikeuksien viikolla pelillisin menetelmin. Lapsen oikeudet -peliin osallistuikin lähes tuhat alakoululaista.

Pelissä lapset pääsivät muun muassa ratkomaan sana-arvoituksia, äänestämään emojeilla, räppäämään kiusaamisesta ja kuvaamaan turvaa luovia asioita. Lapsen oikeudet -pelin tavoitteena oli antaa lapsille monipuolista tietoa lapsen oikeuksista ja tarjota lapsille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsilähtöisellä tavalla.

Tulosten mukaan lapsen oikeudet toteutuvat lasten mielestä Jyväskylässä pääosin hyvin. Pääosalla lapsista on kotona turvallista ja elämässään luotettava aikuinen, jolle puhua mieltä vaivaavista asioista. Yli 90 prosenttia lapsista on sitä mieltä, että lapsilla on mahdollisuus onnistua koulussa. Koulut myös koetaan turvaa luoviksi ympäristöiksi lasten elämässä. Niiden tasa-arvoistava merkitys on siis suuri.

Erityisenä painopisteenä pelissä oli harrastaminen ja vapaa-aika. Noin neljä viidesosaa lapsista koki lapsen oikeuden hyvään harrastukseen toteutuvan hyvin. Oikeus harrastuksiin pitää varmistaa jokaiselle lapselle. Hyvä harrastaminen koostuu lasten mielestä itse tekemisestä ja uuden oppimisesta sekä hyvästä sosiaalisesta ympäristöstä, jossa on mahdollisuus saada uusia kavereita ja toisia tsempataan ja kannustetaan. Harrastukset tuottavat lapsille iloa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia. ”Harrastuksessani saan uusia ystäviä ja minua kehutaan ja vaikka minä mokaan minua ei haukuta.”

Ikäviä tilanteitakin voi tulla vastaan ja joka kymmenes lapsista kertoi harrastuksen vaikeuttaneen omaa koulunkäyntiään. Niin ikään joka kymmenes oli kokenut harrastuksessaan kiusaamista. ”No mua on joskus haukuttu tanssissa. Mus on myös syrjitty ja jätetty ulkopuolelle”. Lähes puolet lapsista kokikin, että väittämässä ”Lasta ei saa syrjiä eikä kiusata” olisi parantamisen varaa. Kiusaamisen estämiseen on yhdessä löydettävä keinot.

Lapsen oikeudet -pelin tuloksia hyödynnetään laajassa hyvinvointikertomuksessa ja lisäksi niitä käsitellään eri työryhmissä muun muassa harrastusten järjestäjien kanssa. Lapsen oikeudet -peli on esimerkki uudenlaisesta tavasta osallistaa ja kuulla lasten mielipiteitä laajasti lapsilähtöisellä tavalla. Yli neljä viidesosaa lapsista kokee, että lasten oikeus ilmaista oma mielipiteensä toteutuu hyvin. Vaikka tulos on hyvä, siinä on edelleen parantamisen varaa. Jyväskylän LastenParlamentti on yksi kanava, joka edistää lasten osallisuutta ja vaikuttamista jatkuvasti uutta kehittäen yhdessä lasten, koulujen ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Lapsen oikeudet -peli on osa Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa.

Lisätietoja Jyväskylän LastenParlamentista ja pelin tuloksista: www.nuortensuomi.fi/lasten_parlamentti/

Tervetuloa Röyhkeyskouluun 11.3.2021 kello 16.45 alkaen!

Röyhkeyskoulussa saamme aimoannoksen hyvää energiaa ja oman osaamisen arvostusboostin Jenni Janakan, Röyhkeyskoulun perustajan, johdolla. Tilaisuus antaa eväitä ja rohkeutta nuorena vaikuttajana toimimiseen.

Röyhkeyskoulun tarina

Syksyllä 2017 Jenni Janakka kuunteli, kuinka hänen tuttavansa puhuivat työstään. Keskustelu sisälsi paljon itseä pienentävää puhetta, arkailua ja vähättelyä. Kuulostaako tutulta? Janakka tajusi, ettei osaamisessa, sitoutumisessa tai itse työn laadussa ollut mitään vikaa, vaan omaksutussa tavassa olla ja käyttäytyä. Syntyi Röyhkeyskoulu. Janakka haluaa ravistella nuoria tunnistamaan oma osaamisensa, teot ja pätevyys, niin moninaisissa muodoissa kuin ne oikeasti elämässä esiintyvät. Röyhkeys olkoon lämmintä hyvää energiaa, joka hohkaa sisuskaluista ja tuuppaa tekemään, vaikka mieli meinaisi empiä.

Röyhkeyskoulussa tarrataan niin huijarisyndroomaan kuin kiltin tytön syndroomaankin (*Tilaisuus sopii kuitenkin kaikille sukupuolille ?). Janakka antaa konkreettisia ohjeita, miten ajatella osaaminen uudella tavalla, ja miten kannustaa sekä itseä että ympärillä olevia hyvään röyhkeyteen.

Ilmoittautumisohjeet

Tilaisuus järjestetään GoogleMeet:n kautta etäyhteyksin. Röyhkeyskouluun voi osallistua matalalla kynnyksellä vain ”kuunteluoppilaana” niin halutessaan. Ilmoittaudu mukaan TÄLLÄ LOMAKKEELLA  viimeistään 9.3.2021. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille.

Röyhkeyskoulun yhteydessä sinulla on mahdollisuus osallistua Nuorten ääni maakunnissa -starttiin kello 15.30. Startti on tarkoitettu Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakuntien nuorille. Lisäksi Röyhkeyskoulun jälkeen (kaikilla nuorilla) on mahdollisuus osallistua Kuntavaalit 2021 -teemaiseen työpajaan. Starttiin ja työpajaan voi ilmoittautua samalla ilmoittautumislomakkeella.

Lisätietoja tilaisuudesta;

Carita Hännivirta, p. 0440124606, carita.hannivirta@nuortensuomi.fi
Mareena Laine, p. 0440 124608, mareena.laine@nuortensuomi.fi

Millainen toiminta tukisi nuorten omaa toimijuutta? Millä tavoin saataisiin nuoret osallistettua keskusteluun ja vaikuttamaan ajankohtaisiin aiheisiin?

Nuorten kanssa yhdessä kehitetty Vaikuta!-teemapäivä on tapahtumakonsepti, joka osaltaan vastaa näihin kysymyksiin. Teemapäivän  tarkoituksena on innostaa ja kannustaa nuoria vaikuttamaan. Pelillisyyttä hyödyntävä teemapäivä on monipuolinen ja mieluinen tapa osallistua.

Nuorten Suomi toteuttaa yhteistyössä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston kanssa Vaikuta!-teemapäivän perehdytyksen sekä koulutuksen, josta saa valmiudet päivän järjestämiseen. Koulutus on suunnattu nuorten osallisuuden parissa työskenteleville tai nuorten vaikuttamista edistäville, kuten nuorisotyöntekijöille, nuorisovaltuustojen ohjaajille sekä kuntien hyvinvointi- tai osallisuuskoordinaattoreille. Vaikuta!-teemapäivää voi soveltaa useissa eri toimintaympäristöissä, kuten kouluissa, nuorisotiloilla ja järjestöjen toiminnassa.

Keväällä 2021 järjestetään etäyhteyksin kaksi samansisältöistä Vaikuta!-teemapäivän perehdytystä, 18.3. ja 22.4. klo 13-14.30. Perehdytyksessä tutustutaan teemapäivän konseptiin ja taustaan. Esillä on myös ALL-YOUTH tutkimushankkeen tutkijoiden näkemyksiä teemapäivästä demokratiakasvatuksen virittäjänä.  Osallistujat pääsevät pelaamaan teemapäivistä tuttua Vaikuta!-demopeliä.

Kaksiosaisen järjestämiskoulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet päivän toteuttamiseen. Vaikuta!-teemapäivän koulutuspäivät ovat ti 27.4. klo 13-16 ja pe 7.5. klo 9-12. Myös koulutus järjestetään etäyhteyksin. Koulutukseen osallistuminen edellyttää perehdytykseen tai aikaisempiin  infoihin osallistumisen.

Koulutuksessa tutustutaan mm. Vaikuta!-teemapäivän rakenteeseen, yhteistyötahojen rooliin, nuorten osallistamiseen sekä sovellusmahdollisuuksiin. Osallistujilla on myös mahdollisuus osallistua keväällä (etä)toteutettaviin Vaikuta!-teemapäiviin Tampereella ja Jyväskylässä. Koulutuksen aikana rakennetaan myöhemmin hyödynnettävä Vaikuta!-peli, joka sisältää osallistavia tehtäviä ja työpajoja. Tavoitteena on, että osallistujat järjestävät Vaikuta!-teemapäivän omassa työympäristössään lukuvuoden 2021-2022 aikana.

Ilmoittautuminen perehdytyksiin TÄÄLTÄ 18.3.2021 ja TÄÄLTÄ 22.4.2021
Ilmoittautuminen koulutukseen TÄÄLTÄ

Lisätietoa: https://www.nuortensuomi.fi/vaikuta-teemapaiva/