23-vuotiaat Paavo ja Abdi istuivat odottamassa päästäkseen työhaastatteluun. Molemmilla on samanarvoinen koulutus. 

Luuleks sä et saisit tän työpaikan ennemmin kuin mä, kun ette te mamut tee muuta ku raiskaatte meijän naiset ja elätte mejjän verorahoilla, Paavo tokaisee. 

Abdi hämmentyy eikä löydä sanoja suustaan kunnes ovi jo aukeaakin ja häntä kutsutaan haastatteluun. 

Miehet esittäytyvät ja kättelevät toisiaan. 

Haastattelija kysyy: ”Miksi juuri sinut pitäisi valita tähän työhön?” 

”Mulla on kokemusta, koska oon ennenki ajanu rekkaa” Abdi vastaa. 

Mitenkäs sosiaaliset taidot? Onnistuuko kommunikointi, vaikka suomen kieli ei ole kuitenkaan äidinkielesi?, haastattelija epäilee. 

Abdi on asunut Suomessa 5 vuotta ja opiskellut suomen kieltä jo ennen, kun hän tuli Suomeen. 

Abdi vastaa itsevarmasti: ”Kyllä onnistuu!” 

Haastattelun päättyessä Abdi poistuu odotushuoneeseen, jossa vastassa on Paavo. 

Paavo kysyy ilkkuvasti: ”Mitenkäs haastattelu sujui? Voin lyödä vaikka vetoa ettei täällä tarvita sinua.”

Samalla haastattelija astuu huoneeseen kuullessaan Paavon sanat ja varmistuu valinnastaan.

Onneksi olkoon Abdi, sait paikan!, onnittelee haastattelija

Paavo hämmentyy ja vaatii selitystä, johon haastattelija vastaa: ”Emme tarvitse ihmisiä, jolla on tuollainen asenne toisia kohtaan.” 

Kyseinen tarina on kuvitteellinen, mutta pohjautuu ihmisten kokemuksiin. Teksti on kirjoitettu Keski-Suomen nuorisovaltuustojen leirillä Piispalassa 31.-1.2.2020.

Maaliskuussa järjestettävä Nuorten kyvyt ja ääni esiin -juhla nostaa 15. kerran esille keskisuomalaisten nuorten aktiivisuutta ja nuorten taustalla toimivia aikuisia. Juhlassa palkitaan kuntien nimeämät Nuoret Tsempparit ja Aikuiset Tsemppaajat sekä ehdotusten perusteella vuoden 2019 Erityistsemppaajat, Nuorisovaltuusto sekä Nuorisoteko. Näiden lisäksi tänä vuonna palkitaan kuntakohtaisesti päättäjä, joka on toiminnallaan edistänyt ansiokkaasti nuorten asiaa.

Juhlassa on ensimmäisistä vuosista alkaen haluttu nostaa esiin nuorten merkitystä kuntien aktiivisina kansalaisina. Kuntakohtaisesti palkittavat nuoret tai nuoret ryhmät ovat keskisuomalaisten kuntien itsensä valitsemia, usein niin että kunta etsii avoimella haulla ehdotuksia Nuori Tsemppari -palkittavaksi. Samoin haetaan Aikuinen Tsemppaaja – palkittavia, joita ovat aikuinen tai aikuista koostuva taho, joka kannustaa ja mahdollistaa nuorille omaehtoista toimintaa. Tänä vuonna palkitaan myös ensimmäistä kertaa kuntakohtaisesti päättäjä tai virkamies, joka on omalla toiminnallaan vaikuttanut positiivisesti nuorten asioihin.

Keskisuomalainen Nuorisoteko valitaan nyt kolmatta kertaa. Nuorisoteko voi olla toimintamalli, tapahtuma tai mikä tahansa toiminto, joka on vienyt nuorten osallisuutta, aktiivisuutta ja omaa tekemistä eteenpäin jossain päin Keski-Suomea. Edelliset Nuorisoteko pokaalin ovat ansainneet Crazy Action -illat ja Äänekosken Mopomiitit. Vuoden 2019 Nuorisotekoa voi ehdottaa kuka tahansa lähettämällä sähköpostia Nuorten Suomelle. Valinnan palkittavasta nuorisoteosta tekee Nuorten Suomen hallitus yhdessä Keskisuomalaisen ja Keski-Suomen liiton edustajien kanssa.

Muutamia vuosia sitten juhlassa aloitettiin uusi perinne, kun ensimmäisen kerran palkittiin vuoden Nuorisovaltuusto. Vaikuttaminen, erityisesti nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen on ollut Nuorten Suomen toiminnassa keskeisessä roolissa viime vuosina. Edellisvuosina Vuoden Nuorisovaltuusto – kunniamaininnan on saanut Jyväskylän, Laukaan ja Uuraisten nuorisovaltuustot. Vaikka lopullisen valinnan nuorisovaltuuston palkitsemisesta tekee Nuorten Suomen hallitus, tehdään se ehdotusten perusteella tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen Nuorisovaltuuston kanssa.

Vuoden 2019 Nuorisotekoa sekä Nuorisovaltuustoa voi ehdottaa kuka tahansa 15.2. mennessä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen; toimisto@nuortensuomi.fi. Kirjaa sähköpostiin selkeästi koskeeko ehdotuksesi Nuorisotekoa vai Nuorisovaltuustoa, perustele ehdotuksesi sekä kerro palkittavan yhteystiedot, mikäli ne ei ole helposti löydettävissä hakukoneilla.

Nuorten kyvyt ja ääni esiin -juhla järjestetään 13.3.2020 Jyväskylässä. Vastuullinen järjestäjä on Nuorten Suomi ry.  Tilaisuutta tukee Länsi- ja Sisä- Suomen Aluehallintovirasto ja Keski-Suomen liitto.

Lisätiedot; Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 552 8070, eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi

Myös maakunnissa huomattiin: Nuoret mukaan keskusteluun – win-win -tilanne meille kaikille

Kolmen vuoden mielenkiintoinen aika, Nuorten ääni maakunnissa -hanke on päättymässä.  Liikkeelle lähdettiin Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -näkökulmalla. Vaikka uudistus kaatui, maakunnissa on tunnistettu tarve synnyttää ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla eri taustoista tulevat nuoret saadaan mukaan maakunnalliseen päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Viidessä maakunnassa saatiin monenlaista oppia ja kokemusta laajalla verkostotyöllä.

Nuoret ovat päättäjille hyviä sparraajia ja haastajia. Hankkeen aikana nuorille alkoi avautua ovet yhä useampiin tilaisuuksiin. Aikuiset totesivat, että nuoret sanovat usein suoraan sen, minkä virkamiehet ja päättäjät muotoilevat yleiselle tasolle, jolloin se ei enää kosketakaan kuulijaa. Nuorten ajatusten merkitys alettiin ymmärtää. Moni virkamies ja päättäjä oivalsi, että nuoret kannattaa ottaa mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

Maakuntauudistusta valmistellut Emmi Hyvönen pohtii: ”Nuorten ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa lähestyä vaikeitakin ongelmia opetti paljon. Emme saa lähestyä asioita päätöksenteon monimutkaisuuden kautta, vaan puhumalla nuorten tavoin suoraan itse asiasta ja löytämällä ongelmiin nopeita ratkaisuja kokeilukulttuurin hengessä. Nuorilla on visionäärinen näkemys siitä, miten asioiden pitäisi tulevaisuudessa olla ja millaisia ratkaisuja voisimme löytää aikansa eläneiden nykypalveluiden tilalle. Miksi emme siis kuule nuoria enemmän ja osallista heitä yhteiseen keskusteluun? Se olisi win-win tilanne meille kaikille.”

Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään eikä loppua näy. Kaikissa mukana olleessa viidessä maakunnassa on nyt käynnissä maakuntakohtaiset hankkeet, joilla teemaa viedään jatkossakin eteenpäin. Paljon on vielä tehtävää. On aika laittaa uutta vaihetta kehiin, niin että kaikissa maakunnissa nuoret oikeasti pääsevät mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.

Hankkeen kokemukset, tulokset ja opit on koottu yksiin kansiin. Julkaisu Nuorten ääni maakunnissa – tuloksia ja oppeja Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa on nyt kaikkien saatavilla. Oppeja voi hyödyntää myös muualla tapahtuvaan nuorten vaikuttamistoimintaan. Hyvä pyörä on lähtenyt pyörimään maakunnissa, on aika laittaa uutta vaihetta kehiin.

Hanke toteutettiin hyvin laajalla verkostotyöllä niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti. Jokainen maakunta kokosi julkaisuun omannäköisensä koonnin. Näiden lisäksi on kuvattu keskeisimmät yhteiset toiminnot ja suosituksia ja hyviä käytäntöjä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen. Julkaisu sisältää myös paljon linkkejä eteenpäin, joista löytyy syventävää tietoa ko. teemasta. Julkaisun voit ladata TÄÄLTÄ.

Vaikuta! -teemapäivissä mukana olleet nuoret nostivat viime keväänä esille, että päiviä olisi kiva järjestää myös ammattikouluissa. Keskustelua jatkettiin myös muiden opiskelijoiden kanssa. Nuoret nostivat, että oman hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua palveluiden kehittämiseen sekä oppia miten päätöksiä eri asioista tehdään. Siitä lähti idea Nuorten ääni esiin ammattikouluissa -projektille, joka saikin myönteisen Erasmus+ -hankerahoituksen.

Ensimmäinen Vaikuta-päivä järjestettiin syyskuun alussa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa ja loppuvuodesta on tarkoitus järjestää pari erillistä päivää Jyväskylässä Gradialla. Vaikuta-päivä on digitaalisin menetelmin toteutettava toiminnallinen päivä, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten tietoa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, innostaa ja kannustaa nuoria vaikuttamaan sekä kerätä nuorten ajatuksia ja ideoita eri tahojen päätöksenteon tueksi.

Gradialla järjestettävien Vaikuta-päivien aiheiksi nuoret ovat nostaneet mm. nuorten mielenterveyden, julkisen liikenteen maaseutukunnissa ja kaupungissa sekä oppilaitosten viihtyvyyden ja lähiopetuksen. Tarkoituksena on arvioida yhdessä asiantuntijoiden kanssa palvelujen toimivuutta ja mahdollisia uusia ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tavoitteena on, että päivä innostaa myös uusia nuoria mukaan vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Vaikuta-päiviin osallistuneilla nuorilla on mahdollisuus liittyä mukaan ryhmätoimintaan hankkeen toisessa vaiheessa. Nuoret ideoivat ja suunnittelevat miten Vaikuta-päivästä koostettuja tuotoksia tuodaan esille ja viestitään päättäjille. Muodot voivat olla moninaiset mielipidekirjoituksesta aloitteeseen ja näytelmästä räp-esitykseen. Tärkeää on että viestit ovat nuorten näköisiä ja niiden pohjalta voidaan käydä dialogia päättäjien kanssa.

Vuorovaikutus nuorten ja päättäjien kesken on tärkeää paitsi nuorille, on se erittäin tärkeää myös päättäjille. Usein pelkkä vuorovaikutus nuoren kanssa riittää, että päättäjä pystyy huomioimaan nuorten aseman paremmin asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on, että nuoret saavat päättäjiltä myös vastineen siitä miten nuorten nostamat aiheet ja toiveet on otettu tai tullaan ottamaan huomioon päätöksenteossa.

Hankkeen toteutus ammattiopistoissa nähdään erityisen tärkeänä vähäisen yhteiskunnallisten asioiden opetuksen ja nuorten vähäisen yhteiskunnallisen osallistumisen vuoksi. Tavoitteena on luoda mallia, jolla ammattiopistoissa voitaisiin edesauttaa toisen asteen opiskelijoiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen kiinnostusta. Uusia ja innovatiivisia tapoja osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan.

Lisätietoa Nuorten ääni esiin ammattikouluissa -projektista:

carita.hannivirta@nuortensuomi.fi
p. 0440124606

Vaikuta! -teemapäivästä lisätietoa mm. TÄÄLTÄ

Nuorten maakunta -hankkeessa on koottu hankkeen kokemuksia ja havaintoja yhteen hieman tavallisesta poikkeavassa muodossa: podcastina.

Kuusiosaisessa podcast-sarjassa pohditaan muun muassa nuorten maakunnallisten vaikuttajaryhmien toimintaa, kaikkien nuorten osallisuutta, nuoria poliittisina toimijoina, virkamiesten ja päättäjien vastuuta nuorten kuulemisesta sekä osallisuuden ja nuorten vaikuttamisen edistämisen erilaisia malleja. Sarjassa kuullaan hankkeen projektikehittäjien Eeva Mäntylän ja Tarja Kovasen lisäksi nuorten osallisuuden asiantuntijoita sekä tietysti nuoria vaikuttajia.

Tavoitteena on pohtia nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja niiden edistämisestä monipuolisesti. Sarja tarjoaa myös käytännön vinkkejä nuorten vaikuttamisen ja osallisuuden edistämiseen.

Sarjan voit kuunnella täältä.

Nuorten maakunta -hankkeessa edistettiin nuorten maakunnallista vaikuttamista ja yhteiskunnallista osallisuutta vuosina 2017–2019.

Etsimme nyt LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN ASIANTUNTIJAA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työskentely-ympäristönä on Jyväskylän Lasten Parlamentti ja Nuorten Suomi ry:n lasten ja nuorten vaikuttamista edistävät projektit.

Asiantuntija
– innostaa lapsia ja nuoria osallistumaan, toimimaan ja vaikuttamaan
– kehittää lasten ja nuorten vaikuttamiseen liittyviä rakenteita ja toimintamalleja, esim. oppilaskunta- ja Lasten Parlamentti -toimintaa
– kehittää toimintoja yhdessä eri toimijoiden kanssa

Tämä työ saattaa olla sinua varten, mikäli
– olet kiinnostunut edistämään lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia
– sinusta on antoisaa työskennellä moninaisissa verkostoissa niin lasten, nuorten kuin aikuisten kanssa
– sinulla on erinomaiset vuorovaikutus- ja organisointitaidot
– osaat käyttää lapsille / nuorille sopivia toimintatapoja
– olet innostuva, kehittämisorientoitunut, kuunteleva ja joustava tekijä, joka syttyy uusista ja isoistakin haasteista
– sinulla on tehtävään soveltuva vähintään alemman korkea-asteen koulutus

Työaika on 80 % tai sopimuksen mukaan. Työ alkaa mahdollisimman pian. Työpiste sijaitsee Jyväskylässä, mutta myös etätyön tekeminen on jonkin verran mahdollista. Työ tehdään ensisijaisesti Keski-Suomessa. Ajokortti on välttämätön. Työhaastattelut järjestetään viikolla 36.
Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen 31.8. mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Lisätietoja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 5528070 tai Lasten Parlamentin koordinaattori Turo Teittinen, p. 044 515 5336.

Nuorten Suomi ry on nuorten toimijuutta ja vaikuttamista edistävä asiantuntijaorganisaatio. Toiminta-ajatuksena on yhdessä eri toimijoiden kanssa kehittää ja tukea sellaisia rakenteita sekä nuoria innostavia toiminnan tapoja ja tilaisuuksia, joissa nuoret voivat oivaltaa uutta, saada aikaan ja vaikuttaa. Lisätietoja www.nuortensuomi.fi.

“Nuorten tulisi olla tekemässä päätöksiä nykypäivän ilmastonmuutoskeskustelussa”, sanoo Mea Vähä-Jaakkola. Heinäkuun 16. hän on nuorena vaikuttajana edustamassa Satakunnan maakunnallista nuorisovaltuustoa Nuoret vaativat: “Tuntekaa vapina – ilmastokapina!” -keskustelutilaisuudessa Porin SuomiAreenassa.

Halu vaikuttaa on tullut omasta taustasta sijaishuollossa. Vähä-Jaakkola kertoo nähneensä asioita, joita voisi tehdä paremmin ja paikkoja, joissa ihmisiä voisi ottaa paremmin huomioon. Kuultuaan nuorisovaltuustotoiminnasta, Vähä-Jaakkola ajatteli, että se voisi olla hyvä väylä päästä vaikuttamaan niihin asioihin. Vaikuttamistyö vei mennessään. Tie oman kotikunnan nuorisovaltuustosta on vienyt muun muassa Porin kaupunginvaltuustoon edustamaan paikallista nuorisovaltuustoa. Nykyään Vähä-Jaakkola toimii myös valtakunnallisesti Suomen nuorisovaltuustojen liiton hallituksessa pitämässä huolta, että nuoret pääsevät valtuustojen kautta aidosti vaikuttamaan omiin asioihinsa.

Vähä-Jaakkolaa on ajanut eteenpäin erityisesti halu puuttua epäkohtiin nuorten vaikuttamistoiminnassa. Esimerkiksi kaikkien nuorten edustaminen on yksi niistä. 

“Yksi osallisuuden pääkysymyksistä on, miten saada kaikkien ääni kuuluviin,” Vähä-Jaakkola sanoo.

Hän painottaa, kuinka nuorten osallisuudessa tärkeää on nimenomaan muiden nuorten osallistaminen ja nuorten välisten ennakkoluulojen purkaminen. Erilaiset mielipiteet ovat rikkaus, ja niiden avulla voidaan ottaa helpommin muutkin huomioon.

Vähä-Jaakkola pitää nuorten vaikuttamista erityisen tärkeänä, ja nostaa esimerkkinä nuorten ilmastovaikuttamisen, joka on myös aiheena SuomiAreenan paneelikeskustelussa. Erityisesti ilmastoasioissa nuorten vaikuttaminen on tärkeää, sillä nyt tehtävät päätökset muovaavat nuorten ja koko yhteiskunnan tulevaisuutta.

Vähä-Jaakkolan mielestä nuoret voisivat myös tuoda uutta näkökulmaa ilmastokeskusteluun ja toimia omien mielipiteidensä avulla liimana eri poliittisten ryhmien enemmän tai vähemmän taipumattomien agendojen välillä. Hän sanoo, että nuoret poliittisina ja epäpoliittisina toimijoina “aikuisten politiikassa” ovat vapaampia tuomaan esiin aitoja omia mielipiteitään. Siten voitaisiin ajaa yhdessä nimenomaan nuorten asiaa, ilman että tavoite leimautuisi esimerkiksi jonkun puolueen omaksi.

Nuorten vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisessa on Vähä-Jaakkolan mukaan tuoda asiaa esille ja reagoida siihen. Hän muistuttaa, että on myös nuorten vastuu olla aktiivisia ja ottaa yhteyttä päättäjiin. Esimerkiksi kansanedustajat ovat yhtä lailla lasten ja nuorten, kuin äänioikeutettujenkin edustajia.

“On meidän vastuulla peräänkuuluttaa päättäjiltä vastuuta”, Vähä-Jaakkola painottaa.

Ja näitä nuorten reaktioita ilmastonmuutokseen on jo nähtykin. Esimerkiksi kansainvälisenä ilmastolakkopäivänä tuhannet lapset ja nuoret osoittivat mieltään paremman ilmastopolitiikan puolesta. Nuorten ilmastoaktivismi on positiivisen palautteen lisäksi herättänyt kuitenkin myös nihkeitä ja vähätteleviä reaktioita. Vähä-Jaakkola toteaa, että nuorilla on jo aiempaa enemmän tilaa ilmastokeskustelussa, mutta esimerkiksi nuorten ilmastolakot ovat saaneet paljon kritiikkiä. Vielä on siis parannettavaa. Turhauttavaa on myös aikuisten suusta usein kuultu kysymys: “Miten te ratkaisette ilmastomuutoksen?” Asiantuntijuus ei pitäisi olla vaatimus sille, että nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on aitoa ja se pitäisi ottaa vakavasti.

Vähä-Jaakkola haluaa innostaa kaikkia nuoria ennakkoluulottomasti mukaan vaikuttamistoimintaan, mutta samalla myös muistuttaa muita nuoria vaikuttajia tärkeästä työstään ja siitä, mitä he ovat jo saaneet aikaan: 

“Olkaa iloisia pienistä asioista, koska koko maailmaa ei pysty parantamaan kerralla, etkä todellakaan yksin.”

Teksti: Ilona Siistonen

Mea Vähä-Jaakkola on panelistina SuomiAreenan Nuoret vaativat: “Tuntekaa vapina, ilmastokapina!” -keskustelutilaisuudessa Purje-lavalla tiistaina 16.7. kello 14.30-15.30. Satakunnan nuorisovaltuuston toimintaan voi käydä tutustumassa Puuvillan nuorisotiloissa paneelin jälkeen kello 16.00-18.00.

“Ilmastotekoja!”, huuto kaikuu Jyväskylän kompassilla, jossa joukko nuoria seisoo päättäväisinä pahvikyltit käsissään. On 15. maaliskuuta 2019, kansainvälinen ilmastolakkopäivä, ja tuhannet koululaiset kymmenissä eri kunnissa ympäri Suomen ovat kokoontuneet osoittamaan mieltään ja vaatimaan päättäjiltä muutosta. Tämän liikehdinnän on aloittanut viikoittaisilla koululakoillaan 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg, jota voidaan pitää nuorten ilmastoaktivismin keulakuvana.

Ilmastonmuutos on nuorille yksi tämän päivän suurimmista huolenaiheista. On itsestäänselvyys, että päätöksillä, joita tehdään tänä päivänä ilmastonmuutoksen hidastamisen suhteen, on eniten vaikutusta nimenomaan nuorten tulevaisuuteen. Vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut, ja yli kaksi kolmasosaa vastanneista koki epävarmuutta tai turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi joko melko paljon tai erittäin paljon. Myös vasta viime vuosina yleisesti tunnistettu ja myös nuorten keskuudessa yleistynyt huolestuneisuus kielii alati kasvavasta pelosta ilmaston ja maapallon tulevaisuudesta. Ilmiön laajuudesta kertoo myös se, että nyt sillä on jo nimikin: ilmastoahdistus.

Kun ajattelen ilmastonmuutosta, tunnen pelkoa ja turhautumista. Pelkoa tulevaisuudesta ja turhautumista siitä, kuinka asia tuntuu olleen tapetilla jo pitkään, mutta junnaamme silti vain paikoillaan. Ei siksi etteikö olisi olemassa työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vaan siksi, että isoja päätöksiä ei uskalleta tehdä.

Vaikka ilmastoahdistus voi aiheuttaa kädettömyyden tunnetta, se on myös herättänyt nuorissa halun korottaa ääntään. Mikko Piispan ja Sami Myllyniemen vuoden 2018 nuorisobarometrin pohjalta kirjoitetussa artikkelissa todetaan, että nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on yhteydessä nuorten aktiivisuuteen poliittisessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tärkeinä vaikuttamiskeinoina nuoret pitävät äänestämisen lisäksi esimerkiksi mielenosoituksia sekä kulutustottumuksien muuttamista kestävämpään suuntaan.

Myös sosiaalinen media on nuorille oleellinen työkalu ilmastokeskustelussa. Se on tehokas väylä levittää tietoisuutta ja herätellä keskustelua seuraajien kesken, sillä kynnys osallistua keskusteluun on suhteellisen pieni ja tavoitettu ihmismäärä siihen nähden suuri. Näkyvyyttä saa erityisesti, jos päivitystä jaetaan laajemmin eteenpäin. Esimerkiksi tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivänä 15. huhtikuuta monet nuoret, sekä vaikutusvaltaiset somepersoonat osallistuivat keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Nuoret saivat tietää myös Jyväskylän koululaisten ilmastomielenosoituksesta nimenomaan Instagramissa julkaistun ja jaetun päivityksen avulla. Kuitenkin vaikka ilmastonmuutos on toistuva aihe sosiaalisessa mediassa, kannanotot usein jäävät sinne, eivätkä ulotu yleiseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta.

Näiden vaikuttamisen keinojen rinnalle on maailmanlaajuisesti noussut myös ilmastokanteiden tekeminen. Näiden nuorten tekemien kanteiden tavoitteena on saada aikaan päätöksiä, joiden avulla päästöjä saadaan rajoitettua. Ehkä kunnianhimoisin suunnitteilla oleva kanne on portugalilaislasten ja -nuorten käsialaa, sillä tarkoituksena on haastaa jopa 47 eri valtiota ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden seuraamista rajuista maastopaloista alueella, josta lapset ja nuoret ovat kotoisin. Ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin perehtynyt tutkijatohtori Heta Heiskanen kertoo artikkelissaan, että on oletettavaa, että yhdenkin ilmastokanteen menestyminen vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutosta koskevan oikeuskäytännön kehittymiseen. Kanteet kertovat nuorten kasvavasta halukkuudesta vaikuttaa, mutta myös siitä, kuinka hälyttävän suureksi heidän kantama huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut.

Jotta nuoret voivat vaikuttaa, heille täytyy antaa mahdollisuus siihen. Heidän äänelleen täytyy antaa tilaa ja heidän sanoilleen painoarvoa. Nuoret haluavat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Nuoret haluavat päätöksiä ja konkreettisia toimia. Nuoret haluavat ilmastotekoja. 

Teksti: Ilona Siistonen

Kirjoittaja työskentelee heinäkuussa 2019 Nuorten maakunta -hankkeen viestintäassistenttina.

Tiistaina 16.7. Porin SuomiAreenalla Nuoret vaativat: “Tuntekaa vapina, ilmastokapina” -paneelissa jatketaan keskustelua nuorten ilmastovaikuttamisesta.

Nuorten ilmastoaktivismi on noussut näkyville tämän vuoden aikana ilmastolakkoina, marsseina, keskusteluina ja kannanottoina. Kuullaanko nuorten ilmastohuolta kuitenkaan päätöksenteossa? Miten ilmastonmuutosta voitaisiin torjua ja miten nuorten ilmastoaktivismia tuettaisiin parhaiten?

Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureudutaan tiistaina 16.7. Porin SuomiAreenalla Nuoret vaativat: ”Tuntekaa vapina – ilmastokapina” -keskustelutilaisuudessa. Nuorten ilmastoaktivismista keskustelevat opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo Sitrasta, Planin lastenhallituksen puheenjohtaja Minttu Saarinen sekä lukiolainen, nuori vaikuttaja Mea Vähä-Jaakkola Satakunnan maakunnallisesta nuorisovaltuustosta SataNuvasta.

Nuorten ääni kuuluu keskustelutilaisuudessa monella tavalla. Paneelikeskusteluun osallistuvien nuorten lisäksi lavalla kuullaan kolmen vaikuttajanuoren puheenvuoro. Lisäksi Nuorten Suomi ja Plan International ovat keränneet nuorilta kysymyksiä ja teemoja keskustelua varten. Kysymyksiä on kerätty talven ja kevään 2019 aikana eri puolilla Suomea.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Nuorten Suomi, All-Youth-tutkimushanke, Plan International ja Sitra.

SuomiAreena: Nuoret vaativat: ”Tuntekaa vapina – ilmastokapina!”

Tiistai 16.7. klo 14.30–15.30 | Purje, Raatihuoneenpuisto

Kuva: Milla Lähtevänoja