By

Viestintä

Satakunnan nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä SataNuva piti ensimmäisen kokouksensa tiistaina 12.2. Porin nuorisotalolla. Kokoukseen osallistui 32 nuorta eri puolilta maakuntaa.

Kokouksessa SataNuvan puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Aino Grönman Pomarkusta ja varapuheenjohtajaksi Marii-Helen Masur Säkylästä.

Ryhmän sihteeriksi nimettiin Leevi Viljanen Huittisista, varasihteeriksi Elli-Noora Rintamäki Merikarvialta ja tiedottajatiimin jäseniksi Waltteri Alenius Raumalta, Viivi Salmela Jämijärveltä sekä Kalle Käkelä Porista.

Nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän tarkoitus on tuoda nuorten ja lasten mielipide esiin sekä edistää lasten ja nuorten osallisuutta maakunnassa. Ryhmän perustaminen on osa maakuntauudistuksen valmistelua. Taustalla on lakiluonnos, jonka mukaan maakuntiin on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä.

Ryhmään on nimetty 40 nuorta lähes jokaisesta Satakunnan kunnasta. Edustajat ovat 13–20-vuotiaita.

Jatkossa nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä kokoontuu vähintään joka toinen kuukausi Porissa.

Keski-Suomen kuntien nuorisovaltuutetut kokoontuivat yhteisleirille Kannonkoskelle pe-la 1.–2.2.

Nuorisokeskus Piispalassa järjestetyllä leirillä jaettiin hyviä käytäntöjä nuorisovaltuustotoiminnasta, pureuduttiin viestinnän eri osa-alueisiin sekä verkostoiduttiin muiden nuorisovaltuutettujen ja ohjaajien kesken.

– Täällä voi tavata uusia kavereita ja pitää hauskaa, sanoi kannonkoskelainen Veeti Leppänen.

Nuorisovaltuustot edustavat kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Valtuustot tuovat nuorten ääntä kuuluviin päätöksenteossa, ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä toimivat linkkinä nuorten ja päättäjien välillä.

Kannonkoskelaisen Max Koitelan mukaan nuorten on tärkeä saada äänensä kuuluviin, koska päätöksenteossa käsitellään nuorille itselleen tärkeitä palveluita ja resursseja.

Joku aikuinen saattaa ajatella, että skeittaaminen on paikallisten nuorten mielestä siisti juttu ja sitten rakennetaan skeittipuisto, mutta sitä ei käytäkään kukaan. Tältä olisi vältytty, jos olisi kysytty nuorilta, halutaanko skeittipuisto, Koitela pohti.

Yhteisleirillä nuorilla oli mahdollisuus ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja vaihtaa kokemuksia kunnallisesta vaikuttamisesta.

– Keskusteluissa kävi ilmi, että nuoret tarvitsevat perehdytystä kunnalliseen päätöksentekoprosessista. Lisäksi kummivaltuutetut ja valtuutetut voisivat olla nuorten mielestä enemmän mukana nuorisovaltuustotoiminnassa, kommentoi projektikehittäjä Eeva Mäntylä Nuorten Suomesta.

Mäntylän mukaan nuoret ovat hyvin tietoisia erilaisista tavoista vaikuttaa, mutta niitä ei osata hyödyntää nuorisovaltuustotoiminnasta niin paljon kuin voisi.

Leirille osallistui noin 30 nuorisovaltuutettua kymmenestä Keski-Suomen kunnasta.

Leiri oli osa Nuorten Suomi ry:n toteuttamaa Osallistuva nuori – osallistava kunta -hanketta, jota rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. Tavoitteena on edistää Keski-Suomen lasten ja nuorten toimijuutta ja paikallistason vaikuttamistoimintaa, mm. lasten ja nuorten äänen kuulumista kuntahallinnossa ja muissa yhteisöissä. Lisätietoa TÄÄLTÄ


Oona Koskela (vas.) ja Aino Savola edustivat leirillä Karstulan nuorisovaltuustoa ja Veeti Leppänen, Max Koitela sekä Miisa Tikkanen Kannonkosken nuorisovaltuustoa.

 

Lisätietoja:

Carita Hännivirta
0440 124 606
carita.hannivirta@nuortensuomi.fi

 

 

Maaliskuussa järjestettävä Nuorten kyvyt ja ääni esiin -juhla nostaa 14. kerran esille keskisuomalaisten nuorten aktiivisuutta ja nuorten taustalla toimivia aikuisia. Juhlassa palkitaan kuntien nimeämät Nuoret Tsempparit ja Aikuiset Tsemppaajat sekä ehdotusten perusteella vuoden 2018 Erityistsemppaajat, Nuorisovaltuusto sekä Nuorisoteko.

Keski-Suomessa Nuorisoteko valitaan nyt toista kertaa, ensimmäisen kerran Keskisuomalaisen lahjoittaman pokaalin vastaanottivat Crazy Action -iltojen takana olleet Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven edustajat. Vuoden 2018 Nuorisotekoa voi ehdottaa kuka tahansa. Valinnan palkittavasta nuorisoteosta tekee  Nuorten Suomen hallitus yhdessä Keskisuomalaisen ja Keski-Suomen liiton edustajien kanssa. Nuorisoteko voi olla toimintamalli, tapahtuma tai mikä tahansa toiminto, joka on vienyt nuorten osallisuutta, aktiivisuutta ja omaa tekemistä eteenpäin jossain päin Keski-Suomea.

Juhlassa on ensimmäisistä vuosista alkaen haluttu nostaa esiin nuorten merkitystä kuntien aktiivisina kansalaisina. Kuntakohtaisesti palkittavat nuoret tai nuoret ryhmät ovat keskisuomalaisten kuntien itsensä valitsemia, usein niin että kunta etsii avoimella haulla ehdotuksia Nuori Tsemppari -palkittavaksi. Samoin haetaan Aikuinen Tsemppaaja – palkittavia, joita ovat aikuinen tai aikuista koostuva taho joka kannustaa ja mahdollistaa nuorille omaehtoista toimintaa.

Muutamia vuosia sitten juhlassa aloitettiin uusi perinne kun ensimmäisen kerran palkittiin vuoden Nuorisovaltuusto. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen on ollut Nuorten Suomen toiminnassa keskeisessä roolissa viime vuosina, perinteisemmin tunnetun Toukofestin tuottamisen rinnalla. Edellisvuosina Vuoden Nuorisovaltuusto kunniamaininnan on saanut Jyväskylän, Laukaan ja Uuraisten nuorisovaltuustot. Vaikka lopullisen valinnan nuorisovaltuuston palkitsemisesta tekee Nuorten Suomen hallitus, tehdään se ehdotusten perusteella tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen Nuorisovaltuuston kanssa.

Vuoden 2018 Nuorisotekoa sekä Nuorisovaltuustoa voi ehdottaa kuka tahansa 15.2. mennessä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen; toimisto@nuortensuomi.fi. Kirjaa sähköpostiin selkeästi koskeeko ehdotuksesi Nuorisotekoa vai Nuorisovaltuustoa, perustele ehdotuksesi sekä kerro palkittavan yhteystiedot mikäli ne ei ole helposti löydettävissä hakukoneilla.

Kuntakohtaisesti palkittavat Nuori Tsemppari ja Aikuinen Tsemppaaja -ehdotukset lähetetään kunnan ilmoittamalle yhteyshenkilölle.

Nuorten kyvyt ja ääni esiin -juhla järjestetään 15.3.2019 Jyväskylässä. Vastuullinen järjestäjä on Nuorten Suomi ry (ent. Nuorten Keski-Suomi ry). Tilaisuutta tukee Länsi-ja Sisä- Suomen Aluehallintovirasto ja Keski-Suomen liitto.

Lisätiedot; Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 552 8070, eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi

Haemme itsenäiseen työskentelyyn pystyvää ja luotettavaa GRAAFIKKOA

Tehtäviin kuuluvat kuvankäsittely- ja taittotyöt, verkkosivujen päivittäminen sekä muut ICT-tehtävät ja näiden kehittäminen.

Työtehtävien ansiokas hoitaminen edellyttää kohtuullisen hyvää graafista osaamista (Adobe Creative Cloud), taitoa käyttää Office-ohjelmia  (Word, Excel, PowerPoint, Outlook) sekä yhteistyötaitoja, joita tarvitaan tiiviissä työyhteisössämme.

Eduksi ovat myös monipuoliset viestintätaidot, kuten kirjoittaminen, valokuvaus, videokuvaus, some-kanavien hallinta sekä järjestö- tai muu harrastustausta. Hakijalla tulee olla mahdollisuus korkeimpaan palkkatukiluokkaan, työ alkaa 14.1.2019 tai sopivan henkilön löydyttyä.

Tarjoamme iloisen ja innostuneen työyhteisön, jossa jokainen pääsee käyttämään vahvuuksiaan ja kehittämään itseään. Työtehtävät ovat hyvin monipuolisia; toiveiden ja tarpeen mukaan työviikko voi koostua tarkkuutta vaativasta kuvankäsittelystä tilavisualisointiin tai esitetaitosta graafisten ilmeiden luomiseen.

Lisätietoa työtehtävistä ja käytössä olevista ohjelmista: Carita Hännivirta (vain puhelintiedustelut 20.12.-6.1. välillä), 0440 124606, carita.hannivirta@nuortenkeskisuomi.fi
Hakemukset sähköpostitse: Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja, 040 5528070, eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi
Muut lisätiedot: Ville Koskinen, Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa –hanke, 0400 207769, ville.koskinen@nuorisoseurat.fi

 

Graafikko | Nuorten Keski-Suomi

Jere Huotari kirjoittaa blogissa nuorten vaikuttamiseen liittyvistä haasteista. Jere toimii Nuorten ääni maakunnissa -hankkeen nuorena asiantuntijana ja suunnittelee & tekee päättäjille suunnattuja nuorten vaikuttamiseen liittyviä koulutuksia.

On sysipimeää ja yhtäkkiä oksa lyö punaisen jäljen poskeen ulottuen leuasta toiseen korvaan asti. Pyörä on pakko pysäyttää, lyönnin ääni soi korvissa. Viime huoltopisteellä pyörään on lisätty ketjut mutta satula ja valo puuttuvat edelleen. Voimat ovat vähissä ja matka etenee uusista ketjuista huolimatta hitaasti. Miksi ylipäätään pyöräillä, jos ei ikinä pääse minnekään?

Nuorten osallisuudesta on määrätty monessa laissa mutta tosielämä ei aina vastaa asetettuja tavoitteita. Vaikka nuori toivoisi voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei hän siihen syystä tai toisesta pysty. Valtava määrä mahdollisuuksia ja energiaa kuluu hukkaan, jos nuorelle on annettu osallistumispyörä ilman satulaa, valoa, äänitorvea saatikka ketjuja. Tästä lähtökohdasta ei voi voittaa Ranskan ympäriajoa, vaikka nimi olisikin osallistujaluettelossa.

Ensimmäisenä esteenä osallisuuden toteutumiselle ovat puuttuvat mahdollisuudet. Päätöksenteko kulkee omia vakiintuneita polkujaan ilman, että siihen olisi mahdollisuutta vaikuttaa. Kunnassa nuorisovaltuustoa ei ole tai sen toiminta on lamaantunut, kouluissa oppilailla ei ole sananvaltaa ja palvelut kehitetään aikuisten työryhmien voimin. Vaikka nuori ottaisi yhteyttä päättäjiin, saa hän osakseen välinpitämättömyyttä tai vastaamattomuutta. Tässä tilanteessa nuoren pyörä ei liikahdakaan, koska vaikka miten kovaa polkisi, ei pyörässä ole ketjuja.

Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan.

Kun pyörää kunnostetaan ja siihen saadaan ketjut, on matkalla onnistuneeseen osallistumiseen edessä seuraava haaste: puuttuvat taidot. Jos ei tiedä, miten päätökset tehdään tai kuka ne tekee ja valmistelee, ei prosessiin ole mahdollisuutta päästä mukaan. Vaikka nuorisovaltuustolla olisi halua osallistua, heiltä puuttuu olennaista tietoa, eivätkä he pysty vaikuttamaan päätöksenteossa käsiteltäviin asioihin. Pyörä kulkee eteenpäin mutta vauhti on auttamattoman hidas ja päämäärä pimeässä, koska lamppu puuttuu.

Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää.

Matka taittuu näppärästi valoisassa hyvin rasvattujen ketjujen kilkattaessa. Vaan reidet väsyvät nopeasti ilman satulaa, jonka päällä istua. Puuttuva tuki pysäyttää hyvin nopeasti laadukkaankin pyörän. Aikuisen tuki on nuorten osallistumiselle elintärkeää. Hän on mahdollistamassa nuorten toimintaa antaen heille kuitenkin tilan toimia ja päättää itse. Kaikki jaksavat olla mukana ja jalat eivät mene maitohapoille, kun aikuinen on avustamassa ja neuvomassa hankalissa ja uusissa tilanteissa. Jos aikuisella ei ole riittäviä resursseja toimia nuorten kanssa, tämä tuki jää vaillinaiseksi. Sovittuja asioita ei viedä eteenpäin, tieto unohtuu paluumatkalle, nuorten tapaamiselle jää vähän aikaa.

Kaikki osat paikoillaan ja nopeus kansainvälistä kärkeä. Vaan puutteiden pimeällä polulla voi tulla vielä yksi rasite vastaan. Polkijan motivaation puute. Ei ole kiinnostusta polkea yhtään minnekään. Välineurheillessa tämä on usein seurausta pyörän vaillinaisuudesta. Jos ei tiedä minne tai miksi polkee, miksi silloin pitäisi?

Koskaan ei pyöräverstaalla ole tehty riittävästi, jos polkijoita ei löydy. Pyörää voi aina nikkaroida lisää, ja jos kaikesta huolimatta käsintehtyyn italiaiseen satulaan ei ketään löydy, on siihen annettu mahdollisuus. On eri asia, jos ihminen itse tietoisesti valitsee olla polkematta kuin se, ettei siihen tarjota tilaisuutta.

Nuoret ovat itse mielellään mukana näissä huoltotalkoissa. Toimivan kulkupelin rakentaminen on hankalaa ilman aikuisten apua ja mukana oloa. Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla on mahdollista, että laissa määritelty laaja-alainen kuuleminen toteutuu ja kaikilla nuorilla on tunne, että omalla äänellä on merkitys ympäröivässä maailmassa. Tällöin pyörä rullaa eteenpäin, oli kyseessä sitten seutukunnan hiekkatie tai suuren kaupungin katukisa. Jäljelle jää vain kysymys: onko huoltotiimissä riittävästi tekijöitä?

Jere Huotari,
nuori vaikuttaja

Perinteikäs joulumarkkinatapahtuma on järjestetty Hippoksen alueella jo vuodesta 1949 ja suosio ei ole laskenut vaan vuosi vuodelta niin myyjiä kuin kävijöitä on aina vain enemmän. Tänä vuonna tapahtuma on perinteestä poiketen joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna, mutta tämä ei ole näkynyt ainakaan myyjien määrässä.


“Hippoksen Joulumarkkinoilta on varattu yli 200 myyntipistettä, joista puolet meni jo lokakuun alussa. Kiirettä puhelimen päässä ja sähköpostin äärellä on siis riittänyt”
naurahtaa markkinoiden koordinaattori Jenna Luukkonen Nuorten Keski-Suomesta. “Myytävistä tuotteista löytyy varmasti jokaiselle jotain. Tarjolla on muunmuassa jouluisia herkkuja, kuten kylmäsavulohta ja sieniä eri muodossa.  Lisäksi on koruja, käsitöitä ja hyvinvointituotteita pukinkonttiin” Luukkonen jatkaa.

Mikä sitten tekee juuri Hippoksen Joulumarkkinoista niin suositun? “Tätä olemme itsekin pohtineet kun saimme joulumarkkinoiden järjestelyvastuun yhdistyksellemme vuonna 2012. Myyjiltä asiaa kysyttäessä, ovat he nostaneet sen, että näillä markkinoilla yksinkertaisesti tehdään kauppaa joka kannattaa” avaa Luukkosen kollega Carita Hännivirta. “Myyjät ovat tyytyväisiä myyntipisteiden hintatasoon ja kivasti olemme saaneet palautetta myös onnistuneista järjestelyistä. Isoin asia tietysti on se, että Hippoksen Joulumarkkinat keräävät tuhansia ihmisiä yhteen, vuodesta toiseen

Hippoksen Joulumarkkinoiden myyjät ovat perinteen mukaan pääsääntöisesti keskisuomalaisia järjestöjä, yksityisiä käsityöläisiä ja leivontaharrastajia sekä pienyrittäjiä.  Joulumarkkinamyyjien mukaan heidän asiakkaansa arvostavat nimenomaan käsin tehtyjä tuotteita, joita onkin markkinoilla runsaasti tarjolla. Lisäksi myyjät ovat kertoneet, että heidän asiakkaansa arvostavat kotimaisuutta, ekologisuutta sekä perinteikkyyttä.

Tapahtuma on Nuorten Keski-Suomi ry:lle tärkeä myös varainhankinnan näkökulmasta, tuotto mahdollistaa nuorten toimijuuden tukemisen. Nuorten toimintaa tuetaan myös Joulumarkkinoilla ja tänäkin vuonna nuoret ovat mukana tapahtumassa harjoittelemassa työelämätaitoja, asiakaspalvelua ja tapahtumatuotantoa.

Joulumarkkinoille tunnelmaa ovat luomassa lasten ja nuorten jouluiset esitykset sekä joulupukki, joka ottaa vastaan lasten lahjatoiveita.


Markkinoille on vapaa pääsy!

 

TÄÄLTÄ lisätietoja Hippoksen Joulumarkkinoista

 

Toukofestin tekeminen on alkanut uuden tekijätiimin, Toukotiimin, kokoamisella. Tällä hetkellä tiimissä on 25 nuorta, joista noin puolet ovat entisiä toukotiimiläisiä ja puolet uusia. Muutama nuori osallistuu tapahtuman suunnitteluun etänä kauempaa Jyväskylästä.


Toukotiimi on koko lukuvuoden kestävä harrastus

Toukotiimiläisiä valmennetaan koko lukuvuoden ajan tapahtumantekijöiksi ja tänä syksynä aktiivisimmat tiimiläiset ovat jo ehtineet osallistua kahteen eri tapahtumaan. Marraskuun alussa vietettiin Nuorten Keski-Suomen yhdistyksen 15-vuotisjuhlia, jossa muutama tiimiläinen oli valokuvaamassa tapahtumaa sekä haastateltavina iltajuhlassa. Lisäksi Toukotiimi oli Music Against Drugsin iltatapahtumassa Veturitalleilla kertomassa Toukofestistä muille nuorille omalla toimipisteellään ja haastateltavana lavalla sekä keräämässä mahdollisilta asiakkailta artisti- ja toimipistetoiveita ensi vuoden tapahtumaan.

Tälle vuodelle mahtuu vielä toimintaa, sillä tiimi on mukana Hippoksen Joulumarkkinoilla oppimassa tapahtumantekemistä Hipposhallissa Toukofestiä varten. Tapahtuman rakentamisen lisäksi tiimiläiset harjoittelevat asiakaspalvelua infopisteellä ja makkaramyynnissä sekä järjestävät arpajaiset, jonka tuotolla he mahdollistavat muun muassa itselleen Toukofestin tapahtumapaitojen hankinnan.

Loppuvuoteen mahtuu vielä pari tiimipalaveria, joissa suunnitellaan tapahtuman konkreettista ohjelmakokonaisuutta ja jokaisen tiimiläisen omaa roolia tapahtuman tekemisessä.  Toiminnan syyskausi päättyy pikkujouluihin, josta tiimi vetäytyy ansaitulle joululomalle. Kevätkauden toiminta alkaa loman jälkeen tammikuussa, ja työskentely painottuu enemmän tiimin itsenäiseen työskentelyyn.

 

Tervetuloa mukaan tekemään Toukofestiä

Toivotamme kaikki harrastusjärjestöt, yhdistykset ja urheiluseurat lämpimästi tervetulleeksi toteuttamaan juuri teidän näköistä toimintaa Toukofestiin. Tapahtumaan odotetaan alakoulupäivänä noin 2000 oppilasta, yläkoulupäivänä 3000 oppilasta ja Iltabileisiin noin 1000 nuorta. Myös yritykset ja muut nuorten elämään vaikuttavat tahot voivat erikseen sovittaessa tuoda tapahtumaan tuotemaistiaisia tai toteuttaa tapahtumassa vaikka kyselyn nuorille.

Toukofest järjestetään 28.-29.5.2019 Hippoksella

 

Lisätietoja Toukofestistä tapahtumatuottaja ja tiimivalmentaja Pilvi Hokkaselta, pilvi.hokkanen@nuortenkeskisuomi.fi

www.toukofest.fi

Nuorten Keski-Suomi ry:n syntymäpäivien seminaari- ja juhlaosiossa kuultiin koskettavia muistoja, kiinnostavaa tietoa ja suuri uutinen.

Jokainen etsii kasvaessa omaa polkua. Aina se ei ole helppoa.

Kun Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tytti Halttu oli ala-asteen toisella luokalla, opettaja leimasi hänet häiriköksi. Energinen koululainen kiipeili tunnin aikana luokan katossa ja oli lähellä saada ADHD-diagnoosin. Sitten alkoi kolmas luokka ja opettaja vaihtui. Uusi opettaja ei jäänyt vilkkaiden lasten kanssa neuvottomaksi, vaan antoi Haltulle ja tämän luokkakavereille riittävästi tekemistä.

– Opettaja ei yrittänyt tehdä meistä väkisin kilttejä tyttöjä, vaan ymmärsi meitä. Oli todella tärkeää, että ei tarvinnut mahtua mihinkään valmiiseen muottiin. Ilman sitä mulla olisi varmaan aika erilainen tarina nyt kerrottavana.

Tähän lapsuusmuistoon tiivistyi 2.11. vietetyn Nuorten Keski-Suomen syntymäpäiväseminaarin ja juhlan ydin. Siis se, että jokaisella nuorella pitää olla oikeus ja mahdollisuus elää omannäköistään elämää ja toimia sekä vaikuttaa haluamallaan tavalla.

Tulevaisuudessa tarvitaan dialogitaitoja

Niin kuin juhlapäivät usein, myös Nuorten Keski-Suomen syntymäpäivä oli täynnä muistoja. Niiden pariin päästiin jo päivän aloittaneessa paneelikeskustelussa, jonka kaikki osallistujat kertoivat esittelykierroksella merkittävimmän kokemuksensa lapsuus- ja nuorusuuvuosilta.

Tytti Haltun lisäksi paneelikeskustelussa olivat mukana Jouni Hynynen Keski-Suomen ely-keskuksesta, Liisa Männistö oikeusministeriöstä, opettaja ja tubetulkki Mervi Maatela, Nuorten Keski-Suomen toimistosihteeri Jenna Luukkonen, professori emeritus Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta sekä lape-muutosohjelman hankejohtaja Maria Kaisa Aula.

Paneelikeskustelun aiheena olivat nuorten ääni, kyvyt ja tulevaisuustaidot. Tärkeimmiksi tulevaisuustaidoiksi keskustelijat nostivat dialogitaidot, hyvät tavat, luottamuksen omiin kykyihin ja muutoksen mahdollisuuteen sekä taidon tuoda oma ja muiden paras potentiaali esiin.

– On tärkeää oikeasti kuunnella toista ja yrittää ymmärtää häntä, vaikka ei olisi samaa mieltä, Liisa Männistö sanoi.

Myös yhteisöllisyyden merkitys nousi esiin.

– On tärkeää osata pyytää apua. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin, Jenna Luukkonen kommentoi.

Paneelikeskustelijat totesivat yksimielisesti, että aikuisten tehtävä on tukea nuoria ja tarjota heille sekä tilaa että mahdollisuuksia löytää oma polkunsa.

– Sillä on valtavasti merkitystä, että ammattilaisten koulutuksessa nousee esiin osallisuus ja kohtaaminen. On myös tärkeää, että viranomaiset osaavat tehdä yhteistyötä, Maria Kaisa Aula totesi.

Nuorille pitäisi tarjota mahdollisimman ennakkoluuloton kasvuympäristö.

– Liian usein kuulee opinnonohjaajista, jotka sanovat mekaniikasta kiinnostuneille tytöille, että ”mitä sä sinne haluat, se on poikien ala”. Tarvitaan asennemuutosta, Halttu sanoi.

Nuorten Suomi sai aplodit

Teini-ikäiselle on tyypillistä käydä läpi isoja muutoksia. Näin on myös Nuorten Keski-Suomen kohdalla, sillä yhdistys kasvaa ensi vuoden alussa valtakunnalliseksi toimijaksi. Tästä muutoksesta ilmoitti seminaaripäivän aluksi Nuorten Keski-Suomi ry:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen.

Ilmoitus sai seminaariyleisössä innostuneen vastaanoton ja aplodit.

Yhteisen osuuden jälkeen seminaarin osallistujat saivat perehtyä osallisuuteen monista näkökulmista erillisissä työpajoissa. Päivän ensimmäisessä osiossa tutustuttiin tubemaailmaan, osallistavaan kouluun, tulevaisuuden työelämään ja vaikuttavaan osallisuuteen. Toisen osion työpajoissa puhuttivat lastensuojelun kokemusasiantuntijuus, demokratiakompetenssit, nuorten uinuvat kyvyt sekä lapsen ääni kunnan päätöksenteossa.

Työpajat tarjosivat uusia näkökulmia niin osallistujille kuin kouluttajillekin.

ALL-YOUTH-hankkeen Jarmo Rinteen ohjaamassa työpajassa pohdittiin vaikuttamisen, osallisuuden ja osallistumisen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.

– Yksi tärkeä näkökulma, joka keskusteluissa nousi esiin, oli se, että vaikuttamisella pitää olla muutostavoite. Nuorten vaikuttamisen pitää näkyä ja saada muutosta aikana. On tärkeää saada tunne siitä, että asiat etenevät ja tulee kuulluksi.

Nuoria kuultava tasavertaisesti

Vaikuttaminen ei tarkoita sitä, että kaikki nuorten esittämät toiveet ja ajamat tavoitteet toteutuvat. On kuitenkin tärkeää, että nuoria kuullaan ja heidät huomioidaan tasavertaisesti päätöksentekoprosessissa.

On myös tärkeää, että päätöksentekoprosessi on läpinäkyvä.

– Kuopiossa nuoret esittivät lisää linja-autovuoroja. Heidän pyyntönsä käsiteltiin ja todettiin, että vuorojen lisäämiseen ei nyt ole varaa. Nuoret saivat selkeät perustelut sille, miksi heidän ajamaansa asiaa ei voitu nyt hyväksyä.

Työpajassa nousi esiin myös osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvä eriarvoisuus.

– On todella tärkeää huomata, että osallistumismahdollisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi se, millaiseen kehoon tai mille paikkakunnalle syntyy. Kaikkien vaikuttamismahdollisuudet eivät ole samat, Rinne totesi.

Seminaariin osallistunut asiantuntija Onni Westlund Pesäpuu ry:stä kehui päivän hyvää fiilistä.

– Mahtavaa, että täällä on niin vahvasti vaikuttamisen näkökulma esillä.

Westlund kertoi työpajojen herättäneen pohtimaan myös omia toimintapoja nuorten osallisuuden edistämisessä.

– Jäin miettimään, viestimmekö omassa toiminnassamme tarpeeksi hyvin sitä, mihin nuorten antamat näkemykset ja mielipiteet menevät ja millaisia reaktioita niistä saadaan päättäjiltä. Olisi tärkeää, että nuoret kuulisivat, mihin heidän näkemyksiään on välitetty ja mitä niistä on seurannut, Westlund pohti.

”Osallisuus on tunne”

Seminaaripäivä huipentui Nuorten Keski-Suomi ry:n 15-vuotisjuhlaan, jossa muisteltiin menneitä ja kurkattiin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Jyväskylän sivistysjohtaja Eino Leisimo muisteli omassa puheenvuorossaan kaupungin yhteistyötä Nuorten Keski-Suomen kanssa. Leisimo totesi, että yhteistyö ei olisi ollut niin tiivistä kuin se on ollut ilman toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkasen aloitteellisuutta.

– Näen täällä paljon osallisuuden tunnetta ja nuorten asioille omistautuneita aikuisia. Olen oppinut sen, että osallisuus ei ole rakenne, vaan tunne. Se on pysynyt minulla mielessä näiden 15 vuoden aikana ja toivon, että se pysyy kaikille teillä mielessä myös jatkossa.

Juhlissa oli mukana myös runsaasti nuoria, jotka ovat aikanaan toimineet Nuorten Keski-Suomen erilaisissa toiminnoissa, esimerkiksi Toukofestissä.

Entisten toukotiimiläisten muistoissa korostui oman jutun löytymisen ilo.

– Tein vain silloin kaikkea, mikä tuntui hauskalta ja vasta myöhemmin tajusin, että Toukofestin kautta löysin oman kutsumukseni, ei sen enempää eikä vähempää, muisteli  Noora Räsänen.

Yhdistyksen tulevaisuuteen kurkattiin konkreettisesti, kun hallituksen puheenjohtaja Tarja Tuomainen esitteli Nuorten Suomen strategiaa.

Juhlapuheissa annettiin myös teini-ikään ehtineelle yhdistykselle neuvoja tulevaan.

– Toimintampäristö, maailma ja nuorten ajatukset muuttuvat. Meidän pitää olla herkillä siinä, mitä ihmiset ajattelevat ja mikä on tärkeää, sanoi koulutusasiantuntija Lea Goyal Keski-Suomen ely-keskukselta.

Päivän tärkein teema tuntuikin olevan menneiden muistamisen lisäksi se, miten nuorten osallisuutta voitaisiin parhaiten edistää muuttuvassa maailmassa. Tähän haasteeseen Nuorten Suomeksi kasvava yhdistys pyrkii tulevina vuosinaan vastaamaan.

 

Teksti: Tarja Kovanen, projektikehittäjä

Kuvat: Samuli Lahtinen

Keski-Suomeen saadaan ensi vuoden alussa uusi valtakunnallinen yhdistys, kun Nuorten Keski-Suomesta tulee Nuorten Suomi. Muutoksen taustalla on yhdistyksen toiminnan laajeneminen maakunnan rajojen ulkopuolelle.

– Nuorten Keski-Suomi ei kuvaa enää nimenä riittävän hyvin toimintaamme. Tuotamme palveluita ja työskentelemme nuorten osallisuuden ja toimijuuden edistämisen parissa eri puolilla Suomea, sanoo toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen.

Nuorten Keski-Suomi on 15 toimintavuotensa aikana kehittänyt monenlaisia tapoja edistää nuorten osallisuutta ja toimijuutta. Yhdistys muun muassa koordinoi Jyväskylän LastenParlamenttia ja Keski-Suomen maakunnallista nuorisovaltuustoa. Lisäksi Nuorten Keski-Suomi on tullut vuosien varrella tunnetuksi Toukofestin järjestäjänä.

Tilkasen mukaan Keski-Suomessa kehitetylle toiminnalle on tarvetta myös muualla.
– Kuulen usein ihmettelyä siitä, miksi muissa maakunnissa ei ole meidän tapaista toimintaa.

Viime vuosina yhdistyksen toiminnassa on keskitytty entistä vahvemmin nuorten poliittisen osallisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen edistämiseen. Yhdistyksessä on parhaillaan käynnissä viiden maakunnan alueella toimiva Nuorten maakunta -hanke, jossa kehitetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Edeltäjänsä tavoin Nuorten Suomi tarjoaa nuorille vaikuttamisen ja toiminnan paikkoja sekä antaa nuorille mahdollisuuksia saada äänensä esiin ja osallistua.
– Toimintamme idea ei ole se, että aikuiset kertovat, miten asioita tehdään. Me autamme nuoria löytämään omat tapansa toimia ja vaikuttaa sekä muuttaa yhteiskuntaa. On tärkeää, että jokainen nuori löytää itselleen sopivia haasteita. Joku haluaa muuttaa maailmaa, kun taas toiselle riittää aktiivisuus omassa lähipiirissä.

Yhdistyksen kotipaikkana pysyy Jyväskylä.
– Keski-Suomi on kotimme ja ehdottoman tärkeä toiminta-alue meille edelleen, Tilkanen sanoo.

 

Lisätietoa:

Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 552 8070, eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi

1 2 3 6