Täältä tullaan! -hankkeen kouluprojektit ovat lähteneet liikkeelle jo viidessä eri Keski-Suomen kunnassa koronan helpotettua. Jo nyt oppia on tullut niin oppilaille, opettajille kuin ohjaajillekin! Vaikka ratkaisuehdotuksia moniin ongelmakohtiin löytyisikin, kouluympäristössä rakenteet ovat lujasti kiinni vanhassa ja totutussa. Monella opettajalla olisi kyllä kiinnostusta ravistella näitä rakenteita, mutta mahdollisuudet siihen ovat rajalliset. Rakenteet muuttuvat hitaasti. Se välittyy myös oppilaista.

Oppilailta on tullut suoraa palautetta opettajien toiminnasta projektin aikana. Heidän tukensa ryhmänhallinnassa ja asioiden etenemisessä koettiin tärkeäksi. Palautekyselyn perusteella opettajat eivät kuitenkaan antaneet oppilaille tilaa tehdä.

“Käyttäkää valtaa, projekti on teidän!”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

Tämä oli erään oppilaan tsemppihuuto tuleville Täältä tullaan! -projektilaisille. Voisimme ottaa tämän koko hankkeen iskulauseeksi. Tämä saattaa kuulostaa pahalta ja pelottavaltakin. Sillä ei kuitenkaan tarkoiteta kontrolloimatonta valtaa oppilaille. Jos toimii helpoimmalla tavalla ottamalla ohjat aikuisena kokonaan käsiinsä, ja kertoo, miten hommat tehdään, jää koko osallisuuden ydin toteutumatta. Aikuisten tukijoiden päätehtävänä on innostaa, tukea ja esittää hyviä kysymyksiä, joilla projektia voidaan ohjata toimivampaan suuntaan.

“Opettajat ohjeistivat joissain asioissa liikaa, mutta he olivat myös tärkeä osa. He auttoivat päätöksenteossa, jos siitä ei tullut mitään.”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

“Valmistelua pisteellä ei paljoa hoidettu, koska aikuinen hoiti sen puolestamme.”
– Alakoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

Aikuisten tuki on ensiarvoisen tärkeää, ja on hyvä miettiä, kuinka esitämme jatkokysymyksiä ja ohjaamme eteenpäin tekemättä liikaa valmiiksi. Oppilailta on tullut myös kiitosta aikuisten tuesta!
Totta kai kokeneempana aikuisena mielessä on paljon ratkaisuja ja hyviä toimintatapoja – mutta jos jatkuvasti tehdään puolesta, mistä oppilas saa mahdollisuuden hankkia itse kokemusta?

Huomaamatta helposti myös lytätään ajatus. Miettikää eroa:

“Ai toukokuussa mäenlaskua? Eihän silloin ole lunta, miettikää nyt.”

“Ai toukokuussa mäenlaskua? Onko teillä ajatusta, missä se onnistuisi? Naapurikunnassahan olisi tuo laskettelukeskuksen pulkkamäki…”

Kumpi kannustaisi ottamaan selvää mahdollisuuksista? Olit sitten oppilas, opettaja, tai muu aikuinen, jälkimmäinen vaihtoehto herättäisi varmasti enemmän uteliaisuutta. Ensimmäinen vaihtoehto taas kyseenalaistaa koko idean – onko minun järkeä edes ehdottaa mitään, kun se ehdotus on kuitenkin huono?

Projektin startatessa ideat saavat olla isoja. Niistä on helpompi lähteä pienentämään. Olemme jälleen huomanneet, että on paljon hedelmällisempää, jos ohjaaja myötäilee kaikkia ehdotuksia, mutta ohjaa varovasti oikeaan suuntaan. Hyvä on, jos haluatte mäenlaskua toukokuussa, niin miten toteutatte sen? Mistä saatte lunta? Tästä voi syntyä jo keskustelua yhteistyökumppaneista, joita kannustamme projektilaisia hyödyntämään. Vaikka hullu idea hylättäisiinkin, niin siitä on syntynyt uusia ideoita ja oppilaat oivaltaneet monta uutta asiaa.

On tärkeää antaa oppilaiden itse löytää vastaukset ja kysymykset. Se ei ole aina helppoa, mutta kun muutaman kerran on nähnyt, kuinka turhautuminen on muotoutunut toimivaksi kokonaisuudeksi, siihen alkaa luottamaan. Tarkoitus ei ole tehdä täydellistä jälkeä ja ajatella, että itse tapahtuma on “viimeinen koe”, jonka perusteella prosessi arvotetaan. Tärkeintä on omien vahvuuksien löytäminen, tiimityöskentely, oppiminen virheistä ja onnistumisen kokemus. Oppilaat olivatkin löytäneet itsestään monenlaista projektin aikana:

“Kannattaa hoitaa hommat ennen kuin on yksi päivä aikaa.”
– Alakoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

“Opin, että osaan vetää tällaisia juttuja hyvin.”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti

“Opin puhumaan itseäni vuoden vanhemmille.”
– Yläkoulun oppilas, Täältä tullaan! -projekti ‘

Niin oppilailta kuin opettajilta on tullut hyvää palautetta projektista. Oppilaat olivat oppineet uusia asioita ja löytäneet itsestään vahvuuksia. Eräskin oppilas sanoi, että oli oppinut puhumaan vuotta vanhemmille. Moni ei ollut tiedostanut, että heillä olisi niin hyvät ryhmänhallintataidot. Niin ylä- kuin alakoulun opettajilta tuli kiitosta onnistuneesta projektista, ja oppilaiden tapahtumaprojekteja kehuttiin. Tästä on hyvä jatkaa!

Aikuisina pyrimme tekemään asioita lasten ja nuorten parhaaksi ja heidän puolestaan. Opettaja järjestää opetuksensa niin, että oppilas voi oppia mahdollisimman vaivattomasti. Isinä ja äiteinä ponnistelemme monin tavoin lastemme elämän helpottamiseksi.

Lapsi ja nuori sopeutuu sujuvasti hyvinvointiyhteiskuntamme valmiina tarjoamiin valmiisiin palveluihin. Olemme kuitenkin havahtuneet myös huomaamaan, että tämä passivoi ja usein turhauttaakin nousevia sukupolvia. Yhdessä tekeminen ja oleminen, sosiaalisuus, on luontainen ja välttämätön osa ihmisyyttä. Yksinäisyys on vakava uhka lapsen ja nuoren hyvinvoinnille ja sen kielteiset terveysvaikutukset ovat pitkäkestoisia.

Osallisuudessa on kyse yhdessä toimimisesta ja vastuun ottamisesta yhteisestä tekemisestä. Osallisuudessa tärkeää on tunne kuulumisesta joukkoon. Kokemusta, että olen osa jotain suurempaa, jonka tekemisiin voin vaikuttaa. Osallisuuden edellytyksenä on tasavertaisuus, erilaisuuden kunnioitus ja vapaaehtoisuus. Tasavertaisessa yhteisössä jokainen löytää luontaisen roolinsa osallistua yhteiseen tekemiseen. 

Osallisuus ei edisty erillisinä hankkeina vaan edellyttää muutosta tavassamme toimia ja kohdata lasten ja nuorten aloitteet ja ideat arkisessa kanssakäymisessä. Koulu on keskeinen paikka osallisuuden ja sen edellyttämien yhteisöllisten taitojen edistämiseen. Nuoret ovat halukkaita suunnittelemaan, toteuttamaan ja ottamaan vastuuta yhteisestä tekemisestä, kunhan tämä tapahtuu heidän omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan kunnioittaen ja arvostaen. Aikuiselta tämä edellyttää pitäytymistä lapsia ja nuoria tukevaan rooliin, pidättäytymistä liiallisesta ohjaamisesta ja ”valmiiksi” tekemisestä lasten ja nuorten puolesta.   

Osallisuuden edistäminen lasten ja nuorten arjessa onkin tärkeää demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamisessa. Työelämä puolestaan korostaa yksilön tahtoa ja taitoa vahvistaa ja rikastuttaa yhteisönsä asiantuntemusta omaa osaamistaan uudistamalla. Mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa vastuuta omasta tekemisestä on myös edellytys pysyvälle motivaatiolle oppia jatkuvasti uutta.

Tekstin on kirjoittanut Jouni Välijärvi (Koulutustutkimuksen professori v. 1996-2019, johtaja tieteellinen asiantuntija Lapsistrategian valmistelussa ja toimeenpanossa)

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA

Nuorten Suomi ry edistää nuorten osallisuutta, toimijuutta ja vaikuttamista. Olemme valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio, jonka toimisto sijaitsee Jyväskylässä. Nuorten Suomi toteuttaa monenlaisia toimintoja ja projekteja teeman parissa. Toimimme laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vuonna 2023 yhdistys täyttää 20 vuotta, mikä tuo paljon väriä tulevaan vuoteen.

Nyt etsimme viestinnän asiantuntijaa, joka
– suunnittelee, toteuttaa ja johtaa yhdistyksen viestintää
– markkinoi koulutuksia ja tilaisuuksia
– tekee viestintää yhteistyössä muun työtiimin ja verkoston kanssa
– tuottaa materiaalia ja toimii aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa
– innostaa, tukee, kouluttaa nuoria ja nuorten ryhmiä
– kehittää toimintoja yhdessä muun henkilökunnan ja eri toimijoiden kanssa

Tämä työ saattaa olla sinua varten, mikäli
– olet kiinnostunut edistämään nuorten osallisuutta, toimijuutta ja vaikutusmahdollisuuksia
– sinulla on tehtävään soveltuva viestintäosaaminen ja vähintään alemman korkea-asteen
koulutus
– sinulla on erinomaiset vuorovaikutus- ja organisointitaidot
– sinusta on antoisaa työskennellä moninaisissa verkostoissa niin nuorten kuin aikuisten
kanssa
– olet innostuva, kehittämisorientoitunut, kuunteleva ja joustava tekijä, joka syttyy uusista ja
isoistakin haasteista
– työskentelyotteesi on itsenäinen ja vastuullinen ja osaat soveltaa aiemmin oppimaasi
uudessa työssä
– haluat mukaan innostuneeseen ja innostavaan työyhteisöön

Eduksi katsotaan
– osaamista käyttää viestintätyökaluja (yhdistyksellä käytössä mm. Adobe Creative Cloud,
Canva, WordPress)
– kokemus nuorten ja/tai aikuisten innostamisesta

Työaika on 100 % tai sopimuksen mukaan. Työpiste sijaitsee Jyväskylässä, mutta myös etätyön
tekeminen on pitkälti mahdollista. Työ alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian ja jatkuu
ainakin 31.12.23 asti.

Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen 18.11. mennessä osoitteeseen eeva-
liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Lisätietoja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 5528070
(ei tavoitettavissa 16.11.).

Kanta-Hämeen Erätauko-keskustelujen sarja käynnistyi osana Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia perjantaina 31.10. Nuoret ja aikuiset kokoontuivat yhdessä pohtimaan nuorten osallisuutta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. 

“Keskustelussa tuotiin esiin laajasti erilaisia näkemyksiä nuorten osallisuudesta niin aikuisten kuin nuorten toimesta. Keskustelusta jäi sellainen olo, että Kanta-Hämeessä on selkeästi yhteinen tahto saada nuoret mukaan vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin”, sanoo osallisuuden asiantuntija Laura Saartoala Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeesta.

Nuorten ja aikuisten Erätauko-keskustelut jatkuvat loka-marraskuun aikana Kanta-Hämeessä. Toinen keskustelu järjestetään Lopen koulukeskuksessa ma 31.10. ja sitä tulee seuraamaan yhdeksäsluokkalaisia ja lukiolaisia. Keskustelu on osa Politiikkaviikkoa.

Kolmas keskustelu pidetään Forssan nuorisotilassa tiistai-iltana 15.11. Keskustelussa ovat mukana muun muassa Kanta-Hämeen nuorin aluevaltuutettu Aapo Reima sekä paikallisia nuoria. 

Keskustelutilaisuuksien tarkoitus on mahdollistaa aito kohtaaminen ja vuoropuhelu nuorten ja päättäjien välillä. Keskustelujen aiheena on nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Nuoret ja päättäjät pohtivat muun muassa sitä, millä tavoin nuoret haluaisivat vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan, ja miten hyvinvointialueen pitäisi huomioida nuoret palveluissaan.

“On tärkeää varmistaa, että nuoret pääsevät vaikuttamaan hyvinvointialueiden toimintaan, jotta hyvinvointialueen palveluista tulee aidosti nuorille sopivia. Erilaisista taustoista tulevien nuorten osallisuuden ja yhdenvertaisen vaikuttamisen edistäminen myös tukee nuorten hyvinvointia ja alueen elinvoimaisuutta”, Kohti nuorten hyvinvointialueita –hankkeen projektipäällikkö Ella Rouhe painottaa.

Keskusteluissa syntyviä oivalluksia hyödynnetään hyvinvointialueen osallisuusvalmistelussa. Hyvinvointialueella ollaan syksyllä laatimassa osallisuusohjelmaa, johon kirjataan, millä tavoin hyvinvointialueen asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi alueen päätöksentekoon sekä toiminnan ja palvelujen kehittämiseen.

Erätauko-keskustelut ovat yksi hankkeen ja hyvinvointialueen yhteistyössä kokeiltava tapa tuoda nuoria ja päättäjiä saman pöydän äärelle. 

Lisätietoja:

Laura Saartoala, p. 044 012 4609, laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Kohti nuorten hyvinvointialueita on Nuorten Akatemian, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja Nuorten Suomen yhteishanke, jonka tavoitteena on nuorten osallisuuden edistäminen hyvinvointialueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2022-2024, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja TÄÄLTÄ

Nuorten Suomi sai tutut kasvot ja vahvaa osaamista nuorten osallisuuden edistämiseen, kun Laura Saartoala aloitti elokuun alussa osallisuuden asiantuntijana Nuorten Suomella. Hänen vastuulleen kuuluu Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke, jota toteutetaan yhdessä Nuorten Akatemian ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton kanssa. 

Saartoala on Nuorten Suomelle jo valmiiksi tuttu, sillä hän on työskennellyt Nuorten Suomella vuosina 2017-2018. Hänellä on kokemusta maakunnallisen nuorisovaltuuston ohjaajana toimimisesta ja kuntien osallisuustyön tukemisesta Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Lisäksi hän on tehnyt töitä osallisuuden parissa Tampereen kaupungilla.

Selvitimme mitä Lauran työhön kuuluu ja mitä tämmöisessä valtakunnallisessa hankkeessa oikein käytännössä tehdään.

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke starttasi loppukeväästä. Mitä ensimmäisten kuukausien aikana on tehty?

– Aluksi hyvinvointialueista on luotu tilannekuva tapaamalla hyvinvointialueiden osallisuuden parissa toimivia henkilöitä. Syyskuuhun mennessä vain kaksi hyvinvointialuetta on enää tapaamatta.

– Näiden tapaamisten jälkeen yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on alkanut konkretisoitumaan. Hankkeessa annetaan tukea esimerkiksi alueellisten nuorisovaltuustojen perustamiseen ja toimintaan, rakennetaan verkostoja osallisuuden parissa toimivien välille sekä tuetaan hyvinvointialueisen operatiivista ja luottamusjohtoa nuorten osallisuuden edistämiseksi.

Kerro jotain esimerkkejä hyvinvointialueille annettavasta tuesta?

– Tänä syksynä hyvinvointialueilla kokeillaan erilaisia nuorten kuulemiseen tarkoitettua menetelmää. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Savossa nuorten ajatuksia kerätään Digiraadilla. Teemoina Digiraadissa ovat muun muassa hyvinvointialueen strategiat ja osallisuusohjelmat tai -suunnitelmat. 

– Erätauko-keskustelut kokoavat taas nuoret ja päättäjät yhteen muun muassa Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Erätauko-keskusteluun kutsutaan eri taustoista tulevia nuoria ja aikuisia yhteen keskustelemaan ja luomaan yhteistä ymmärrystä eri teemoista. Keskustelun yhteenvetoa hyödynnetään hyvinvointialueen työssä.

– Pohjois-Savossa kokeillaan Digiraadin lisäksi Vaikuta!-teemapäivää viidellä eri paikkakunnalla. Vaikuta!-teemapäivissä nuoret pääsevät vaikuttamaan niin kunnan kuin hyvinvointialueen aiheisiin. Lisäksi päivissä nuoret ja päättäjät pääsevät kohtaamaan. Lisäksi Pohjois-Savon yläkouluille ja toiselle asteelle tarjotaan mahdollisuus pelata Pohjois-Savoon räätälöityä Hyvinvointia!-peliä.

Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke koordinoi kahta verkostoa. Mitä eroa näillä verkostoilla on?

– Meillä on omat verkostot nuorten osallisuuden parissa työskenteleville sekä nuorille. Nuorten hyvinvointialue -verkostossa on mukana niin hyvinvointialueiden osallisuudesta vastaavia kuin muitakin nuorten alueellisen osallisuuden parissa työskenteleviä. Nuorten verkostossa on mukana alueellisten nuorisovaltuustojen puheenjohtajat. Molemmat verkostot kokoontuvat noin kerran kuukaudessa.

– Nuorten hyvinvointialue-verkostoon voi liittyä tätä kautta:

Haluatko vielä lisätä jotain? 

– On mahtavaa olla mukana rakentamassa hyvinvointialueita nuorilähtöisiksi. Uutta organisaatiotasoa rakentaessa on tärkeää varmistaa, että vaikuttamismahdollisuuksia tarjotaan mahdollisimman monelle nuorelle. Jokaisella meillä on ajatuksia jaettavaksi, kunhan mielipiteen kertomiselle annetaan aito mahdollisuus.

Heräsikö kiinnostus? Ota yhteyttä:

Laura Saartoala, p. 044 012 4609, laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Nuorten Suomi tarjoaa nuorille monipuolia oppimiskokemuksia, kuten työharjoittelu- ja työllistämistukipaikkoja sekä kesäisin kesätyömahdollisuuksia. Kesäsomettajat Juulia ja Ronja pääsivät olemaan monessa mukana, kuten yhteistyöpalaverissa Keskimaan kanssa. Ohessa päästään muistelemaan kesäisiä kokouksia sekä kurkistamaan kulissien taakse haastattelun muodossa.

Nuorten Suomi ja Keskimaa kokoustivat Ilo auttaa kampanjan merkeissä ja me kesätyöntekijät pääsimme mukaan. Kokouksessa puhuttiin muun muassa siitä miten kampanja etenee yhteistyömme osalta ja minkälaista viestintää kampanjasta on tarkoitus tehdä. Instagramin puolelta löytyy vielä hieman enemmän tietoa siitä minkälaista työtä Nuorten Suomi tekee kampanjassa.

Lopuksi pääsimme haastattelemaan Keskimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luomaa ja johdon assistentti Suvi Elonheimo-Tikkasta. Haastattelu sujui hyvin rennoissa merkeissä, niin kuin koko kokouskin ja saimme hyviä vastauksia meidän kiperiimpiinkin kysymyksiin. Saatiinhan me vielä aivan loppuun Keskimaan toimiston esittelykierroskin!

Suvin ja Nooran haastattelu:

Miten vuoden 2022 Ilo auttaa -hyväntekeväisyyskampanjan kohteet valikoitui?

Prosessi oli pitkä. Vuonna 2020, ensimmäisenä korona vuonna, Keskimaa teki Ilo auttaa Keskimaata -hankkeen avulla erilaisia uusia innovaatioita 55 eri yhteistyötahon kanssa, jotta ihmiset pystyvät viettämään aikaa turvallisesti toistensa kanssa myös koronan keskellä.

Samalla huomattiin, että nuoria ei niinkään huomioitu ja heidän pahoinvointi kasvoi. Tällöin aihetta alettiin tuomaan esille myös mediassa. Tästä se sitten alkoi muodostua ja koronasta ohi päästyä oli nuorten pahoinvoinnille aika tehdä jotakin ja löytää keinot kuinka he pääsevät mukaan taas harrastuksiin, ajan viettämiseen ja koulunkäyntiin kiinni.

Mikä Ilo auttaa -kampanjassa on tavoitteena?

Ilo auttaa kampanjan tavoite on vaikuttaa joka vuosi positiivisesti keskisuomalaisten elämään tekemällä jotain pienempää tarpeeksi paljon, jotta mahdollisimman monen ihmisen elämä muuttuu paremmaksi. Niin, että apu menee monipuolisesti erilaisille ihmisille ja se yltää ympäri Keski-Suomea. Onhan Keskimaa myös asiakasomistaja yritys, eli sitäkin kautta tulee halu arjen auttamiseen isommallakin mittakaavalla.

Keskimaa toimii myös vahvasti nuorten kanssa, mm. tekemällä yhteistyötä 2. asteen oppilaitosten kanssa. Useat nuoret myös työllistyvät Keskimaan kautta ja saavat esimerkiksi ensimmäisen kosketuksen työelämään Tutustu ja tienaa -harjoitteluiden avulla.

Miten Nuorten Suomesta tuli Keskimaan yhteistyökumppani Ilo auttaa -kampanjassa?

Keskimaa teki yhteistyötä Tiimiakatemian opiskelijanuorten kanssa. Opiskelijat kartoittivat nuorten toiveita laajasti ja sen myötä ehdottivat muutamia yhteistyökumppaneita, kuten Nuorten Suomea. Nuorten Suomen Carita oli myös ennestään tuttu Keskimaan Nooralle, joten yhteistyö syntyi helposti sitä kautta. Koska Nuorten Suomi on laaja toimija, saadaan varmistettua, että apu menee perille ympäri Keski-Suomea, ei vain esimerkiksi yhteen kuntaan.

Yhteistyömme on sujunut todella hyvin. Paljon ideoita, konkreettista pohdintaa siitä, missä se apu auttaa eniten ja miten se kannattaa kohdentaa. Oikeasti tällaisessa kampanjassa on todella kova työ, jotta apu menee oikeasti perille. Olisihan se helpompaa törkätä jollekin vai iso rahasumma ja odottaa että joku tekee sillä jotain, mutta kun on näin konkreettiset kohteete, rahankäyttö on vastuullista. Näin tiedämme myös oikeasti mitä rahalla saadaan aikaan.

Kiitos haastattelusta Keskimaan Suvi ja Noora!

Nuorten ääni ammattikouluissa -hanke on tullut päätökseen ja on aika tarkastella tuloksia. Tämän Erasmus+ -rahoitteisen hankkeen tavoitteena oli saada ammattikouluissa opiskelevien nuorten ääni esiin ja luoda mallia, jolla voitaisiin edesauttaa ammattikoululaisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 

Mukana oli viisi eri ammatillista oppilaitosta tai kampusta, joissa järjestettiin Vaikuta! -teemapäivä. Teemapäivien tuloksia käsiteltiin jälkeenpäin oppilaitoskohtaisesti opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa sekä välitettiin nuorten viestiä eteenpäin päättäjille.

Havaintoja ja tuloksia:

1. Hankkeen toteutus toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa oli erityisen tärkeää koska yhteiskunnallisten asioiden opetus on ammattikouluissa vähäistä ja ammattikoululaisten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on niukempaa kuin esimerkiksi lukiolaisilla. Lisäksi ammattikoululaisilta harvoin kysytään mielipiteitä: kun aikuiset haluavat kuulla nuoria päätöksentekoon liittyen, kysymykset esitetään joko peruskoululaisille tai lukiolaisille. Näin ollen ammattikouluisten ääni jää valitettavan usein kokonaan pimentoon yhteiskunnassa. Uusia ja innovatiivisia tapoja osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan ja Vaikuta! -teemapäivä on yksi tähän tarpeeseen vastaava konsepti.

2. Vaikuta! -teemapäivä osoittautui erinomaiseksi konseptiksi myös toisen asteen ammattioppilaitoksissa. Vaikuttamiseen ja yhteiskuntaan liittyvät aiheet tulevat esille kiinnostavasti Vaikuta! -päivän tehtävissä ja työpajoissa, joissa opiskelijat pääsevät kohtaamaan myös päättäjiä. Alun perin yläkouluihin luodun tapahtumakonseptin pelillisyys, konkretia ja monipuolisuus innostivat nuoria myös toisen asteen oppilaitoksissa. Sekä opiskelijat ja opettajat toivoivat oppilaitoksiinsa Vaikuta! -teemapäivä uudestaan, jopa säännöllisesti.

3. Esille nousseita teemoja:

-Mielen hyvinvoinnin asiat: nuoret tarvitsevat lisää matalan kynnyksen keskusteluapua.

-Huoli ilmastosta: nuoret haluavat tehdä ilmastotekoja ja päättäjiltä toivotaan kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä.

-Oppilaitosviihtyvyys: Pääsääntöisesti mukana olleissa oppilaitoksissa opiskelijat viihtyvät hyvin, mutta etenkin parkkipaikkojen vähyys, sisäinen viestintä ja etenkin väärässä ajassa olevat kellot ovat esimerkkejä konkreettisista asioita, jotka hankaloittavat arkea ja kaipaisivat parannusta.

Täältä tullaan! -projektissa kehitetään koulutuskokonaisuutta, jossa oppilaita innostetaan ja koulutetaan ideoimaan ja toteuttamaan koko koulun yhteisiä tapahtumia. 

Projektia on pilotoitu Petäjävedellä ja Karstulassa, joista on saatu arvokasta oppia projektin kehittämiseen. Kevät huipentui Karstulassa ensimmäisiin projektin aikana toteutettuihin tapahtumiin.

Ala- ja yläkoulujen koulutusprosessin aikana ryhmäydyttiin, ideoitiin, tutustuttiin tapahtuman suunnitteluprosessiin liittyviin vaiheisiin ja rooleihin, sekä nimettiin jokaiselle oma, itseään kiinnostava rooli. Oppilaista koostuvat ydintiimit ideoivat ja valmistelivat koululle tapahtumapäivät, jotka sisälsivät erilaisia toimintapisteitä askartelusta ulkopeleihin ja tunnerastista aarteenmetsästykseen.

Samalla opettajien kanssa keskusteltiin aktiivisesti, minkälaista tukea prosessiin olisi hyvä saada, ja mikä opettajan rooli prosessissa on. Haasteista huolimatta oppilastiimit pääsivät kunnialla maaliin, ja tekemisen meininki vain kasvoi mitä lähemmäksi tapahtumapäiviä päästiin. 

Myös opettajien lähettämät terveiset kertovat onnistuneista tapahtumista: ”Oma [alakoulun] projektimme sai heti tapahtuman jälkeen kiitosta mukavasta ja monipuolisesta toiminnasta pisteillä, aikataulutuksesta, hyvästä tunnelmasta…” 

Syksyllä Täältä tullaan! -projekti leviää uusiin kuntiin, joissa oppilaiden omat projektit käynnistetään ensimmäisistä piloteista opit hyödyntäen. Lisäksi Täältä tullaan! -projektin kanssa käsi kädessä kulkeva Opettajat oppilaiden osallisuuden vahvistajina -leviää syksyn aikana uusille paikkakunnille. Myös kaikille avoimia koulutuksia järjestetään niin etä- kuin lähiopetuksenakin.

Lue lisää hankkeista TÄÄLTÄ! 

Ilmastotiimin ja Nuorten Suomen yhteinen taival päättyy tältä erää tänä kesänä, kun Astetta coolimpaa koulutusta -hanke päättyy.  Erasmus+ -rahoitteinen hanke piti sisällään keskisuomalaisten ja pirkanmaalaisten nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten ilmastokoulutuksia. Laadukkaat ja innostavat koulutusmateriaalit ovat ilmastotiimin itse tekemiä ja kaikkien saatavilla TÄÄLLÄ

Ilmastotiimi ei silti häviä mihinkään, vaan jatkaa toimintaansa ja sinä voit tulla mukaan!

Keski-Suomen ilmastotiimi on ilmastovaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten ryhmä, joka on toiminut vuodesta 2019 lähtien. Toiminta on levinnyt myös Keksi-Suomen ulkopuolelle, sillä tiimiläiset ovat vuosien saatossa muuttaneet eri puolille Suomea.

Ilmastotiimi on mukana olleille nuorille tärkeä ja mukava paikka vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Ilmastokriisi voi ahdistaa, pelottaa ja turhauttaa, mutta ilmastotiimi tarjoaa nuorille mahdollisuuden olla osa ratkaisua ja toimia itse ilmaston hyväksi.  Sinäkin voit liittyä mukaan ilmastotiimiin, olit sitten Keski-Suomesta tai mistä tahansa! Kokoontumiset käydään pääasiassa etäyhteyksin, joten omalla kotipaikkakunnallasi ei ole väliä.

Mitä tulevaisuus sitten pitää sisällään? Ilmastotiimi jatkaa edelleen kouluttamista, haluaa järjestää erilaisia ilmastotempauksia ympäri Suomen, sitouttaa päättäjiä ilmastolupauksiin ja aloittaa oman podcastin! Podcastkärpänen puraisi, kun tiimiläiset pääsivät Nuorisokeskus Marttisen Vaikuta! -leirillä podcastvieraaksi! Kuuntele jakso: https://open.spotify.com/episode/5BD0pZCnl6RZbmZMvlCVC4

Jos haluat liittyä mukaan toimintaan, tilata ilmastokoulutuksen nuorille tai nuorten kanssa työskenteleville tai vaikka kysyä jotain ilmastotiimiltä onnistuu se Instagramissa @ksilmastotiimi. Tulevasta podcastista ja muutenkin ilmastotiimin toiminnasta viestitään tilillä aktiivisesti.

Olkoon tulevaisuus astetta coolimpi!

Kuva: Nuorten Suomen arkisto; Ilmastotiimi vetämässä Nuoren ilmastovaikuttajan koulutusta Nuorisokeskus Marttisessa huhtikuussa 2022.