By

Viestintä

Nuorten Suomi on saanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta rahoitusta, jolla se voi toteuttaa toisen ylimaakunnallisen hankkeen Nuorten ääni maakunnissa -teemalla vuosien 2021-2022 aikana.

Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa etsivät yhdessä ja erikseen maakuntakohtaisia ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla nuorten äänen kuuluminen turvataan maakunnallisessa päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Myös muiden maakuntien toimijoita kutsutaan mukaan joihinkin tilaisuuksiin yhdessä oppimaan ja verkostoitumaan.

Aihe on hyvin ajankohtainen sote-uudistuksen myötä. Sote-uudistuksen lakiluonnoksen 32 § mukaan ”aluehallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.” Samalla myös muista nuorten maakunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista tulisi huolehtia.

Hankkeen ensimmäinen tilaisuus järjestetään perjantaina 19.2. Kaikkien maakuntien edustajat ovat tervetulleita mukaan klo 14–15, jolloin valtiosihteeri Maria Kaisa Aulan johdolla perehdytään sote-uudistuksen näkymiin ja siihen, miten nuorten vaikuttamista tulisi maakunnissa edistää. Sitä ennen klo 13–14 on yllämainittujen maakuntien yhteinen info-/kohtaaminen, jossa kuullaan tarkemmin hankkeesta ja sovitaan yhteisistä askeleista. Tilaisuudet järjestetään etänä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille lähellä tilaisuutta.

Ilmoittautumiset molempiin osioihin 15.2. mennessä osoitteessa TÄÄLTÄ.

Ensimmäinen, paljon laajempi Nuorten ääni maakunnissa -hanke toteutettiin vuosina 2017–2019 Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Tiedot siitä hankkeesta ja hankkeessa kertyneet opit on koottu nettisivuillemme TÄNNE.

Lisätietoja Eeva-Liisa Tilkanen, p. 040 5528070, eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi.

 

Keski-Suomen Järjestöareenan puheenjohtaja sekä järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän jäsenet on valittu vuosille 2021–2022. Nuorisojärjestöjen uudeksi edustajaksi valittiin Nuorten Suomen Carita Hännivirta. 

Keskisuomalaisten järjestöjen ja Keski-Suomen liiton yhteistyöelin, Keski-Suomen Järjestöareena, on kokouksessaan 16.12.2020 valinnut kaudelle 2021–2022 puheenjohtajakseen Katariina Luodon Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:stä. Kokous päätti myös Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän kokoonpanon, ja seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittiin kaikkiaan 14 toimialaedustajaa.

Kumppanuuspöytään haettiin jäseniä avoimella hakuilmoituksella, ja määräaikaan 7.12.2020 mennessä ehdotuksia tuli yhteensä 19. Ehdokkaiksi pyydettiin henkilöitä, jotka voivat sitoutua käyttämään aikaansa työskentelyyn ja joilla on laaja-alaista asiantuntijuutta järjestökentästä sekä kykyä edustaa järjestökenttää omaa järjestöään tai toimialaansa laajemmin.

Kumppanuuspöydän tulevien vuosien tehtävinä on mm. muodostaa yhteistä näkemystä järjestöjen tulevaisuuden haasteista ja vaikuttamistyön asioista maakunnassa, järjestöjen rahoitukseen ja tulevaisuuden resursseihin vaikuttaminen sekä järjestöjen merkityksen näkyväksi tekeminen. Kumppanuuspöytä tulee valitsemaan keskuudestaan kumppanuuspöydän puheenjohtajan kevään 2021 ensimmäisessä kokouksessaan.

Keski-Suomen järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän kokoonpano vuosina 2021–2022

Potilas- ja kansanterveysjärjestöt
Pigg Kristiina, Keski-Suomen Sydänpiiri ry

Vammaisjärjestöt
Ansio Liisa, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry

Päihdejärjestöt ja työvalmennus
Pokkinen Heikki, Sovatek-säätiö

Lastensuojelu, kriisi- ja lähisuhdeväkivaltatyö
Huovinen Susanna, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry

Mielenterveys- ja kriisityö
Hauvala Tuija, Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry/Kriisikeskus Mobile

Työllisyysjärjestöt
Heiskanen Elina, Jyväskylän Katulähetys ry

Omaisjärjestöt
Wacker Minna, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry

Liikuntajärjestöt
Lehtoranta Petri, Keski-Suomen Liikunta ry

Eläkeläisjärjestöt
Piitulainen Maija, Keski-Suomen Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunta

Kylätoiminta, maaseudun kehittäminen
Seppälä Tiina, Maaseutukehitys ry

Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajajärjestöt
Sibomana Emmanuel, Paremmin Yhdessä ry

Nuorisojärjestöt
Hännivirta Carita, Nuorten Suomi ry

Kulttuurijärjestöt
Kylmälahti Riina, Suomen Nuorisoseurat ry

Yhteistoimintajärjestöt
Luoto Katariina, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Keski-Suomen Järjestöareena on keskisuomalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka on syntynyt järjestöjen omasta tarpeesta tuntea toisensa paremmin, tehdä yhteistyötä tiiviimmin ja parantaa järjestökentän vaikuttamismahdollisuuksia. Järjestöareena on toiminut vuodesta 2008.
Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä on Järjestöareenan tavoitteiden mukaisesti toimiva vaikuttamisen ja kehittämisen kanava, joka tekee näkyväksi järjestöjen merkityksen, toiminnan ja asiantuntijuuden sekä vaikuttaa järjestöjen asemaan maakunnassa.

Lisätietoja:
Keski-Suomen Järjestöareenan puheenjohtaja (2019–2020)
Tiina Sivonen
tiina.sivonen@kyt.fi

Hippoksen Joulumarkkinat on vuosikausia toiminut tuhansien ihmisten kohtaamispaikkana sekä tarjonnut pienyrittäjille, järjestöille ja yksityisille henkilöille mahdollisuuden tuoda esille omaa osaamista, samalla saaden roposia taskun pohjalle.

Moni perinteinen joulutilaisuus on peruttu, mutta Hippoksen Joulumarkkinat ei pistänyt pillejä suoriltaan pussiin!
Me Nuorten Suomella olemme todella iloisia ja ylpeitä siitä siitä, että meillä aloitti syksyllä ennakkoluuloton ja innostunut nuori oppisopimusopiskelija Milla, joka loihti tilalle uuden konseptin, ✨ Joulukujan ✨. Ostajilla on sittenkin mahdollisuus löytää se ihana villasukkamyyjä tai kranssin tekijä. Kohdata myyjä, joka saa niitä roposia taskun pohjalle.

 

Onko etsinnässä joululahja isälle tai kaverille, villasukat jouluksi tai vaikka herkkuja joulupöytään?

Virtuaaliselta joulukujalta löydät muun muassa nämä ja paljon muuta. Kujalla voit selailla muun muassa Hippoksen joulumarkkinoilta tuttujen myyjien tuotteita ja tukea pienyrittäjiä ja yhdistyksiä ostamalla heidän tuotteitaan. Myynnissä on esimerkiksi kuivakakkuja ja muita jouluherkkuja, kransseja, makramee-tuotteita, villasukkia ja muita neuleita sekä hyvinvointituotteita.

Tule myyjäksi tai tue muuten nuorten toimintaa

Joulumarkkinoiden järjestäminen osaltaan on mahdollistanut sen, että Nuorten Suomi järjestönä pystyy toteuttamaan monipuolista toimintaa, joka tukee nuorten omaa toimijuutta ja vaikuttamista. Myös joulukuja.fi -sivun Nuorten Toimintaa Tukemassa -välilehdeltä voit  ostaa itsellesi logopaikan. Kaikki sivuston tuotot menevät Nuorten Suomen toiminnan tukemiseen eli nuorten osallisuuden vahvistamiseen.

Me haluamme mahdollistaa sen, että yhä useamman nuoren kyvyt saadaan esiin ja kaikilla nuorilla rohkeutta toteuttaa omia unelmiaan.  Seuraa Instassa: @hippoksenjoulumarkkinat

Lapsen oikeudet -peliä pelattiin laajasti lapsen oikeuksien viikolla ja yli tuhat lasta Jyväskylästä ja Muuramesta osallistui peliin. Pelaajina oli lapsia ensimmäisestä luokasta aina kuudesluokkalaisiin asti.

Lasten ajatukset esiin päättäjille

Pelin kehittäminen lähti liikkeelle tarpeesta saada lapsilta kokemuksellista tietoa Jyväskylän kaupungin laajaa hyvinvointikertomusta varten. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Muun muassa sen pohjalta päättäjät pohtivat, mihin asioihin tulee panostaa tulevaisuudessa ja mihin suunnata resursseja. Jotta lapsia pystyttiin tavoittamaan laajasti ja lapsilähtöisesti, syntyi idea Vaikuta!-pelin soveltamisesta lapsen oikeuksien viikolla pelattavaan mobiilipeliin.

Pelin tavoitteena oli:

1) Lisätä lasten tietoja lapsen oikeuksista

2) Kerätä lapsilta tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta

3) Kerätä lapsilta kokemuksellista tietoa omasta hyvinvoinnistaan

Lapsen mukana pelin kehittämisessä

Pelin kehittämisprosessiin osallistui lapsia ja kaupungin työntekijöitä.  Lapsilta muun muassa kysyttiin LastenParlamentin infotilaisuuksien yhteydessä ajatuksia pelin reunaehdoista – tämän perusteella peliin luotiin tasot, pisteiden kerääminen sekä tietysti monipuolisia ja haastavia tehtäviä. Kehittämisprosessi jatkui PikkuParlamenttien tapaamisissa, joissa LastenParlamentin edustajien kanssa pohdittiin lasten hyvinvointiin positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä Flinga-alustaa hyödyntäen. Tämän perusteella pyrittiin tunnistamaan tietoaukot ja pelin painopisteeksi valikoituikin harrastaminen ja vapaa-aika. Lasten omia ilmauksia myös poimittiin alustalta suoraan peliin.

Satoja lapsia kuultu pelin kautta

Lapsen oikeudet -pelistä tehtiin versiot 1.–3.-luokkalaisille sekä 4.–6.-luokkalaisille lapsille. Tehtävänannoissa hyödynnettiin paljon videoita ja äänitteitä, jotta pelaaminen olisi pienemmillekin lapsille mahdollisimman helppoa. Pelissä lapset pääsivät muun muassa täydentämään puuttuvia lapsen oikeuksia, äänestämään emojeilla, räppäämään ja piirtämään kuvan maapallon tulevaisuudesta.

Lapsen oikeudet -peli oli avoinna hieman yli viikon ja tänä aikana pelaajia oli yli tuhat. Se tarkoittaa, että yli tuhat lasta sai tietoa lapsen oikeuksista pelin tehtävien kautta, kertoi mielipiteensä lapsen oikeuksien toteutumisesta ja jakoi ajatuksiaan vapaa-ajasta laajaa hyvinvointikertomusta varten.

Lapsen oikeudet -pelin tulosten koonnin näet tästä.

 Lapsen oikeudet -peli on osa Jyväskylän LastenParlamentin toimintaa.

Jyväskylän LastenParlamentin toimet muuttuivat radikaalisti kevään aikana suunnitellusta, kasvotusten tapahtuvien kohtaamisten poistuttua kalenterista. Toiminnan tärkeys oppilaiden osallisuuden osatekijöinä kuitenkin haastoi työntekijät siirtämään toimet mahdollisuuksien mukaan verkossa tapahtuviksi kohtaamisiksi. 

Kaikkien alakoulujen edustajat yhteenkokoava SuurIstunto oli suunniteltu järjestettäväksi työpajoineen ympäri Jyväskylää 23.4. Keräsimme lapsia puhuttaneita aiheita toisella PikkuParlamentti-kierroksella talvella ja olimme niiden pohjalta saaneet usean yhteistyötahon kanssa työpajojen suunnittelun alkuun, joten pohja verkkotyöskentelylle oli luotu. Huhtikuun viimeisellä viikolla pystyimmekin käynnistämään ensimmäisen kolmesta seppo.io-alustalle siirretystä verkossa pelattavasta LastenParlamentin SuurIstunto-pelistä, joiden tavoitteena oli taata lapsille mahdollisuus vaikuttaa heitä kiinnostaviin asioihin sekä antaa yhteistyötahoille mahdollisuus kysyä lapsilta heitä kiinnostavia kysymyksiä. Peliin rakentui lopulta 11 tehtävää, joiden teemat vaihtelivat lasten toiveiden mukaisesti harrastamisesta kirjaston kehittämiseen ja vaikuttamisesta kierrätykseen. Kolmeen eri pelikertaan osallistui LastenParlamentin edustajia noin 70.

Kokemus ohjatusta SuurIstunto-pelistä oli niin onnistunut, että halusimme järjestää vielä myös kaikille Jyväskylän alakoululaisille avoimen vaikuttamispelin. Pelissä oli paljon samoja tehtäviä kuin SuurIstunnon pelissä ja lisäksi siinä pystyi äänestämään LastenParlamentille uutta logoa sekä kaupungille pyöräpormestaria ja osallistumaan puistojen suunnitteluun. Myöhemmin uudeksi pyöräpormestariksi valittiin Eemil Penttinen (https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-05-29_eemil-penttinen-jyvaskylan-uusi-lapsipyorailypormestari)

Pelin tuloksia kootaan kesän aikana ja niiden tulokset käsitellään tehtäviä toimeksi antaiden kanssa. Syksyllä tulokset käydään läpi koululaisille ja julkaistaan myös kaikille nähtäväksi. Kaiken kaikkiaan kokemukset peleistä olivat todella positiivisia. Lasten ääni kuului uudella tavalla ja mukaan pääsivät monet sellaisetkin oppilaat, joiden ääni päätöksenteossa ei tavallisesti kuulu. Yhteensä pelaajia peleillä oli noin 300 oppilasta.

 

Keski-Suomen Nuorisofoorumi toteutettiin keväällä 2020 etänä. Yksi Nuorisofoorumin teemoista oli ilmasto, ja teema vietiin seppo.io -oppimisalustalle Vaikuta! -peliksi. Pelissä nuorten tuli esimerkiksi pohtia ilmastoviestintää täydentämällä lauseita mielestään sopivilla sanoilla. Seuraavassa tekstissä pääset näkemään koostetta siitä, mitä mieltä nuoret ovat ilmastoviestinnästä!

Vaikka moni vastanneista nuorista koki, että ilmastoratkaisuista kerrotaan riittävästi, suurin osa kuitenkin vastasi viestintää olevan liian vähän.

“Ilmastoratkaisuista kerrotaan nuorille mielestäni liian suppeasti ja yksipuolisesti.”

Aktiivisiksi ilmastoratkaisuista viestijäksi nostettiin ilmastoasioista kiinnostuneet, kuten somevaikuttajat ja ilmastoaktivistit. Myös koulut ja opettajat sekä omat läheiset koettiin aktiivisiksi viestijöiksi. Poliittisista vaikuttajista esiin nostettiin Vihreät, vihervasemmisto ja Suomen hallitus.

“Erilaiset ilmastotyypit ovat aktiivisia kertomaan siitä, mitä ilmaston hyväksi tehdään.”

Toisaalta nuoret nostivat samoja toimijoita esiin myös, kun kysyttiin epäaktiivisista viestijöistä. Iso osa vastaajista nimittäin koki, että valtiot ja poliitikot, omat läheiset sekä opettajat eivät juurikaan kertoisi tekemistään ilmastoratkaisuista. Myös uutisten koettiin viestivän ilmastoratkaisuista vain niukasti.

 “Sen sijaan en ole kuullut, että suurin osa maista kertoisi tekemistään ilmastoratkaisuista juuri lainkaan.”

Viestinnän koettiin keskittyvän usein vain yksittäisiin asioihin kuten muoviin tai kasvisruokavalioon. Toisaalta muutama nuori koki viestinnän keskittyvän vain suurempiin kokonaisuuksiin. Voi olla, ettei ilmastoviestintä tarjoa nuoren elämään sopivia vinkkejä omaan toimintaan. Viestit koetaan joko saman asian toistamiseksi tai ovat nuoren elämään liian suuria kokonaisuuksia. Moni nuori myös koki viestinnän keskittyvän liikaa täysin muihin aiheisiin kuten koronaan, politikointiin ja tyhjiin puheisiin sekä ongelmakeskeisyyteen ratkaisujen sijaan.

“Liian usein viestit keskittyvät vain puheisiin.”

Nuoret toivovat aktiivista ja monipuolista ilmastoviestintää. Viestinnän toivotaan olevan positiivista ja ratkaisukeskeistä sekä selkeää ja asiallista. Myös tietoa viestintään toivotaan lisää.

“Haluaisin kuulla ajankohtaista ja rakentavaa viestintää”

Nuorten mielestä paras kanava ilmastoviestintään on sosiaalinen media, joka keräsi selvästi eniten vastauksia. Tietyistä kanavista mainittiin Youtube, Instagram ja Snapchat. Sosiaalisen median lisäksi nuoret kokivat hyväksi kanavaksi tv:n ja uutiset.

“Mielestäni some esim. Instagram tai Snapchat olisi hyvä kanava.” 

Nuoret siis haluavat kuulla enemmän ratkaisuihin keskittyvää ja selkeää viestintää monilta eri tahoilta erityisesti sosiaalisen median kautta.

Lisätietoa Nuorisofoorumista ja otteita Vaikuta-peleistä TÄÄLTÄ

Nuorten Suomi ry on uudistuva ja kokeilunhaluinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää nuorten vaikuttamista ja toimijuutta yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Etsimme STEA:n Paikka Auki –ohjelman tuella, alle 30-vuotiasta työtöntä tai työelämän ulkopuolella ja ilman opiskelupaikkaa olevaa oppisopimusopiskelijaa toimimaan organisaatiomme

TAPAHTUMATUOTTAJANA.

Tapahtumatuottajalta toivomme yhteistyö- ja organisointikykyä, joustavuutta sekä innostunutta työotetta. Eduksi katsotaan kokemus tapahtumien järjestämisestä, hyvät tietotekniset taidot (office-ohjelmat, some-alustat) ja viestinnälliset taidot (kirjoitustaito, videokuvaus, valokuvaus, some-kanavien hallinta).

Työtehtäviin kuuluvat

  • tilaisuuksien ja tapahtumien organisointia
  • viestinnän  ja markkinoinnin tehtäviä
  • erilaisia toimistotöitä

Tarkempaa tehtävänkuvaa rakennettaessa voidaan huomioida valitun henkilön erityisosaamisalueet ja mielenkiinnon kohteet. Oppisopimuksen koulutusalaksi on suunniteltu merkonomin tutkintoa, mutta sen vaihtaminen toiseen on mahdollista (mm. media-assistentti). Oppisopimuskoulutettavalla voi olla jokin koulutus pohjalla, jonka avulla työllistyminen ei ole ollut mahdollista ja kaipaa täydentävää osaamista.

Työntekijä on osa työtiimiä ja saa tukea työhönsä työyhteisön muilta jäseniltä sekä myös Paikka auki –koordinaatiotiimiltä.  Tarjoamme mahdollisuuden kehittää nuoria aktivoivaa toimintaa, oppia työelämän kannalta merkittäviä taitoja, verkostoitua sekä saada samalla ammattitutkinto.

Työ alkaa 10.8.2020 tai sopimuksen mukaan ja kestää tutkinnon ajan (24-30 kk). Kyseessä on kokoaikatyö (tarvittaessa työaikaa voidaan vähän pienentää). Toimistomme sijaitsee Jyväskylässä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen sähköpostin liitetiedostona to 11.6. klo 15 mennessä osoitteeseen eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi. Haastattelut järjestetään tiistaina 16.6. osoitteessa Matarankatu 6 A 1, Jyväskylä.

Lisätietoja www.nuortensuomi.fi, www.paikka-auki.fi ja toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkaselta, eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi p. 040 552 8070.

 

LastenParlamentin Suuristunnon työpajatyöskentelyä

Nuorten Suomen vuosikokous pidettiin 26.3. olosuhteiden pakosta etäkokouksena. Hyvin kokous onnistui niinkin. Perinteisen vuosikokouksen tapaan hyväksyttiin toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio.  Viime vuosi oli jälleen sisältörikas. Siihen, mitä kaikkea viime vuonna tapahtui, pääset tutustumaan TÄÄLTÄ.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kehittämispäällikkö Tarja Tuomainen (Edita Oy), jolla käynnistyi nyt kolmas vuosi yhdistyksen johdossa. Tarja tuo laajan osaamisen koulutuksen kentältä mukanaan. Uudelle hallituskaudelle valittiin toimitusjohtaja Tiinu Wuolio (Medita Communication Oy) ja harrastustoiminnan suunnittelija Riina Kylmälahti (Suomen Nuorisoseurat) sekä varajäseneksi erikoissuunnittelija Milla Lewandovski (Jyväskylän kaupunki).

Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin toiminnanjohtaja Jari Ketola (Pesäpuu ry), kehittämispäällikkö Tiina Sivonen (KYT ry), hankekoordinaattori Arto Lampila (Jyväskylän kaupunki/Nuoret ja osallisuus kulttuurissa -hanke) sekä nuorten edustajana Oona Laitinen. Hallituksen jäseninä jatkavat lehtori Tanja Kuitunen (Poke), lehtori Matti Rautiainen (Jyväskylän yliopistolta/OKL) sekä varajäseninä nuorten edustaja Nea Auer ja lehtori Marjo Kolehmainen (Humak).

Suomen hallitus piti tänään tiedotustilaisuuden, jossa suositteli yleisötilaisuuksien perumista koronavirustartuntojen välttämiseksi. Perjantaiseen juhlaan oli suuntaamassa lähes kaikista keskisuomalaisista kunnista yli 100 palkittavaa ja järjestäjää. Näin myös Nuorten Suomi ry. vastuullisena järjestäjänä päätyi perumaan juhlan.

Tämä on erittäin ikävä tilanne niin meille järjestäjille kuin erityisesti juhlia varmasti odottaneille palkittaville” harmittelee Nuorten Suomi ry:n puheenjohtaja Tarja Tuomainen. “Aktiiviset nuoret sekä nuorten tukena olevat aikuiset olisivat ansainneet hienon juhlansa. Toivotaan kuitenkin, että nämä tiukat ratkaisut edesauttavat sitä, että suomalaisten tartuntojen määrä pysyy alhaisena ja pian epidemia olisi maailmallakin ohi” Tuomainen jatkaa.

Jo 15. kertaa järjestettävässä juhlassa oli tarkoituksena palkita ensimmäisen kerran myös kuntakohtaisia päättäjiä, jotka ovat omalla toiminnallaan tai päätöksenteollaan tukeneet nuorten toimijuutta ja vaikuttamista. Myös erityispalkittavia on viime vuodelta valittu, kuten vuoden nuorisovaltuusto ja nuorisoteko.

“Vaikka palkitsemisjuhla jouduttiin perumaan, haluamme nostaa palkittavat muuta kautta esille” valaisee juhlan järjestelyitä hoitanut Sanna Partti Nuorten Suomen toimistolta. Ja jatkaa “palkittavien tiedot perusteluineen julkaistaan nettisivuillamme perjantai-iltana sekä palkittavien kuvia ja videotervehdyksiä julkaistaan somekanavillamme.” 

Palkittavien tiedot perusteluineen julkaistaan perjantaina 13.3. klo 18 Nuorten Suomen nettisivuilla: www.nuortensuomi.fi/palkitsemisjuhla

Palkittavia on pyydetty toimittamaan valokuvia tai videotervehdyksiä, näitä julkaisemme @nuortensuomi -somekanavissa tunnuksella #palkittavat2020

 

Lisätietoja;

Eeva-Liisa Tilkanen
p. 040 552 8070
eeva-liisa.tilkanen@nuortensuomi.fi

Nuorten vaikuttajien leiri hurahti ohi vaikuttamisen, hyvän ruuan ja rennon yhdessäolon merkeissä!

Järjestimme Nuorten Vaikuttajien leirin Piispalassa tammi-helmikuun vaihteessa. Meitä oli leirillä yli 40 mahtavaa tyyppiä 11 eri Keski-Suomen kunnasta! Leireilemässä oli Keski-Suomen kuntien nuorisovaltuustojen edustajia, nuoria Keski-Suomen Ilmastotiimistä sekä tietysti joukko meitä aikuisia ohjaajia. 

Saavuimme Piispalaan perjantaina juuri sopivasti lounaalle. Mahat täynnä maittavasta ruuasta starttasimme leirin! Ilmastotiimi lähti heti perjantaina ideoimaan, mitä tuleva kevät pitää sisällään. Haaveilimme, mitä voisimmekaan yhdessä saada aikaan, ja lisäksi Ilmastotiimi mietti omia keinojaan, miten ilmastonmuutokseen lähdetään vaikuttamaan. Nuorisovaltuustojen edustajat puolestaan pohtivat nuvan roolia kunnan päätöksenteossa sekä miettivät tärkeimpiä aiheita mihin itse haluaisivat vaikuttaa. 

Perjantaina saimme myös vieraita lapsiasiavaltuutetun toimistosta sekä nuortenideat.fi -palvelusta. Lapsiasiavaltuutettu Elina ja tutkija Terhi kertoivat nuorten oikeuksista vaikuttaa sekä keskustelivat nuorten kanssa heidän ajatuksistaan ympäristöstä ja maapallon tulevaisuudesta. Nuortenideat.fi:n Pirjo opasti nuoria palvelun käytöstä. 

Illalla ohjelmassa oli vapaata hengailua. Uimahallissa oli vilskettä, kun moni nuorista käytti hyväkseen mahdollisuuden käydä pulahtamassa altaisiin. Osa nuorista kävi puolestaan testaamassa taitojaan keilaradalla. Päivän päätteeksi keräännyimme kaikki vielä rantasaunalle hengaamaan, saunomaan ja nauttimaan iltapalaa. 

Hyvin nukutun yön jälkeen jatkoimme jälleen Piispanhatussa työskentelyä. Ilmastotiimi lähti hiomaan suunnitelmiaan ja kevään kärkitoiminnoksi muodostui Ilmastopaketin kehittely.  Ilmastopaketti on kouluihin suunniteltu oppisisältö ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttamisesta. Teimme konkreettisen suunnitelman siitä, mitä pitää tehdä ja jaoimme vastuualueet. Ilmastotiimi tarttui innolla toimeen ja lähti heti työstämään Ilmastopakettia eteenpäin. Näin ohjaajana on pakko sanoa, kuinka mahtavaa on työskennellä näin motivoituneiden ja fiksujen nuorten kanssa! Halua vaikuttaa on, ja homma etenee!

Nuorisovaltuustojen edustajat jakaantuivat lauantaina pienryhmiin sen mukaan, mihin aiheeseen he haluavat vaikuttaa. Ryhmissä nuoret pohtivat, keneen vaikutetaan ja millä keinoin. Tärkeää oli myös pohtia miten muiden nuorten ajatukset otetaan huomioon ja millaisia kyselyitä voitaisiin omassa kunnassa tai koulussa toteuttaa. Aiheina oli esimerkiksi tasa-arvo, julkinen liikenne ja harrastusmahdollisuudet erityisesti pienissä kunnissa. Nuoret suunnittelivat konkreettista vaikuttamistoimintaa, muun muassa paneelikeskustelun ja marssin, kirjoittivat mielipidekirjoituksen ja blogikirjoituksen sekä suoran viestin kunnanjohtajille.  Erilaisia tapoja vaikuttaa löytyi siis paljon!

Lopuksi ryhmät esittelivät toisilleen, mitä leirin aikana oikein saatiin aikaan. Ja paljonhan saatiin! Leiri oli niin nuorten kuin ohjaajienkin mielestä tosi onnistunut ja inspiroiva. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

 

Koko leiriporukan puolesta, Mareena Nuorten Suomesta

 

1 6 7 8 9 10 16